Väitös

Elisa Veikkola: Verosopimusten PPT-määräys tehokas, mutta tulkinnanvarainen väärinkäytön vastainen sääntö

Elisa Veikkola
Kansainvälisen verojärjestelmän nykyisissä säännöissä on heikkouksia, jotka ovat luoneet monikansallisille yrityksille mahdollisuuksia pienentää verotaakkaansa huomattavasti. Finanssikriisin jälkeen ennätysmäärä valtioita on yhteistyössä sopinut kansainvälisen verojärjestelmän päivittämisestä. KTM Elisa Veikkolan väitöstutkimuksessa tarkastellaan valtioiden solmimiin verosopimuksiin sisällytettyä uutta sääntöä, jonka tarkoitus on estää verosopimuksia hyödyntävää veron kiertämistä.

Vuonna 2013 käynnistettiin niin sanottu BEPS-projekti, jonka tavoitteena on uudistaa kansainvälistä verojärjestelmää yritysten verojen välttelyn sekä valtioiden veropohjien hupenemisen estämiseksi. Projektissa havaittiin, että verosopimusten väärinkäyttö on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla globaalisti toimivat yhtiöt ovat siirtäneet voittojaan verotettavaksi alhaisemman verotuksen valtioihin tai veroparatiiseihin.

— Myös Suomessa on toteutettu järjestelyitä, joissa verosopimusten avulla on kierretty Suomessa tulosta menevää veroa, Veikkola toteaa.

Verosopimusten väärinkäyttöön puuttumiseksi BEPS-projektissa laadittiin verosopimuksiin uusi väärinkäytön vastainen sääntö, niin sanottu Principal Purpose Test eli PPT-määräys. Veikkola selvitti vero-oikeuden alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan, miten PPT-määräystä tulee tulkita ja soveltaa erityisesti Suomen solmimissa verosopimuksissa.

Verosopimusten väärinkäyttö – kuten verojen kiertäminen yleisesti – on ilmiö, jota on kielen avulla mahdotonta määritellä ja rajata tarkasti. PPT-määräys perustuukin avoimiin ja epätäsmällisiin tunnusmerkkeihin. PPT:n mukaan verosopimusten väärinkäytöstä on kyse silloin, kun verosopimusedun saaminen oli yksi järjestelyn pääasiallisista tarkoituksista ja tämän edun myöntäminen olisi asiaa koskevien verosopimusmääräysten tavoitteen ja tarkoituksen vastaista.

— PPT-määräyksen avoin muotoilu mahdollistaa sen, että määräyksellä voidaan mahdollisimman laajasti puuttua verosopimusten väärinkäyttöön. Kääntöpuolena PPT:n epätäsmällisessä muotoilussa on, että se lisää epävarmuutta kansainvälisesti toimiville verovelvollisille, Veikkola toteaa.

Ennen BEPS-projektia valtioiden keinot puuttua verosopimusten väärinkäyttöön ovat rajoittuneet tehottomiin sopimusmääräyksiin tai yksipuolisiin kansallisiin toimenpiteisiin. PPT-määräyksen myötä veroviranomaisilla on tehokas työkalu verosopimuksien väärinkäyttöön puuttumiseksi.

— PPT-määräys tekee selväksi sen, että verosopimukseen perustuvia etuja ei myönnetä silloin, kun on kyse veron kiertämisestä. Kansainvälisesti toimivat verovelvolliset joutuvat arvioimaan rajat ylittäviä järjestelyitään PPT-määräyksen valossa. Verovelvolliset luonnollisesti pyrkivät minimoimaan riskiä siitä, että verosopimusedut jätettäisiin myöntämättä. PPT-määräys siten myös ennaltaehkäisee verosopimusten väärinkäyttöä, Veikkola selittää.

Veikkola on kotoisin Hämeenlinnasta ja asuu nykyisin Helsingissä. Hän työskentelee vero-oikeuden yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa.

KTM Elisa Veikkolan vero-oikeuden alaan kuuluva väitöskirja Monenvälisen yleissopimuksen Principal Purpose Test: Tutkimus verosopimusten väärinkäytön vastaisesta säännöstä erityisesti Suomen verosopimusten kannalta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 4.2.2022 kello 12 Pinni B -rakennuksen auditoriossa 1096, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii professori Reijo Knuutinen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pekka Nykänen johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2244-1


Kuva: Robert Nyblin

 

 

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat