- Koska ohjelmistoihin perustuva teknologia on hyvin keskeinen osa monien arkea, siitä on tullut monille itsestäänselvyys. Esimerkiksi sosiaalisen median alustojen, kuten Facebookin tai Instagramin, käyttöehdot ohitetaan helposti, koska somella on niin merkittävä rooli ihmisten välisessä yhteydenpidossa tai alustoja on pakko käyttää työssä tai opiskelussa, Saariketo toteaa.
- Ihmiset osallistuvat omalla toiminnallaan siihen, että teknologia juurtuu tietynlaiseksi osaksi arkea. Kun käytämme esimerkiksi sovelluksia, joiden käyttöehtoja pidämme epäreiluina, annamme hyväksyntämme sille, että sovellus voi jatkaa toimintaansa entiseen malliin, Saariketo jatkaa.
Saariketo tarkastelee väitöstutkimuksessaan teknologian roolia arjessamme. Yhtäältä hän tutkii sitä, millä tavoin ihmisiä suostutellaan ottamaan verkottunut teknologia osaksi arkeaan ja toisaalta sitä, miten ihmiset kokevat teknologisoitumisen ja omat toiminnan mahdollisuutensa suhteessa siihen.
Tarvitsemme luovaa mielikuvitusta
Tiivis suhteemme verkkoihin ja laitteisiin on korostunut entisestään ja moninkertaistanut viimeisten kuukausien aikana, kun työt, opiskelu, koulunkäynti ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ovat siirtyneet verkkovälitteisiksi.
- Tämänhetkisen koronakriisin kaltaiset tilanteet ovat omiaan osoittamaan, miten monilla tavoilla olemme riippuvaisia tietoverkoista ja teknologiasta. Viimeistään kriisin jälkeen meillä on hyvä mahdollisuus arvioida, millaisen teknologian kanssa haluamme elää ja millaisen paikan haluamme antaa sille arjessamme, Saariketo sanoo.
Saarikedon tutkimus osoittaa, että hallinto, teknologiayritykset ja media tarjoavat ihmisille usein roolia lähinnä kuluttajana. Samalla ohittuvat näkökulmat ja tieto, jotka voisivat auttaa teknologian mutkikkaiden vaikutusten, omistussuhteiden, datan keräämisen mekanismien ja käytön ehtojen ymmärtämistä.
- Huolestuttavinta tässä mielestäni on se, että tavallisille ihmisille ei tarjoudu mahdollisuuksia saada tietoa teknologisen kehityksen suunnasta ja sitä ohjaavista arvoista ja näin heillä ei ole hyviä eväitä pohtia teknologian paikkaa omassa arjessaan, Saariketo sanoo.
Teknologian paikasta arjessa neuvotellaan esimerkiksi pitämällä somepaastoja, rajaamalla tiettyjä tiloja kodeistaan laitevapaiksi tai luopumalla sovellusten käytöstä. Saarikedon mukaan ihmisillä on kuitenkin varsin vähän ajatuksia siitä, millaisia vaihtoehtoisia teknologioita tai sovelluksia nykyisten alistaviksi koettujen tilalla voisi olla. Hän peräänkuuluttaa tarvetta luovalle ja radikaalille mielikuvitukselle, joka auttaisi määrittelemään teknologian roolia arjessa uudestaan.
Väitöskirjaan kuuluu neljä laadullista ja artikkeleina julkaistua osatutkimusta, joissa tutkittiin Euroopan digitaalistrategian tarinallista rakentumista, Googlen älylasien kotoistamista suomalaismediassa, käsityksiä Facebookista teknisenä tilana sekä kokemuksia teknologisoituneesta arjesta seurantasovelluksia käyttämällä.
Filosofian maisteri Minna Saarikedon mediatutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Kuvitelmia toimijuudesta koodin maisemissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 15.5.2020 kello 12 alkaen. Koronavirustilanteen takia Tampereen yliopiston väitöstilaisuuksia voi toistaiseksi seurata vain etäyhteydellä. Jos yhteydessä on häiriöitä, käytetään varayhteyttä.
Vastaväittäjänä toimii professori Susanna Paasonen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Seija Ridell Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1531-3
Kuva: Pimiö lounge