Lääketieteen lisensiaatti Anu Aalto tutki väitöskirjassaan vulvodynian hoitoa sekä sitä sairastavien naisten elämänlaatua. Vulvodyniasta kärsii nykyisin noin 8 - 12 prosenttia naisista. Vulvodyniasta aiheutuva kipu aiheuttaa merkittäviä kuluja yhteiskunnalle sairauspoissaolojen ja toistuvien lääkärikäyntien muodossa. Vieläkin merkittävämpää on, että vulvodynia huonontaa naisen elämänlaatua, voi aiheuttaa vaikeuksia parisuhteessa, seksuaalisuudessa sekä aiheuttaa fyysistä ja psyykkistä kärsimystä naiselle ja hänen kumppanilleen.
Vulvodynian tarkkaa aiheuttajaa ei vielä tunneta, mutta siihen on ajateltu liittyvän edeltävästi tulehduksellisia, hormonaalisia, hermostollisia tai psykologisia muutoksia.
- Omassa pilottitutkimuksessamme huomasimme, että sekundaarista vulvodyniaa sairastavien naisten ulkosynnyttimien mikrobiomi erosi terveiden naisten näytteistä, kertoo Aalto.
- Tämä havainto tuo mielenkiintoista lisätietoa mahdollisista kipuun vaikuttavista tekijöistä, mutta vaatii vielä lisätutkimuksia isommassa aineistossa, Aalto toteaa.
Koska vulvodynian aiheuttajaa ei tarkkaan tunneta ja kipu saattaa olla hyvinkin erilainen eri potilailla, voi vulvodynia olla diagnostinen haaste hoitavalle lääkärille ja oikean diagnoosin saaminen voi siksi viivästyä. Vaikka diagnoosiin päästäänkin, eivät vulvodynian hoitolinjat ole aina yhteneväiset.
- Yhdistelemällä erilaisia hoitomuotoja; itsenäisiä harjoitteita, erilaisia kipua lievittäviä lääkitysmuotoja ja terapeuttisia keinoja, kuten fysioterapiaa ja seksuaalineuvontaa, päästään usein parhaaseen lopputulokseen, Aalto toteaa.
Vestibulektomiaa, eli kivuliaan ulkosynnyttimien alueen poistoa kirurgisesti on yleisesti pidetty viimeisenä hoitovaihtoehtona paikallisessa, kosketuksesta provosoituvassa vulvodyniassa. Leikkausta käytetään, jos muut hoidot eivät ole tehonneet.
- Kirurginen hoito on tehokas kipujen vähentämisessä pian leikkauksen jälkeen, mutta kolmen vuoden seurannassa ei kivussa ja elämänlaadussa havaittu merkittäviä eroja leikattujen ja ei-leikattujen potilaiden välillä omassa aineistossamme, huomauttaa Aalto.
Vulvodynian aiheuttajia ja erilaisia hoitomuotoja koskeva tutkimus on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Tilan tunnistaminen ja hoitaminen helpottuu, mitä enemmän tutkimustietoa sairaudesta on käytettävissä.
- Tämän vuoksi olisi tärkeää edelleen kehittää yhteneväisiä, tutkimusnäyttöön perustuvia hoitosuosituksia ja hoitopolkuja vulvodyniapotilaille. Lisäksi on olennaista perustaa moniammatillisia hoitotiimejä, joissa vulvodyniapotilaiden hoito on sekä laadukasta että kustannustehokasta, Aalto sanoo.
Anu Aalto on tamperelaissyntyinen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2005 ja työskentelee tällä hetkellä erikoislääkärinä Tampereen yliopistosairaalassa.
Lääketieteen lisensiaatti Anu Aallon naistentautien ja synnytysten alaan kuuluva väitöskirja Vulvodynia, etiology, therapeutic options and impact on quality of life tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Arvo Ylpön katu 34, perjantaina 4.9.2020 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti Pekka Nieminen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Johanna Mäenpää Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös Zoom-etäyhteydellä, meeting ID 646 9620 6120
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1625-9
Kuva: Vilja Vuolle