Kaikkia tutkittuja teoksia yhdistää Elli-Mari Aholan mukaan se, että ne luovat tavalla tai toisella yhteyden kansalliseepos Kalevalan ja nykyajan ihmisen maailman välille. Nuo tavat on mahdollista tehdä näkyväksi tarkastelemalla viittauksia Kalevalaan muunnelmakertomuksessa yhtä aikaa sekä kerronnan että maailmojen tasoilla. Joskus Kalevalan tapahtumat tuodaan suoraan nykyaikaan, mutta muunnelmien tarinamaailmoissa ne saattavat sijaita myös menneisyydessä tai erillisessä fantasiamaailmassa.
— Entä jos Lönnrot kävikin fantasiamaailmassa ja sai sieltä Kalevalan tarinan? Entä jos Väinämöinen eläisikin rocktähtenä tässä ajassa? Entä jos Kalevalan hahmot oikeasti elivät joskus menneisyydessä? Esimerkiksi tällaisiin kysymyksiin törmää eri Kalevala-muunnelmien tarinamaailmojen äärellä, Ahola kertoo.
Hänen mukaansa kaikissa tapauksissa yhteys mahdollisen lukijan maailmaan on avain: Kalevalasta tulee muunnelmiensa avulla kiinnostava, kun teksti panee lukijan vertaamaan muunnelmaromaanin maailmaa siihen maailmaan, jossa itse elää.
Ahola avaa tutkimuksessaan ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti keinoja, joilla Kalevala-muunnelmat ovat yhteydessä Kalevalaan. Tämän hän tekee jäljittämällä viittauksia Kalevalaan erilaisille kerronnan ja tarinamaailman rakenteiden tasoille ja löytää jopa viisinkertaisia viittauksia eepokseen yksittäisen romaanin rakenteessa. Tutkimuksen mukaan Kalevala kerrostuukin muunnelmiensa rakenteessa vähintään kolminkertaisena.
— Viittausten kerrostaminen on Kalevala-muunnelmakertomuksille tärkeä keino, jonka avulla voi välittää asteittain ja kiinnostavasti oivalluksia Kalevalasta sellaisillekin yleisöille, jotka eivät sitä entuudestaan tunne. Eepoksen tunteville se taas avaa vielä monipuolisempia vertailukohtia Kalevalaan suhteessa nykyaikaan tai siitä tuotettuun tietoon, Ahola tiivistää.
Kalevala-viittausten kerrostumisen havainnollistamiseksi Ahola esittelee uuden kolmiulotteisen tavan mallintaa kertomuksen rakennetta siten, että kerronnan tasoja ja erilaisia maailmoja on mahdollista tarkastella yhtä aikaa. Tutkimusasetelman keskiössä on sisäistekijän käsite, jolla kuvataan teoreettista yksittäisen teoksen kokoonpanosta vastaavaa tahoa ilman viittaamista todelliseen tekijään.
— Kirjallisuudentutkimuksessa on tarve kuvata sellaista merkitystasoa, joka sijoittuu todellisen tekijän ja kertojan välimaastoon. Tällä tutkimuksella otan osaltani kantaa siihen, että vuosien varrella kiisteltykin sisäistekijän käsite sopii tarkoitukseen, Ahola perustelee.
Väitöstilaisuus perjantaina 2. kesäkuuta
Filosofian maisteri Elli-Mari Aholan kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Uudeksi kerrotut Kalevalan maailmat – Kerronta ja maailmat sisäistekijän viestinnän keinoina 2000-luvun Kalevala-muunnelmissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 2. kesäkuuta 2023 kello 12, Pinni B -rakennuksen salissa B1096. Vastaväittäjänä toimii dosentti Merja Polvinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Mari Hatavara yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Yhteystiedot:
elli-mari.ahola [at] tuni.fi
Kuva: Marianne Lehtinen