Hyppää pääsisältöön
Tutkimus

Digikeittiö-hanke tukee neuropsykiatrisia haasteita kokevien nuorten aikuisten osallisuutta ruokaelämysten kautta

Julkaistu 19.3.2025
Tampereen ammattikorkeakoulu
Henkilö leikkaa vihanneksia keittiössä.
Nuoret ovat osallistuneet työpajoihin, joita on järjestetty TAMKin Resto Labissa (aiemmin Catering Studio). Nepsy-nuoret ovat suunnitelleet, valmistaneet ja nauttineet ruokaa yhdessä, mikä on ollut heille innostavaa ja rohkaisevaakin. Kuva: Carita Forsgren
Neuroepätyypillisyyteen kuuluvat usein aistiyliherkkyys ja kokemus arjen askareiden haasteellisuudesta, kuten ruoanlaitosta. Virtuaaliteknologiaa soveltavassa Digikeittiö-hankkeessa nuoret pääsevät osallistumaan erilaisiin ruokailutilanteisiin asiantuntijoiden tukemana. Tekeillä on toimiva psykososiaalinen malli, joka vahvistaa nuorten aikuisten aktiivista toimijuutta ja itsenäistymistä tarjoamalla positiivisia elämyksiä ruoasta ja ruokailuhetkistä.

Ruoan valmistus on tärkeä osa itsenäistyvän nuoren aikuisen arkipäivän taitoja. Ruoan ostaminen, ruoanlaitto ja ruokailutilanteet voivat kuitenkin olla psykososiaalisesti kuormittavia. Koska kyse on kirjosta, haasteet voivat liittyä esimerkiksi tietynlaisen ruoan syömiseen.  

Hanketoimijat keräävät nuorten kokemuksia ja tuntemuksia. Mielekkäät tavoitteet ovat kullakin nuorella omannäköiset.

– Digikeittiö-hankkeen tausta perustuu YAMK-opiskelijan omakohtaisiin kokemuksiin ja nuoren aikuisen näkökulmaan. Neuroepätyypillisille lapsille ja heidän perheilleen löytyy materiaalia, mutta ei juuri siihen murrosvaiheeseen, kun lähdetään kotoa omilleen. Siksi tämä hanke on tärkeä, taustoittaa lehtori Ulla Markkanen.  

Hankkeessa on useampia toteutuksia, joista jokaisessa on tarjolla kuusi työpajaa. 

Työpajoissa osallistujat ovat suunnitelleet, valmistaneet ja nauttineet ruokaa yhdessä, mikä on luonut yhteisöllisiä kokemuksia ja ollut heille innostava ja rohkaisevakin kokemus. Keskustelut pöydän ääressä ovat olleet positiivisia, ja nuoret aikuiset ovat olleet avoimia ja valoisalla mielellä. Osallistujat ovat olleet aktiivisesti mukana yhteisen ruokamatkan ja pajojen suunnittelussa.

Jaana Sahlsten, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu

Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) luotsaama ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke pyörähti käyntiin vuonna 2024 ja jatkuu vuoteen 2027 asti. Kokeiluhankkeen kohderyhmänä ovat pirkanmaalaiset 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset.  

– Keskitymme neuroepätyypillisiin nuoriin aikuisiin, jotka ovat heikommassa työmarkkina-asemassa. Hankkeen keskiössä ovat osallisuuden tukeminen ja arjessa selviytyminen, kertoo projektipäällikkö Päivi Hämäläinen.  

Neljä naista keittiötiloissa pukeutuneina suojahattuihin ja -kaapuihin.
Digikeittiö-hanketiimi pitää nuorten antamaa positiivista palautetta erityisen merkityksellisenä. He iloitsevat siitä, että osallisuus ja oppiminen on molemminpuolista. Vas. projektipäällikkö Päivi Hämäläinen sekä lehtorit Carita Forsgren, Jaana Sahlsten ja Ulla Markkanen.

Taitojen oppimisessa hyödynnetään teknologiaa  

Merkittävä osa hanketta on rakentaa käytännönläheinen, itsenäistymistä tukeva psykososiaalinen malli, jossa osallisuus on keskiössä. Kehitteillä on myös sovellus, joka auttaa esimerkiksi ruokaostosten suunnittelussa. Nuoret osallistuvat sovelluksen ideointiin ja prototyyppien testaamiseen, mikä antaa heille käytännön taitoja ja luo myös sosiaalisia verkostoja.

Nuoret pääsevät itse kertomaan, millainen resepti- tai kaupassakäyntisovellus sopisi heille. 

– Esimerkiksi ruoan valmistamisen vaiheet voivat olla hankalia nepsy-nuorelle. Resepteistä voi puuttua tietoa, jota hän kaipaisi. Digitaalisessa sovelluksessa virtuaalielämyksestä tai animaatiosta tai pelillisyydestä saattaa löytyä apua, avaa lehtori Carita Forsgren.

Digikeittiö-hanke avaa ammattilaisten ymmärrystä nepsy-nuorista 

Toinen hankkeen näkökulmista on asiantuntijanäkökulma. Hankkeessa on mukana 30 asiantuntijaa, jotka tukevat nuoria ja mallin kehitystä sekä tarjoavat luentoja ja webinaareja.  

– Asiantuntijaverkostossa on omassa työssään neurokirjolla kohtaavia ihmisiä kuten opoja, opettajia, ruokapalvelualalla toimivia sekä järjestö- ja sotepuolen toimijoita. Lopputuotteena kehitettävä osallisuusmalli voi hyödyttää heitä, Hämäläinen toteaa.  

Asiantuntijat jakavat omaa osaamistaan verkostolle. Asiantuntijaraati on vahvasti kehittämässä psykososiaalista mallia hankkeessa mukana olevien nuorten aikuisten kanssa.

”Eniten opimme nuorilta” 

– Osallisuus on molemminpuolista: nuorten lisäksi me hanketoimijat, asiantuntijaverkosto ja webinaariosallistujat osallistumme ja opimme, painottaa Hämäläinen. 

Nuorten antama palaute on merkityksellistä. Nuorten tavoittaminen, rekrytointi ja sitouttaminen hankkeeseen on ollut paikoin vaikeaa, joten viestinnän merkitys on korostunut. Luottamuksen kasvattaminen vie aikaa. Toinen haaste on ollut varmistaa, että pilotoitava psykososiaalisen kuntoutuksen malli on oikeasti mielekäs ja hyödyllinen nuorille aikuisille. 

Lopullisena tavoitteena ovat tyytyväiset nuoret ja asiantuntijat, onnistuneet digitaaliset kokeilut sekä toimiva ja laajalle levinnyt osallisuusmalli, joka julkaistaan THL:n kautta.

EU-lippulogo ja teksti Euroopan unionin osarahoittama.

Digikeittiö - osallisuutta ja elämyksiä nuorille on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama ja Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoima hanke, joka toteutetaan 1.3.2024–28.2.2027. Hankkeessa tuetaan nepsy-nuorten itsenäistymistä, arjessa selviytymistä sekä työ- ja toimintakykyä luomalla positiivisia kokemuksia ravitsemuksesta ja ruokailutilanteista hyödyntämällä psykososiaalisia keinoja ja virtuaaliteknologiaa. Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta Digikeittiö – osallisuutta ja elämyksiä nuorille | Digital kitchen – inclusion and experiences for young people | Tampereen korkeakouluyhteisö (tuni.fi)

Kirjoittaja: Hanna Ylli