Yksinäisyys näkyy lapsen aivoissa ja vaikuttaa arjen vuorovaikutukseen
Uuden monitieteisen tutkimushankkeen perimmäisenä tarkoituksena on löytää keinoja ehkäistä yksinäisyyttä ja vahvistaa lasten hyvinvointia. Tutkimus tarkastelee 7–12-vuotiaiden kokemuksia ja kehon ja aivojen reaktioita tilanteissa, joissa lapset kokevat esimerkiksi ulkopuolisuutta, torjuntaa tai yhteenkuuluvuutta.
Aihetta tutkitaan yhdistämällä arjen tilanteita jäljittelevät virtuaaliympäristöt ja vuorovaikutustilanteet kuten pienryhmävuorovaikutus. Tutkijat mittaavat tilanteissa katsetta, kehon reaktioita, tunnekokemuksia ja aivotoimintaa.
Tampereen yliopistosta rahoituksen saanut psykologian yliopisto-opettaja Heini Saarimäki on tutkinut pitkään tunteita ja niiden hermostollista perustaa. Erityisesti Saarimäki on tarkastellut sitä, miten tunteet näkyvät aivoissa ja kehossa, ja miten tunnekokemukset kehittyvät lapsuuden aikana.
Viime vuosina Saarimäki on laajentanut tutkimustaan yhä enemmän sosiaalisiin tilanteisiin ja siihen, miten tunteet rakentuvat vuorovaikutuksessa.
Yksinäisyys on kuulunut Saarimäen tutkimusaiheisiin vuodesta 2022 osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Right to Belong -konsortiota. Nyt rahoituksen saanut tutkimus jatkaa luontevasti tutkimuslinjaa keskittymällä yksinäisyyteen sosiaalisena kokemuksena.
– Yksinäisyyden vaikutukset näkyvät arjen vuorovaikutustilanteissa erityisesti lapsuudessa, jolloin sen haitallisiin kehityskulkuihin voidaan puuttua jo varhain, Saarimäki sanoo.
– Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään, miten yksinäisyys syntyy ja näkyy vuorovaikutuksessa. Pitkällä aikavälillä tutkimus voi tukea lasten hyvinvointia sekä varhaista puuttumista yksinäisyyteen, hän toteaa.
Yksinäisyyttä tutkitaan arkea muistuttavissa tilanteissa
Saarimäen johtamassa tutkimuksessa mitataan vuorovaikutusta monipuolisesti tutkimalla aivotoimintaa, fysiologisia reaktioita ja katseen suuntaa. Yhdistämällä virtuaaliympäristöt ja esimerkiksi pienryhmät yksinäisyyttä voidaan tutkia luonnollisissa, arkea muistuttavissa tilanteissa, eikä vain perinteisissä laboratorioasetelmissa.
Tutkimusta tehdään tiiviissä yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten tutkijoiden kanssa. Tutkijat hyödyntävät Tampereen yliopiston Human Information Processing Laboratoryn (HIP-laboratorio) sekä NEXUS- ja MAGICS -infrastuktuurien tarjoamaa laitteistoa. Juuri päivitetty mittausteknologia kattaa fNIRS-aivokuvantamista, virtuaaliympäristöjä ja fysiologisia mittauksia.
Tärkeässä roolissa on myös monitieteinen tutkimusyhteistyö Tampereen ylipiston yhteiskuntatutkimuksen ja kasvatustieteiden tutkijoiden sekä Right-to-Belong-konsortion kanssa.
– Yhteistyön ansiosta voimme yhdistää etnografiset haastattelut, virtuaaliympäristöt sekä aivotoiminnan, fysiologiset reaktiot ja käyttäytymisen samaan tutkimusasetelmaan, Saarimäki kertoo.
Tutkimukseen rekrytoidaan 7–12‑vuotiaita lapsia, jotka osallistuvat arkea muistuttaviin vuorovaikutustilanteisiin.
Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten yksinäisyys ja toisaalta yhteenkuuluvuus syntyvät ja näkyvät lasten arjessa. Se auttaa tunnistamaan varhaisia merkkejä yksinäisyydestä ja tukee toimivien tapojen löytämistä sen ehkäisyyn. Lisäksi tutkimuksessa pyritään tunnistamaan erilaisia yksinäisyyden muotoja, jotka voivat hyötyä erilaisista tukikeinoista.
***
Emil Aaltosen Säätiölle lähetettiin tänä vuonna 415 projektiapurahoja koskevaa hakemusta. Säätiön hallitus myönsi kahdelletoista tutkimusryhmälle 225 000 euron rahoituksen, yhteensä 2,7 miljoonaa euroa.
Tutkimusinfrastruktuurit:
NEXUS - Ihmisten, teknologian ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen tutkimusinfrastruktuuri
MAGICS – Kansallinen infrastruktuuri Ihminen digitaalisessa maailmassa
