Haavoittuvuuden tutkimus näyttää katveeseen jääneitä teemoja, jotka kuuluvat sosiaalipolitiikan keskiöön
Yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikassa tutkitaan laajasti haavoittuvuuden kokemuksia sekä haavoittavia ja haavoittavuutta tuottavia toimintatapoja ja käytäntöjä. Niitä tarkastellaan muun muassa palvelujärjestelmissä, instituutioissa ja poliittisessa päätöksenteossa sekä ihmisten arjessa.
Viime vuosina korona-kriisi ja sota Euroopassa ovat nostaneet esille monia haavoittuvuuksia ja sosiaalisia ongelmia.
Suomessa ei esimerkiksi ole pitkään aikaan tarvinnut kohdata sodan läsnäoloa lähialueilla. Nyt sitä ei pääse helposti pakoon, toteaa sosiaalipolitiikan professori Marita Husso.
Korona-aikana katse kiinnittyi eristykseen sekä väkivaltaan perheissä ja lapsiperheiden avunsaantiin. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan gradupalkinnon sai viime vuonna Elli Hyväri, jonka sosiaalipolitiikan gradu tarkasteli väkivaltatyöntekijöiden kuvauksia lapsiperheiden avun tarpeista ja avun saamisesta lähisuhdeväkivaltaan pandemian aikana.
Tampereella Sosiaalipolitiikan päivien teemana on haavoittuvuus, joka käsitteenä kokoaa yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan aiheita laaja-alaisesti.
– On tärkeää tutkia eettisesti kestävää toimijuutta ja eläytyä haavoittavissa tilanteissa elävien asemaan. Haavoittuvuuden näkökulma kutsuu pohtimaan myös poliittisten päätösten seurauksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, professori Husso sanoo,
– Tutkimme esimerkiksi politiikan rakenteellisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat eriarvoisuuden lisääntymistä ja myös ylläpitävät vahingoittavia käytäntöjä, kuten laiminlyöntiä ja kaltoinkohtelua. Kestävä hyvinvointi edellyttää myös vastuun ottamista luonnosta ja ympäristöstä,
Lapsiperheköyhyyteen perehtynyt tenure track -professori Mia Tammelin toimii professori Husson kanssa päivien järjestelytoimikunnassa.
– Pääpuhujista australialainen professori Sharon Bessell puhuu lapsiköyhyydestä. On tärkeää, että sosiaalipolitiikassa keskustellaan siitä, miten yhteiskunnalliset päätökset vaikuttavat lapsiin. Esimerkiksi köyhyys tarkoittaa toimintamahdollisuuksien rajoittumista ja hyvinvointivajeita, ja näihin negatiivisiin vaikutuksiin voidaan puuttua sosiaalipolitiikan keinoin, Tammelin sanoo.
– Toisaalta politiikkatoimia voidaan toteuttaa myös niin, että entisestään heikennetään tietyissä elämäntilanteissa olevien lasten ja perheiden tilannetta. Tämä on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestämätöntä, sillä nämä päätökset heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen
Paneelikeskustelu taloudesta ja haavoittuvuudesta arjessa
Professori Besselin lisäksi päivillä puhuu professori Janine Leschke (Tanska), joka käsittelee rekrytoinnissa hyödynnettävän tekoälyn haavoittuvuuksia. Pääpuhujiin kuuluvat myös kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, asumisen ja asunnottomuuden tunteva työelämäprofessori Juha Kaakinen Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastaja, väitöskirjatutkija Olli Karsio sekä tenure track -professori, Perlan tutkimusjohtaja Mia Tammelin.
Perjantain paneelissa puhutaan taloudesta ja haavoittuvuudesta. Panelisteja – Ikosta, Kaakista, Karsiota, Tammelinia – sekä puheenjohtajaa, professori Liisa Häikiötä yhdistää kaikkia toiminta Tampereen yliopistossa. Paneelissa keskitytään talouteen ja haavoittuvuuteen paikallisuuden ja arjen näkökulmasta.
Päivillä kokoontuu 23 työryhmää, joissa pidetään 140 tutkijaesitystä. Työryhmissä kuullaan esityksiä esimerkiksi työelämän uusista haasteista, ympäristökysymyksistä, ruokaturvasta, palvelujärjestelmästä, digitalisaatiosta, väkivallasta, ikääntymisestä, eriarvoisuudesta, hoivasta ja eettisesti kesktävästä toimijuudesta.
Sosiaalipolitiikan päivät on paitsi tutkijoiden ja asiantuntijoiden, myös alan opiskelijoiden kohtaamispaikka.
