Digitalisaatio laajentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluvalikoimaa ja mahdollista uudenlaisten työnkuvien synnyn

Kuin huomaamatta elämämme on digitalisoitunut. Niin yhteydet ystäväverkostoon kuin shoppailu, videoiden katseleminen ja pankkiasiointi hoituu puhelimella. Mikäli digitaalinen palvelu helpottaa arkea ja on vaivatonta käyttää, se korvaa aiemman asiointikanavan. Ja kun palvelu toimii, emme enää puhu digitaalisesta palvelusta. Vai kuvailetko käyttäväsi digivideovuokraamoa tai digipankkia? 

Arvelemme, että viiden vuoden kuluessa digitaitoisen kansalaisen keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saavutettavissa digitaalisesti puhelimen välityksellä. Onko palvelu etä- vai lähipalvelua, kun sen saa kotisohvalle? Ajatteletko asioivasi digitaalisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa, kun saat oirearvion avulla todennetun tiedon oireistasi ja siihen liittyen oireita helpottavat ohjeet? Tai kun digitaalisen terveystarkastuksen täytettyäsi tartut elintapavalmennukseen ja elintapasi muuttuvat pysyvästi?  

Saavutettavuus keskiössä 

Sote-palvelujen tulee olla kaikille kansalaisille saavutettavia. Siksi on oleellista, että aiemmat palvelukananavat eivät katoa, vaan digitaaliset palvelut laajentavat soten palveluvalikoimaa tuomalla uudenlaisia palvelukanavia asiakkaille. Kun digikykyiset ja -haluiset asiakkaat valitsevat digitaalisen asioinnin, vapautuu perinteisten palvelujen mahdollisuuksia heille, jotka eivät osaa tai halua asioida digitaalisesti. Toisaalta ammattilaiset haastetaan yhä aktiivisemmin pohtimaan, milloin hyvinvointi- tai terveyshuolensa kanssa oleva ihminen on välttämätöntä tavata. Nyt jo näyttäytyy, että videoyhteydenotto voi olla asiakkaalle merkityksekkäämpi kohtaaminen kuin perinteinen samassa tilassa tapahtuva kohtaaminen. Kun teknologia kehittyy, yhä useampien sairauksien diagnosointia, hoitoa tai seurantaa voidaan toteuttaa kotona tallentuvalla, ammattilaisille lähetettävällä tiedolla. 

Hyvinvoinnista ja terveydestä karttuva tieto lisääntyy valtavasti. Ihmiset mittaavat vointiaan erilaisten puettavin teknologioiden, kuten kellojen, sormusten ja älyvaatteiden avulla. Datan analysointi, käsitteleminen ja arviointi tulee olemaan yhä oleellisempi taito sote-ammattilaisille. On ratkottava, millä asioilla on merkitystä ja minkälaiset hälytysrajat on mielekkäitä. Näin asiakas saa tarvitsemansa avun, mutta turhalta huolestumiselta ja resurssien käyttämiseltä vältytään. Toisaalta on osattava ohjata teknologiakäyttäjää asianmukaiseen, mielekkääseen ja tietoa oikein tulkitsevaan käyttöön.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla tuleekin olla osaamista niin digitaalisten palvelujen käytettävyyden kuin sen tukemisen suhteen. Yhtäältä he tarvitsevat osaamista asiakaslähtöisten ja esteettömien palvelujen kehittämiseen. Toisaalta heillä tulee olla yleistä ymmärrystä digitaalisten palvelujen teknologisesta kehittämisestä. Vain näin voidaan kehittää helppokäyttöisiä ja houkuttelevia digipalveluja sote-sektorille. 

Työ irtautuu ajasta ja paikasta 

Digitaalinen sote-asiointi muuttaa työtä monella tavoin. Digityötä voi tehdä miltei mistä tahansa. Työn on ennustettu muuttavan laiturinnokkaan, ja olemmekin nähneet, miten työ muuttaa vapaa-ajan asunnoille tai maalle. Totta lienee, että monien sote-ammattien työ muuttuu yhä useammin aikaan ja paikkaan sitomattomaksi, ja yhä useampia palveluja tullaan tarjoamaan 24/7. Fyysinen tai puhelimessa tehtävä työ tehdään yhä useammin tietokoneella asioiden, asiakas voidaan kohdata vastaanottohuoneen sijaan chat-keskustelussa, virtuaaliympäristössä tai verkkopelissä. Asiakkaan tuottamaa tai täyttämää tietoa seulotaan ja analysoidaan algoritmeilla tekoälyä hyödyntäen. Ammattilaisille tarjotaan tiivistelmiä asiakkaan tilasta, mikä yhdenmukaistaa ja sujuvoittaa ammatillista päätöksentekoa ja kirjaamista. Tiedon tuottaminen riittävällä tarkkuudella siten, että sitä voidaan järkevästi hyödyntää, on yksi ammattilaisten osaamishaasteita. Jotta palvelujen tuottamisen jatkuvuus saadaan turvattua, tulee kanta-arkistotiedon hyödyntämisen kuulua kaikkiin asiakastilanteisiin. Sote-ammattilaisia haastetaan siis uudenlaisten kohtaamisten oppimiseen, empatian osoittamiseen kirjoittamalla sekä digitaalisten, alati kehittyvien, ympäristöjen haltuunottoon. Asiakaslähtöisyys voi tarkoittaa myös sellaisten asiakkaan valintojen hyväksymistä, jotka ammattilaisen näkökulmasta eivät olisi ensisijaisia.  

Uudenlainen työn organisointi haastaa myös johtamista 

Sote-työn muuttuminen muuttaa myös johtamista. Pitää varmistaa ja vahvistaa uudenlaisia työssä vaadittavia osaamisia, johtaa tiedolla, ratkoa tilasuunnitteluun liittyviä uusia haasteita, arvioida tietojärjestelmien käytettävyyttä sekä organisoida työtä uudella tavalla. Aika haastaa siis johtamisen, ja johtamisosaamisen vahvistamista tarvitaan. 

Hyvinvointialueiden tuottamilla sote-palveluilla tavoitellaan tasa-arvoisia, osaavia palveluja kaikille alueen asiakkaille. Palvelujen arvioimista varten tarvitaan tietoa, joka on vertailtavissa ja jonka avulla hyvinvointi- tai terveyshyöty on osoitettavissa. Nyt jos koska on tiedon keräämisen aika, jotta vertailtavuus mahdollistuu hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa.  

Muuttuva työ mahdollisuutena 

Työvoimapula ravistelee sote-sektoria ja väestöennusteen mukaan tilanne ratkennee lähempänä 2040-lukua. Työn muutoksen tarve sosiaali- ja terveyspalveluissa on mahdollisuus, jolla tukea, apua ja hoitoa voidaan mahdollistaa kaikille tarvitseville työvoimapulasta huolimatta. Muuttuvat osaamisen tarpeet haastavat myös koulutusta, ja otamme tämän muutoksen vastaan innolla ja luottavaisin mielin.  Otamme koppia kun osaaminen haastaa, olethan yhteydessä! 

Teksti: Taru Manner, lehtori ja Katja Varamäki, lehtori