Multippeliskleroosin eli MS-taudin esiintyvyys on kasvussa maailmanlaajuisesti. MS-tauti on keskushermostoon vaikuttava autoimmuunitauti eli sairaus, jossa immuunijärjestelmä hyökkää oman elimistön rakenteita tai kudoksia vastaan. Tauti todetaan tavallisesti 30–40-vuotiaana.
Potilaista noin kaksi kolmesta on naisia. Ilmiasun perusteella tauti jaetaan aaltomaisesti ja tasaisesti eteneviin muotoihin. Noin 85 % potilasta sairastaa aaltomaista tautimuotoa. Luonteeltaan sairaus on etenevä, mikä johtaa osalla potilaista toimintakyvyn lisääntyvään heikkenemiseen ajan saatossa.
LL Annukka Verkko tutki väitöskirjassaan MS-taudin ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä. Tutkimusaineistona olivat 1666 MS-potilaan sairauskertomusten tiedot Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien alueilta.
Merkittävin kasvu esiintyvyydessä ja ilmaantuvuudessa oli Etelä-Pohjanmaalla, joka on jo aiemmissa esiintyvyyttä koskevissa tutkimuksissa erottunut omaan luokkaansa korkealla MS-riskillään. Pienempää kasvua todettiin Pohjanmaan ja Pirkanmaan alueilla. Kasvu oli merkittävintä naisten joukossa ja aaltomaisen taudinkulun ryhmässä.
– Naisten sairastavuuden ja aaltomaisen tautimuodon kasvutrendi yhdessä tasaisesti etenevän tautimuodon laskutrendin kanssa heijastavat muutoksia MS-taudin diagnostiikassa vuosien 1980 ja 2000 välillä. Taustalla vaikuttavat muun muassa magneettikuvauksen yleistyminen ja neurologien määrän kasvu, Verkko kertoo.
Esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden lisäksi Verkko selvitti MS-taudin ja oheissairauksien vaikutusta ennusteeseen. Aineistona hän käytti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelta kerättyjen 1074 MS-potilaan ja verrokkiryhmän tietoja.
Aineiston perusteella MS-potilaiden elinikä oli alhaisempi kuin verrokkiväestöllä. Oheissairastavuuden riski on MS-potilailla kohonnut, ja etenkin sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet lyhensivät MS-potilaiden elinikää. MS-potilailla oli merkittävästi kohonnut riski myös aivoinfarktiin ja kallonsisäisiin verenvuotoihin. Samoin tyypin 1 diabeteksen riski oli MS-potilailla kohonnut.
– Koska MS-taudissa etenkin verisuoniperäinen oheissairastavuus vaikuttaa merkittävästi elinikään, tulisi näiden sairauksien ennaltaehkäisyyn panostaa tässäkin potilasjoukossa, Verkko sanoo.
Toimintakyvyn lasku oli merkittävämpää tasaisesti etenevää tautimuotoa sairastavien joukossa kuin aaltomaisen tautimuodon ryhmässä. Myös menehtymistä edeltävä toimintakyvyn alenema kuvautui MS tautia sairastavilla usein vaikea-asteisena. Toimintakyvyn lasku altistaa infektioille, jotka ovat MS-potilaiden yleisin kuolinsyy.
Annukka Verkko työskentelee parhaillaan neurologiaan erikoistuvana lääkärinä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Väitöstilaisuus perjantaina 8. maaliskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Annukka Verkon neurologian alaan kuuluva väitöskirja Epidemiology of Multiple Sclerosis in Western Finland in 1981–2010 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 8.3.2024 kello 12 alkaen Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen luentosalissa F025 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Melinda Magyari Kööpenhaminan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jukka Peltola Tampereen yliopistosta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto