Suomen sisällissota on laajalti tutkittu tapahtuma, mutta ilmiö on edelleen ajankohtainen. Sisällissotia käydään yhä ja kansainvälinen rauhantutkimus etsii jatkuvasti yhteiskunnallisten konfliktien ratkaisukeinoja ja tutkii niiden toimivuutta. Anna Warsellin tutkimus asettuu valtioiden sisäisten kriisien paikallisen ja alueellisen tason tutkimuskentälle. Väitöstutkimus osoittaa, kuinka paikalliset ratkaisut eivät aina noudattele kansallisen historiankirjoituksen esittämiä malleja.
Oikeuslaitos ja virkavalta, kirkko, kansakoulut, kunnallishallinto ja torpparijärjestelmän purku määrittelivät 1920-luvun maalaispitäjän asukkaiden elämää. Warsell selvitti yhden maalaispitäjän väkivaltaisesta kriisistä toipumista sovituksen, muistamisen, paikallisten instituutioiden toiminnan sekä eri ryhmittymiä yhdistäneen tai erottaneen yhdistys- ja järjestöelämän kautta. Normien paikallinen soveltaminen edisti tai vaikeutti jälleenrakennusta, sodan uhreista huolehtimista, heidän muistonsa kunnioittamista sekä tulevaisuuteen suuntautumista.
Muistitieto vie tutkijan lähelle aikalaiskokemusta
Sodan jälkeen entisten punakaartilaisten ja suojeluskuntalaisten oli jatkettava arkeaan toistensa naapureina ja työtovereina. Sisällissodan jälkeen valtaosa suomalaisista eli edelleen maaseudulla, mutta sotatapahtumia tai sodan jälkeisiä muutoksia on tutkittu lähinnä teollisuuspaikkakunnilla tai kaupungeissa. Maalaisyhteisö tarjoaa kuitenkin omanlaisen tutkimusympäristönsä, ja etenkin ”punaisen” pitäjän selviytymiskeinojen tarkastelu haastaa aiempaa suomalaista sisällissotatutkimusta.
– Ruovesi oli vahvasti työläisvaltainen maalaispitäjä, jossa hävitty sisällissota ei heikentänyt sosialismin kannatusta kuntalaisten keskuudessa. Punakaartista noustiin pian takaisin kunnanvaltuustoon. Oikeisto joutui tyytymään vähemmistöasemaan, eikä pitäjässä päästy juhlimaan valkoisten voittajien vapaussota-aatetta, Warsell kertoo.
Tutkimuksessa sodan jälkeisen yhteisön toipumiseen vaikuttaneet tekijät avautuvat yksittäisten ihmisten kokemusten mukana. Tutkimus avaa tapahtumat kokeneiden ihmisten muistoja.
– Muistitieto vie tutkijan lähelle aikalaiskokemusta sekä paikallisten ihmisten 1920-luvun todellisuutta. Olen tarkentanut katseeni mahdollisimman lähelle tavallista kuntalaista, Warsell kertoo.
– Muistot kertovat pitäjäläisten maltillisuudesta ja tulevaisuususkosta. Kapinan aika haluttiin jättää taakse ja paneutua omaksi lunastettujen torppien ylösrakentamiseen. Omakohtaiset muistelut, haastattelut ja kirjeet tekevät menneisyydestä elävää.
Yhteisöllisyys vaihteli paikallisyhteisön sisällä. Kirkonkylässä suojeluskuntalaisuus oli näkyvää, mutta muualla pitäjässä sisällissodan aikaiset ristiriidat pyrittiin sivuuttamaan. Sivukylissä isännät keskittyivät arkiseen työhön. Yhteinen etu yhdisti maasta elantonsa hankkineiden intressit ja kannusti kyläläisiä yhteistoimintaan.
Väitöstilaisuus torstaina 13. kesäkuuta
FM ja KM Anna Warsellin historian alaan kuuluva väitöskirja Sisällissodan arvet maalaispitäjässä – Ruovesi 1918–1930 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa torstaina 13.6.2024 klo 12 alkaen Tampereen yliopiston keskustakampuksella. Paikkana on päärakennuksen sali D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Anne Heimo Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pirjo Markkola Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjan julkaisee Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura (THPTS).
Tutustu väitöskirjaan verkosssa.
Väitöskirjan viitetiedot ja tiivistelmä.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Tea Mäkipere