Väitös

Anna Rantasila: Nettikeskusteluissa tunne on valtaa, ja erityisen selvästi se näkyy kriiseissä

Anna Rantasila
Tuore väitöstutkimus selvittää, kuinka suuret onnettomuudet ja kriisit, kuten Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus vuonna 2011 tai edelleen vellova koronaviruspandemia, saavat tunteet liikkeelle verkkokeskusteluissa. Tunteisiin liittyy vallankäyttöä, joka heijastuu niin verkkokeskusteluihin kuin viranomaisviestintään.

Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Anna Rantasila on seurannut koronaviruspandemian uutisointia, viranomaisviestintää, ja niiden kritiikkiä kiinnostuneena. Kevään vessapaperihamstrauksessa ja maskikeskustelussa näkyi piirteitä, jotka heijastelivat Rantasilan väitöskirjatutkimuksen aihetta, vuonna 2011 tapahtuneen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden uutisointia ja onnettomuusuutisten somekommentointia.

- Vessapaperiin ja maskeihin liitetään samankaltaisia tunteita kuin joditabletteihin vuonna 2011, Rantasila toteaa.

- Kun edessä on näkymätön uhka ja siihen liittyvä tieto on epävarmaa, konkreettinen esine kuten vessapaperipaketti tai purkillinen jodia tuo turvallisuuden tunnetta.

Rantasila tutki Fukushiman ydinonnettomuuteen liittyvien uutisten somekommentteja affektiteorian, eli tunteiden ja tuntemuksien näkökulmasta. Verkkokeskustelut olivat poliittisesti jakautuneita jo vuonna 2011, ja se näkyi myös kommenttien tunnelatauksissa.

- Tunteisiin liittyy usein vallankäyttöä. Keskustelijat, jotka poikkesivat sopivana pidetystä tunnerekisteristä, pyrittiin saamaan ruotuun esimerkiksi tekemällä heidät naurunalaiseksi. Vessapaperin hamstraajille naureskeltiin viime keväänä samaan tapaan.

Kuka määrittelee, milloin pitää pelätä?

Tunteisiin liittyvän vallan tunnistaminen auttaa Rantasilan mukaan ymmärtämään, miksi verkkokeskustelut leimahtavat niin herkästi riitelyksi - tai miksi esimerkiksi koronaviruksesta käytävä keskustelu on niin politisoitunutta. Tunteet ja niihin liittyvä valta kertovat paljon keskustelijoiden arvomaailmoista.

- Selkeä esimerkki aineistossa oli, kuinka Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta puhuttiin. Osa keskustelijoista rajasi onnettomuuden teknologiseksi ongelmaksi, jolla on teknologinen ratkaisu, kun taas osa keskustelijoista ajatteli asiaa luonnon ja alueella asuvien ihmisten näkökulmasta.

Verkkokeskustelujen mukaan sama näkyi Fukushiman onnettomuutta koskevassa viranomaisviestinnässä ja uutisoinnissa. Tämä ei jäänyt kommentoijilta huomaamatta.

- Säteilyturvakeskus oli ymmärrettävästi paljon esillä Fukushiman onnettomuuden yhteydessä, ja heidän näkökulmansa oli selittää, mitä voimalassa on tapahtunut. Verkkokeskustelijat kuitenkin kritisoivat tätä näkökulmaa aika voimakkaasti.

Rantasilan mukaan monimutkaisessa ja koko ajan muuttuvassa tilanteessa informaation välityksellä on tärkeä osa. Jos ihmisten huolet ja tunteet kuitenkin sivuutetaan pelkillä rauhoittumiskehotuksilla, voi se tuottaa epäluuloa ja vastarintaa.

- Kyse on demokratian perusasioista: kenellä on oikeus määritellä, miten asioista puhutaan ja mitä pidetään tärkeänä ja suojelemisen arvoisena? Tunteen taustalla on usein monimutkainen vyyhti arvoja ja oletuksia, Rantasila toteaa.

Jyväskylästä kotoisin oleva Rantasila työskentelee Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa EmoDim-hankkeessa. Monitieteisessä hankkeessa tutkitaan tunteita uutisten verkkokommentoinnissa ja kehitetään työkaluja, jotka auttavat kommentoijia pohtimaan tunneilmaisuaan.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Anna Rantasilan mediatutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Circulating Emotions, Sticky Feelings. Affective dynamics of the Fukushima Daiichi nuclear disaster in a hybrid media environment tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 4.12.2020 kello 12. Vastaväittäjänä toimii professori Euenia Siapera University College Dublinista. Kustoksena toimii apulaisprofessori Katja Valaskivi Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä, Zoom meeting ID 691 5423 5554.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1764-5

Tiedekunnan opintohallinto toimittaa pyydettäessä pdf-version koko väitöskirjasta. Lähetä viesti osoitteeseen: itc.doc.tau [at] tuni.fi.

Kuva: Laura Loukola
 

 

Tulevat tapahtumat

Menneet tapahtumat