Asunto ensin, sitten tukea – käytännön ratkaisuja aina etsinyt Juha Kaakinen jatkaa työtään Tampereen yliopistossa

Juha Kaakisen intohimona on hakea konkreettisia ratkaisuja epätasa-arvoisuuteen ja vaikeisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Kaakinen on ollut keskeisesti mukana asunnottomuuspolitiikan systeemisessä muutoksessa, joka käynnistyi Suomessa vuonna 2008 ja jonka myötä Asunto ensin -periaate alkoi vaikuttaa politiikassa.

Kaakinen korostaa asunnottomuutta sosiaalisena ongelmana, jonka ihmiset voivat myös keskenään ratkaista. Mikään peruste toimettomuudelle ei hänestä ole se, että asunnottomuutta on ollut aiemmin ja että sitä tulisi aina olemaan. Kaakisen mukaan on voitava puhua asunnottomuuden poistamisesta.

— Pidän ajatusta pysyvyydestä eettisesti kyseenalaisena. Meidän täytyy lähteä siitä, että yhteiskunnallisiin ongelmiin liittyy rakenteellisia ja ihmisiin liittyviä tekijöitä, jotka voidaan ratkaista ja siten poistaa asunnottomuus. Minusta se on ainoa järkevä tavoite, Kaakinen toteaa.

Kaakinen vierastaa pelkkää huoli- ja ongelmakeskeistä puhetta. Tilalle hän tuo mieluummin ratkaisuja, jotka ovat koeteltuja toimiviksi yhteiskunnan käytännöissä.

Selvityshenkilönä toiminut Kaakinen luovutti vuoden alussa ympäristöministeriölle raportin, jossa hahmoteltiin toimia asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä.

— Tavoite edellyttää vielä vahvempaa panostusta valtiolta, sillä suurin osa asunnottomuuden tuki- ja hoitopalveluista on valtion rahoittamia.

— Tarvitsemme myös merkittävää tutkimuksellista panosta työn tueksi. Moneen muuhun maahan verrattuna Suomen resurssit tutkimuksessa ovat olleet varsin rajalliset. Toisaalta hyötysuhde, joka näkyy tutkimuksen tuottamissa käytännön ratkaisuissa, on meillä parempi kuin monissa tutkimukseen panostaneissa maissa, Kaakinen sanoo.

Asunto ensin korostaa pysyvää asumista

Asunto ensin -periaatteeseen pohjaava politiikka ja ohjelmatyö on johtanut Suomessa asunnottomuuden jatkuvaan vähenemiseen ainoana EU-maana. Kaakinen osallistui ydinryhmään, joka on muotoillut politiikan perusteet ja kirjoittanut periaatteen keskeiset dokumentit.

Suomessa puhutaan systeemisestä muutoksesta malliin viitatessa, sillä täällä asunto otettiin lähtökohdaksi. Kaakinen muistuttaa, että monissa maissa asunnottomuuden palvelut tarkoittavat tilapäistä asumista, joka voi olla myös liiketoimintaa.

— Asuntolatyyppiset ratkaisut ovat keskeinen este asunnottomuuden pysyvälle poistamiselle. Suomessa saatiin aikaan malli, jossa osoitetaan pysyvä ratkaisu Asunto ensin -periaatteen mukaisesti. Sitten järjestetään yksilön tarvitsemat muut tukipalvelut, Kaakinen kertoo.

Konkreettisesti periaate näkyi asuntolapaikkojen muuntamisessa tuetun asumisen yksiköiksi. Lähtökohtana on normaali vuokrasopimus.

Asumisen innovaatiot voivat yhdistää luonnon, asunnon ja työn

Työelämäprofessuurissa Kaakinen keskittyy asunnottomuuteen sekä kaupunkiasumiseen ja -rakentamiseen. Kaakisen osa-aikainen opetus- ja tutkimustyö tavoittelee myös asumisen innovaatioita.

