Väitös

Hanna Kerminen: Geriatrisen arvioinnin käyttöä iäkkäiden potilaiden hoidossa tulisi lisätä

Hanna Kerminen
Elimistön vanhenemismuutoksista ja sairauksista johtuen iäkkäät potilaat ovat erityispiirteinen ja haavoittuva potilasryhmä. He hyötyvät siitä, että heidän elämäntilannettaan tarkastellaan laaja-alaisesti ja sairauksien lisäksi huomioidaan toimintakyky sekä psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Geriatrinen arviointi on kehitetty työvälineeksi iäkkään potilaan kattavaan arviointiin. Arvioinnin perusteella tehdään yksilöllinen hoidon ja kuntoutuksen suunnitelma. Tampereen yliopistossa väittelevä LL Hanna Kerminen selvitti geriatrisen arvioinnin toteutumista ja hyödyntämistä käytännön potilastyössä.

Satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten mukaan geriatrinen arviointi parantaa iäkkäiden potilaiden ennustetta. Ei kuitenkaan ole tietoa siitä, kuinka paljon ja miten geriatrista arviointia käytetään käytännön potilastyössä.

– Halusin tutkimuksessani selvittää, miten geriatrinen arviointi toteutuu Suomessa ja miten geriatrisesta arvioinnista saatavaa tietoa voitaisiin aiempaa monipuolisemmin hyödyntää potilaiden hoidossa, Hanna Kerminen kertoo.

Suomessa työskentelevien geriatrian erikoislääkäreiden geriatrisen arvioinnin käyttöä selvitettiin kyselytutkimuksella. Suurin osa geriatrian erikoislääkäreistä kertoi käyttävänsä geriatrista arviointia työvälineenään. Tarkentavissa kysymyksissä kuitenkin selvisi, että arviointi ei ollut järjestelmällistä ja sen sisältö vaihteli merkittävästi.

 – Epäjärjestelmällisen arvioinnin vaarana on, että iäkkään potilaan terveydentilaan ja toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia ja oireita jää havaitsematta ja hoitamatta. Varhaisella ongelmiin puuttumisella voitaisiin ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä ja parantaa henkilöiden elämänlaatua ja ennustetta, Kerminen kommentoi.

Geriatrisesta arvioinnista saatavan tiedon hyödyntämistä sairaalahoidossa olevien iäkkäiden potilaiden hoidon suunnittelussa ja ennusteen arvioinnissa selvitettiin rekisteritutkimuksella. Tutkimuksessa selvisi, että geriatrisessa arvioinnissa havaittu avun tarve itsestä huolehtimisessa ja gerastenia eli hauraus-raihnausoireyhtymä olivat yhteydessä sairaalahoidon pitkittymiseen, kuolleisuuteen ja sairaalahoitoon uudelleen joutumiseen pian kotiutumisen jälkeen.

– Sairaalahoidon aikana olisi tärkeää panostaa näiden riskitekijöiden taustasyiden selvittämiseen ja ratkaisemiseen, jotta sairaalahoidon haittatapahtumien riskiä voitaisiin vähentää, Kerminen kommentoi.

Geriatrisen arvioinnin käyttöönoton haasteista saatiin tietoa osatutkimuksessa, jossa keuhkosairauksien poliklinikan hengitysvajauspotilaiden laaja-alaiseen arviointiin lisättiin masennuksen järjestelmällinen seulonta. Seulonnan aloittamisen jälkeen masennusoireiden tunnistaminen lisääntyi, mutta vaikutukset potilaiden kokonaishoitoon olivat vähäisiä. Tutkimus osoitti, että potilaiden näkökulman huomioiminen hoitoprotokollaa suunniteltaessa on tärkeää.

– Iäkkäiden potilaiden määrä on lisääntymässä useimmissa terveydenhuollon toimipisteissä. Tarvitaan tutkittuja ja tehokkaita välineitä tämän haavoittuvan potilasryhmän arviointiin. Geriatrinen arviointi antaa varmuutta hoitopäätöksiin ja ehkäisee haittatapahtumia. Sen käyttöönottoon tulisi panostaa aiempaa enemmän, Kerminen huomauttaa.

LL, geriatrian erikoislääkäri Hanna Kermisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Geriatric Assessment in Clinical Practice – Current Situation and Challenges in Implementation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.3.2021 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Esa Jämsen Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta. Meeting ID: 673 3387 2258.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1886-4


Kuva: Pasi Kerminen

 

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat