Bronkioliitti on viruksen – etenkin RS-viruksen – aiheuttama sairaus, jonka hoitona on hengityksen ja ravitsemuksen tukeminen. Siihen on havaittu liittyvän myöhemmällä iällä keuhkojen toimintahäiriöitä tai suurentunutta riskiä sairastua astmaan.
Annukka Holster tarkasteli väitöstutkimuksessaan bronkioliitin vuoksi sairaalahoitoon joutuneita alle kuuden kuukauden ikäisiä imeväisiä. Hän analysoi taudin vaikeutta kuvaavia tekijöitä, kuten sairaalahoidon kestoa, sekä mahdollisia hengityksen tai ravitsemuksen tuen tarpeita ja niiden ja kestoa. Hän tutki myös astmasairastavuutta ja keuhkojen toimintaa seurantakäynneillä, joita lapsille järjestettiin ikävuosina 5–13. Geneettisiä tutkimuksia varten lapsilta kerättiin verinäytteet sekä bronkioliittivaiheessa että seurantakäynneillä.
Holster painotti tutkimuksessaan sellaisten geenien osuutta bronkioliitin ennusteessa, jotka koodittavat tulehdusta pääsääntöisesti voimistavien välittäjäaineiden tuotantoa ja yksilön immuunivastetta. Tällaisia koodittavia geenejä ovat IL17A ja IL17F. Tulehdusta voimistavia välittäjäaineita puolestaan ovat interleukiini-17A ja -17F.
Geenivariaatiot voivat selittää astmasairastavuuden eroja perheen sisällä
Tutkimuksessa selvisi, että IL17-geenin variaatiot eivät lisänneet riskiä vaikeammalle bronkioliitin taudinkuvalle. Sen sijaan IL17A-geenivariaation liittyi muuhun suomalaiseen lapsiväestöön verrattuna lähes nelinkertainen riski sairastua myöhemmin astmaan. Keuhkojen toiminnassa oli poikkeavuutta jo esikouluiässä, mutta toisaalta ei enää myöhemmin 11–13-vuotiaana. Holster havaitsi lisäksi, että IL17F-geenivariaatio liittyi lisääntyneeseen astmasairastavuuteen 5–13 vuoden iässä.
– Bronkioliitin jälkeistä astmaa on tutkittu paljon. Edelleenkään ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, altistaako sairastettu bronkioliitti astmalle vai poimiiko bronkioliitti mahdollisesti astmalle alttiit lapset väestöstä, Holster sanoo.
– Toisaalta lapsen astmassa yksilön geneettisillä ominaisuuksilla on oletettavasti suuri merkitys. Variaatiot niissä geeneissä, jotka koodittavat immuniteettiin vaikuttavien välittäjäaineiden tuotantoa, voivat vaikuttaa yksilön tulehdusvasteeseen etenkin varhaislapsuudessa, jolloin ihmisen immuniteetti on vielä kehittymäisillään. Löydös on mielenkiintoinen, koska nämä variaatiot voivat osaltaan selittää esimerkiksi sen, miksi perheen yhdellä lapsella on astma, mutta toisella taas ei.
Annukka Holster on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Oulun yliopistosta vuonna 2012 ja lastentautien erikoislääkäriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2022.
Väitöstilaisuus perjantaina 24. marraskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Annukka Holsterin lastentautien erikoisalaan kuuluva väitöskirja Prospective Bronchiolitis Cohort Study – IL17 gene polymorphisms in bronchiolitis, post-bronchiolitis asthma and lung function tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 24.11.2023 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Teija Dunder Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori emeritus Matti Korppi Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Tutustu väitöskirjaan verkossa.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Heikki Taanila