Hankaniemi ja Nevala biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen akatemiatutkijoiksi
Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) painotti valinnoissaan tutkimushankkeiden tieteellistä laatua sekä edellytyksiä oman, uuden tutkimuslinjan avaamiseen ja tutkimusryhmän perustamiseen.
Toimikunta kiinnitti huomiota myös hakijoiden kansalliseen ja kansainväliseen liikkuvuuteen sekä verkostoitumiseen.
BTY-toimikunta osoitti lähes 30 miljoonaa euroa 44 uuden akatemiatutkijan rahoitukseen.
Tehtäviin saapui 299 hakemusta, joten rahoitusta sai noin 15 prosenttia hakeneista.
Kehitettävä rokote antaa suojan enteroviruksia vastaan
Minna Hankaniemi tutkii ja kehittää projektissaan panvalenttista enterovirusrokotetta.
Enterovirukset aiheuttavat ihmisille esimerkiksi velttohalvausta, aivokalvontulehdusta ja sydänlihastulehdusta. Yhteensä 286 enterovirusta infektoi ihmisiä, mutta 282:a niitä vastaan ei ole rokotetta.
Vaikka perinteisiä inaktivoituihin ja heikennettyihin viruksiin perustuvia poliorokotteita käytetään maailmanlaajuisesti, polion aiheuttamia velttohalvauksia esiintyy edelleen. Perinteisiä viruksiin perustuvia rokoteteknologioita ei voida soveltaa useimmille enteroviruksille, eivätkä nykyiset teknologiat riitä polioviruksen hävittämiseen maailmasta.
Hankaniemen ryhmä kehittää projektissa viruksenkaltaiseen partikkeliin pohjautuvan enterovirusrokotteen, joka antaa suojan kaikkia enteroviruksia vastaan. Projektissa tuotetaan suoraan kliinisiin analyyseihin soveltuva rokote, joka vastaa ominaisuuksiltaan alhaisen toimeentulon maiden vaatimuksiin. Kliinisessä käytössä rokote keventäisi merkittävästi terveydenhuollon kuormaa maailmanlaajuisesti. Projekti hyödyttää myös enterovirus-diagnostiikan ja hoitojen kehittämistä.
Näköaistinsolujen ja pigmenttiepiteelin vuorovaikutuksesta tietoa näkösairauksiin
Noora Nevalan projekti on nimeltään RPE:n ja verkkokalvon välinen dynaaminen vuorovaikutus solu- ja käyttäytymismalleissa.
Eläinten silmät rakentuvat sadoista eri solutyypeistä. Näköaistimus saa alkunsa, kun silmän takaosassa sijaitsevan verkkokalvon näköaistinsolut absorboivat nähtävissä olevan valon. Verkkokalvon pigmenttiepiteeli (retinal pigment epithelium, RPE) huolehtii näköaistinsolujen ylläpidosta, ja vuorovaikutus näköaistinsolujen ja pigmenttiepiteelin välillä onkin välttämätön solujen uusiutumisen ja näköaistin kokonaisvaltaisen toiminnan kannalta. Pieninkin virhe RPE:n toiminnassa voi johtaa näköaistinsolujen virheellisen toimintaan, jonka seurauksena on koko näköaistia uhkaava verkkokalvon sairaus.
Nevalan projekti tutkii eri näköaistinsolutyyppien ja RPE:n välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on ymmärtää, kuinka RPE-soluissa olevat natrium-kanavat kontrolloivat tätä mekanismia elävässä seeprakalassa. Projektin tuloksista on merkittävästi apua paremmin kohdennettavien hoitomuotojen kehittämiseen näköaistinsairauksissa.