Yksi innovaatio esiteltiin Kaakisen toimiessa Y-säätiön toimitusjohtajana. Elonkirjotalo on uudenlainen puukerrostalokonsepti, jossa rakentamisaluetta pyritään suojelemaan niin, etteivät luonto ja biodiversiteetti kärsi rakentamisesta. Valmistuessaan Elonkirjotalon on tarkoitus edistää luonnon monimuotoisuutta. Ekologinen kestävä rakentaminen, asunnottomuuden ratkaisu ja työllistymisen yhdistyvät.Talossa halutaan tuoda sen asukkaille työmahdollisuuksia, joten kyse on myös sosiaalisesta innovaatiosta.

— Säätiön omistamiin kiinteistöihin liittyy työtehtäviä kuten rakentamista, korjausta, muuttoja, siivousta ja ulkotilojen hoitoa. Asukkaat saavat näin ansaintamahdollisuuksia, mikä vaikuttaa suoraan heidän asumisensa kustannuksiin. Yhdistettyjä hyötyjä kannattaa aina tavoitella, sanoo Kaakinen.

Viime vuonna Kaakinen jäi eläkkeelle Y-Säätiön toimitusjohtajan tehtävästä. Y-Säätiö on yleishyödyllinen ja poliittisesti sitoutumaton suomalainen säätiö, jonka tehtävänä on vähentää asunnottomuutta tarjoamalla laadukkaita ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Se on Suomen neljänneksi suurin vuokranantaja.

Asunnottomuuden poistaminen vaatii tutkimusyhteistyötä

Kaakinen on korostanut kaikessa työssään tutkimustiedon merkitystä ja yliopistoyhteistyötä. Kun hän toimi Helsingin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimiston päällikkönä, aloitettiin Helsingin yliopiston kanssa kokeilu, jossa sosiaalityön lehtori oli puolet työajastaan kaupungin palveluksessa. Lehtorin työnkuva käsitti konkreettista asiakastyötä asunnottomien parissa.

Y-Säätiön toimitusjohtajana Kaakinen ryhtyi vahvistamaan säätiön omaa tutkimustyötä ja yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Hän aloitti yhteistyön Antti Lönnqvistin ryhmän kanssa, joka toteutti vuonna 2011 arviointitutkimuksen asunnottomuuden vähentämisen kustannusvaikutuksista. Yhteistyö on konkretisoitunut erityisesti Tampereen yliopiston kanssa professori Annalisa Sanninon työryhmän hankkeissa ja parhaillaan SEGRA-hankkeessa. Toimitusjohtajana Kaakinen sopi Y-Säätiön osallistumisesta Asumisen uudet arvonluonnin mallit (ARVO) -hankkeeseen.

Kiinnostus Y-Säätiöön ja suomalaiseen Asunto ensin -periaatteeseen on luonut Kaakiselle laajat kansainväliset verkostot. Kaakinen ajattelee, että perehtymällä muualla tehtyihin asioihin vuorovaikutus tuottaa uusia ideoita, vaikka yksiselitteistä mallia ei löytyisi. Siksi kansainvälinen vuorovaikutus on hänestä elintärkeää suomalaisen asunnottomuuden ratkaisussa. Suomi on myös antanut maailmalle paljon, mitä todistavat lukuisat vieraat tutustumassa Suomen malliin.

Dekaani Juho Saari toteaa Kaakisen työelämäkokemuksen ja laajojen verkostojen hyödyntävän tiedekunnan opetusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

— Koeteltu kyky suunnitella ja toimeenpanna uudistuksia ja muutoksia nousee myös akateemiselle tutkijalle ja opettajille keskeiseksi taidoksi, kun julkinen talous kiristyy. Kaakisella on käytännön kokemusta tällaisesta toiminnasta, Saari sanoo.

***

Juha Kaakiselle asunto on suoja, turvapaikka – oma yksityinen tila, mutta sitäkin enemmän hän nostaa kodin merkitystä. ”Ihmiset tekevät kodin, jolle asunto luo raamit”, hän ajattelee mutta korostaa, että raamien on oltava kunnossa.

Teksti: Mikko Korhonen
Kuva: Kirsi Tuura