Suomessa on laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, että maassa pitää edistää kiertotaloutta. Kiertotalous on mainittu tavoitteena kolmen viimeisen hallituksen ohjelmassa, ja kiertotalouden edistämiseksi on käynnistetty strateginen ohjelma. Näiden myötä kiertotalous noussut yhdeksi ympäristöpolitiikkaa jäsentävistä käsitteistä.
Väitöskirjassaan Erkki-Jussi Nylén käyttää kiertotaloutta esimerkkinä siitä, kuinka ympäristöpolitiikan suuret käsitteet toimivat yhteiskunnallisen muutoksen ajureina. Nylénin kehittää väitöskirjassaan ideologisen ohjaamisen näkökulmaa tuottamaan ymmärrystä niistä muutosmekanismeista, joiden välityksellä kiertotalouden tapaiset suuret politiikkakäsitteet toimivat.
Politiikkakäsitteenä kiertotaloudelle on Nylénin mukaan ominaista normatiivisuus ja monitulkintaisuus. Kiertotalous kehystää nykyisen talousmallin luonnon resursseja haaskaavaksi lineaaritaloudeksi, johon tulevaisuudessa ei ole enää varaa. Lineaaritalouden tilalle tarvitaan kiertotalous, jossa resurssit kiertävät kulutuksen jälkeen takaisin tuotantoon eivätkä jätteeksi.
– Näin kiertotalous sanoittaa, mikä nykyisessä talousmallissa on väärin ja mikä olisi oikein, Nylén sanoo.
Hän muistuttaa, ettei ole yksiselitteisiä vastauksia siihen, mitä kiertotalouden mukainen toiminta tarkoittaa eri sektoreilla, toimialoilla ja käytännöissä. Se vaihtelee toimialalta toiseen.
Ideologisessa ohjaamisessa tavoitteena on konkretisoida muutos
Ideologisen ohjauksen onnistuessa käsite leviää vallankäytön areenoille, kuten hallitusohjelmiin, ja se käsitetään niissä yleisesti hyväksytyksi tavoitteeksi, joka ylittää poliittiset jakolinjat.
Ideologisen ohjaamisen muutosmekanismina toimii käsitteen konkretisointi erilaisiksi käytännöiksi. Esimerkiksi kiertotaloutta konkretisoi kierrättäminen, tuotteiden ekologinen suunnittelu ja jakamistalous.
Poliittisilla toimilla on Nylenin mukaan keskeinen fasilitoiva vaikutus. Myönteisellä julkisella keskustelulla luodaan uskoa siihen, että kiertotalouskäytänteitä kannattaa kehittää. Muilla politiikan toimilla voidaan käynnistää ja kiihdyttää kehitystyötä. Hyvä esimerkki tästä on Suomen ravinteiden kierrätyspolitiikka, jossa on projektirahoituksen avulla käynnistettiin kierrätysravinnetuotteiden kehittämistoimia.
Nylénin mukaan ideologinen ohjaaminen on yhtä aikaa harvinainen ja arkipäiväinen politiikan ilmiö. Arkipäiväinen se on, koska politiikka tarvitsee isoja käsitteitä, jotka jäsentävät politiikan tekemistä. Harvinainen se on, koska vain muutama käsite kerrallaan voi ideologisesti ohjata.
– Ideologisen ohjaamisen onnistuminen riippuu siitä, alkavatko erilaiset politiikkatoimet tuottaa samansuuntaisia tuloksia, jotka yhdessä vaikuttavat rakentavan laaja-alaista muutosta, Nylén sanoo.
Väitöstilaisuus perjantaina 22. syyskuuta
Filosofian ja hallintotieteiden maisteri Erkki-Jussi Nylénin ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Theorizing Ideological Steering: The journey of the circular economy tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 22.9.2023 kello 12, Pinni A -rakennuksen Paavo Koli salissa (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Hayley Stevenson Torcuato Di Tellan (ARG) yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pekka Jokinen johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Anna Sofia Berner