Työn digitalisaatiota on tutkittu paljon. Tutkijat ovat vuosien aikana kehittäneet monia erilaisia skenaarioita ja visioita siitä, kuinka digitalisaatio voi muuttaa ammattirakenteita, työtä ja työnteon tapoja. Kuitenkin ammatillisen oppimisen ja kehittymisen kentällä digitalisaation tutkimus on vasta alkutekijöissään. Anna Wallin pureutuu väitöskirjassaan tähän näkökulmaan tarkastelemalla Suomen valtion työntekijöiden käsityksiä siitä, kuinka digitalisaatio voi tukea tai haitata ammatillista kehittymistä.
Tulokset havainnollistavat, kuinka digitalisaatio voi vaikuttaa ammatilliseen kehittymiseen muuttamalla työpaikan oppimismahdollisuuksia, kuten työtehtävien monimuotoisuutta tai oman työn hallintaa.
– Erityisesti työn hallinnan ja autonomian lisääntyminen tukee ammatillista kehittymistä. Etätyöskentely ja -opiskelu voivat tukea ammatillista kehittymistä tarjoamalla joustoa siinä, missä ja milloin työskennellä ja opiskella. Toisaalta etätyö voi haitata ammatillista kehittymistä siinä tapauksessa, että etätyön myötä kasvokkainen vuorovaikutus ja sosiaalinen tuki vähenevät, Wallin pohtii.
Digitalisaatio ei kuitenkaan ainoastaan muuta työpaikan oppimismahdollisuuksia, vaan se myös vaikuttaa työn ja ammatillisen identiteetin väliseen tasapainoon.
– Esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä on kokenut rutiininomaiset työt tärkeiksi oman ammatillisen identiteetin kannalta, niiden automatisointi saattaa johtaa työn ja ammatillisen identiteetin väliseen ristiriitaan. Mikäli työn uusi sisältö ja työntekijän arvot, osaaminen ja intressit eivät kohtaa, voi työntekijä kokea jumittuvansa ammatillisesti, Wallin täsmentää.
Wallinin väitöskirja auttaa laajentamaan ymmärrystä niistä mahdollisista tavoista, joilla digitalisaatio voi vaikuttaa ammatilliseen kehittymiseen. Samalla se myös edistää ammatillista kehittymistä koskevaa tutkimusta soveltamalla aineistonkeruumenetelmää, joka osoittaa mielikuvituksen ja tarinankerronnan voiman tutkittaessa, miten yksilöt ymmärtävät ja näkevät jonkin ilmiön.
– Eläytymismenetelmä tarjoaa oivan menetelmän tutkijoille, jotka ovat kiinnostuneita ilmiöiden käsitteellistämisestä, ihmisten mielikuvien ja käsitysten tutkimisesta tai tulevaisuuden visioiden tuottamisesta, Anna Wallin kertoo.
Väitöskirja koostuu kirjallisuuskatsauksesta, menetelmällisestä artikkelista ja kahdesta eläytymismenetelmäaineistoon perustuvasta julkaisusta. Eläytymismenetelmäaineisto, johon kuuluu yhteensä 101 tarinaa, kerättiin Suomen valtion työntekijöiltä vuonna 2017.
KM Anna Wallinin kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Empathy-based stories of digitalization and professional development: An empirical illustration and methodological exploration of the method of empathy-based stories tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 3.6.2022 klo 12 alkaen Virta-rakennuksen Auditoriossa 109 (Åkerlundinkatu 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Petri Nokelainen kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.
Väitöstilaisuutta voi seurata Panopto-etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2401-8
Kuva: Lauri Penkkimäki