Hyppää pääsisältöön

Anja Kärki: Suomen vuodenajat voivat vaikuttaa vauvojen uneen

Tampereen yliopisto
SijaintiArvo Ylpön katu 34, Tampere
Kaupin kampus, Arvo-rakennus, Keltainen sali F025 ja etäyhteys
Ajankohta15.12.2023 11.00–15.00
Kielienglanti
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Puolivartalokuva Anja Kärjestä, jolla on yllään vaalea myssy ja kaulahuivi sekä violetti toppatakki. Taustalla näkyy lumisia kuusia.
Osa vauvoista ja lapsista nukkuu pitkään ja rauhallisesti. Osa taas heräilee tiheästi ja nukkuu lyhyitä unia. Näiden yksilöllisten erojen taustalla voi olla useita syitä, mutta kaikkia varhaislapsuuden unen laatuun ja määrään vaikuttavia tekijöitä ei vielä tunneta. Väitöstutkimuksessaan kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Anja Kärki havaitsi, että Suomen vuodenajat voivat olla yksi vauvojen unen laatuun ja määrään vaikuttava tekijä.

Vuodenaikojen vaikutusta aikuisten uneen on tutkittu jo vuosikymmenien ajan. Aiemmissa tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että aikuisten unirytmi voi viivästyä pimeinä vuodenaikoina, kun taas valoisina kesäkuukausina yöuni saattaa lyhentyä. Osalla ihmisistä uni saattaa reagoida vuodenaikojen vaihteluun herkemmin kuin toisilla.

– Suomessa vuodenajat vaikuttavat merkittävästi luonnonvalon määrään. Aiempien, muualla maailmassa tehtyjen unitutkimusten tulokset eivät siksi välttämättä ole kaikilta osin yleistettävissä meidän olosuhteisiimme, Anja Kärki huomauttaa.

Toisin kuin aikuisten, lasten unta on tutkittu huomattavasti vähemmän. Väitöstutkimuksessaan Kärki tarttui aiheeseen ja selvitti Suomen vuodenaikojen vaikutusta varhaislapsuuden uneen. Asiaa selvitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa unitutkimuksen kultaisen standardin eli unipolygrafian keinoin. Unipolygrafia on tarkin kliinisessä käytössä oleva menetelmä unen tutkimiseen.

Tutkimuksessaan Kärki seurasi lasten unta kuukauden, kahdeksan kuukauden sekä kahden vuoden iässä. Nuorimmissa kahdessa ikäryhmässä Suomen vuodenaikojen vaikutus uneen tuli selvästi esiin, mutta kahden vuoden ikäisillä lapsilla vaikutus oli vähäisempää.

– Näyttää siltä, että vauvat saattavat olla taaperoita herkempiä vuodenaikojen vaihtelulle. Samoin kuin aikuisilla, valoisa vuodenaika saattaa lyhentää myös pikkuvauvojen unen kestoa, mutta pikkuvauvojen unen rakenne ei näytä kärsivän valoisista kesäkuukausista. Kahdeksan kuukauden ikäisillä vauvoilla sen sijaan kevät, jolloin etenkin illan valon määrä lisääntyy nopeasti, heikensi unen laatua, Kärki sanoo.

Pois kellojen siirtelystä ja pimennysverhot joka kotiin

Anja Kärki arvioi tutkimuksessaan myös keväisen kellojen siirron vaikutusta kahdeksan kuukauden ikäisten vauvojen uneen. Tulosten perusteella myös äkillinen muutos kellonajassa näyttää heikentävän vauvojen unen laatua tässä ikäryhmässä.

Kellojen siirrosta luopumisesta on keskusteltu jo pitkään, mutta lopullinen päätös on jäänyt tekemättä. Kärjen väitöskirjan tulos tukee kellojen siirrosta luopumista.

– Kellojen siirtelyhän ei perustu mihinkään järkisyyhyn, enkä ole koskaan tavannut unitutkijaa, joka kannattaisi kellojen siirtelyä, Kärki sanoo.

Tutkimustulosten perusteella jo vauvavuoden aikana on suositeltavaa noudattaa säännöllistä valo-pimeysrytmiä muun säännöllisen elämänrytmin ohella. Aamuun ja päivään on hyvä keskittää valoaltistus ja aktiivinen tekeminen, kun taas iltaisin ja öisin on syytä rauhoittua ja vähentää valoaltistuksen määrää. Makuuhuone tulisi olla iltaisin ja öisin niin hyvin pimennetty kuin mahdollista, eli kunnon pimennysverhot ovat tarpeellinen hankinta jokaiseen kotiin.

Anja Kärki työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kliinisen neurofysiologian erikoislääkärinä. Hän työskentelee muun muassa unidiagnostiikan parissa.

Väitöstilaisuus perjantaina 15. joulukuuta

Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Anja Kärjen neurofysiologian alaan kuuluva väitöskirja Associations between Finnish Seasons and Sleep in Early Childhood tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 15.12.2023 kello 11 alkaen Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa F025 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Christian Cajochen Baselin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Sari-Leena Himanen Tampereen yliopistosta.

Tutustu väitöskirjaan verkossa.

Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto