Albaniassa nykyaikaistetaan koulutusjärjestelmää – suomalainen osallistava ja inklusiivinen opetusmalli tukee maan osaamisperusteista opetussuunnitelmaa

Hanke kouluttaa perusasteen ja toisen asteen opettajia. Keskeisinä teemoina ovat aktiivinen ja kompetenssiperustainen oppiminen sekä inklusiiviset eli monimuotoisuuden huomioivat käytännöt. Tavoitteena on opetusmalli, jossa erilaiset oppijat pääsevät aktiivisesti osallistumaan opetukseen ja oppimaan yhdessä.

Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston ja Tampereen yliopiston Normaalikoulun eli Norssin asiantuntijat kouluttavat albanialaisista opettajista omien kollegoidensa kouluttajia. Lisäksi Valteri-koulut tukevat kahta kuulo- ja näkövammaisten lasten koulua kehittymään kohti resurssikeskusmallia.

EU:n rahoittamaa hanketta koordinoi Open Society Foundation Albania. EU panostaa albanialaisen koulutuksen kehittämiseen, sillä koulutus on promoottori yhteiskunnallisille muutoksille. Maata halutaan myös sparrata EU-kuntoon koulutussektorinkin osalta.

Tutkimusperusteinen koulutusmalli tuottaa muutosta

Kun tavoitteena on luokissa ja kouluissa tapahtuva muutos, on tärkeää antaa albanialaisille opettajille omakohtainen kokemus siitä, mitä osaamisperusteinen ja inklusiivinen oppiminen on ja miten sitä voi soveltaa omaan opetukseen. Koulutuksessa on 5 moduulia ja siihen sisältyy yhteensä 13 päivää intensiivistä lähiopetusta. Koulutus aloitettiin tammikuussa 2023 Tiranassa. Sen jälkeen ryhmiä on ollut useissa albanialaisissa kaupungeissa.

TAMKin lehtori Elina Harju ja tuntiopettaja Johanna Järvinen-Taubert kouluttavat lähiopetusjaksoilla kahta 25–30 albanialaisen kollegan ryhmää kerrallaan. Lähiopetusjaksojen välissä on opiskelua itsenäisesti ja ryhmissä. Albanialaiset opettajat kokeilevat uusia ideoita ja menetelmiä omissa luokissaan ja dokumentoivat oppimaansa.

– Tavoitteenamme on kouluttaa 350 opettajaa, jotka puolestaan kouluttavat kollegansa eli noin 15 000 opettajaa. Joulukuun alkuun mennessä koulutuksen on saanut lähes 300 opettajaa. Teoriassa teemme uramme vaikuttavinta projektia, mutta käytännössä tulos jää nähtäväksi. Ainakin opettajat ovat innokkaasti kokeilleet uusia asioita ja saaneet oppilailta innostuneen vastaanoton. Joka tapauksessa tämä ei jää vain pienen porukan piiriin, Järvinen-Taubert sanoo.

TAMK ja Tampereen yliopisto hoitavat inklusiivisuuteen liittyvät osuudet, ja yliopiston erityisosaamista on lisäksi arviointi. Norssin opettajat ovat tehneet verkko-oppimispaketteja liikunnasta matematiikkaan sekä osallistuneet ryhmien loppuseminaareihin. Valteri-koulun panos liittyy resurssikeskuksissa vaadittuun osaamiseen.

Kokonaiskuvio Albaniassa on poikkeuksellinen

Albania saa kokeneet ja kaikilla mantereilla kouluttaneet lehtoritkin mietteliäiksi. Opettajat ympäri maailmaa jakavat paljon samaa intoa sekä halua tehdä parhaansa ja kehittää työtään. Albanialla on kuitenkin paljon huolia: muun muassa valtion vähäiset resurssit, voimakas maastamuutto, heikko opettajan ammatin arvostus, eriarvoisuus ja raskas byrokratia vaikuttavat suuresti koulutukseen. Kansainvälisissä vertailuissa myös korruptio nähdään yhtenä keskeisistä yhteiskunnallisista ongelmista.       

– Albanian koulutussektori on voimakkaasti säädelty. Maan väkiluku on puolet Suomen väkiluvusta, mutta opetushallinnon byrokratia on moninkertainen, kuvailee Järvinen-Taubert.

Albanian koulutusjärjestelmän haasteet ovat valtavat

Kaupungeissa kouluja on liian vähän ja opetustilat ovat ahtaita, vaikka muuttoliike Albaniasta on iso. Arvioiden mukaan noin kolmasosa väestöstä asuu maan ulkopuolella. Monen opiskelijan tavoitteina ovatkin jatko-opinnot ja työllistyminen ulkomailla.

Albania pärjää kansainvälisissä oppimisvertailuissa heikosti, PISA-tuloksissa maa on Euroopan maiden häntäpäässä. Inklusiivisuudenkin suhteen tilanne on haastava; osa etnisistä vähemmistöistä ja haavoittuvassa asemassa olevista oppilaista jää koulutuksen ulkopuolelle. Syitä tähän on useita, ja myös opettajilta puuttuu osaamista siitä, miten erilaisia oppijoita voisi huomioida.

Maan opetussuunnitelma muutettiin osaamisperusteiseksi vuonna 2014, mutta sen toimeenpano on jäänyt heikoksi. Kouluissa pitäisi oppia tietojen ohella taitoja, mutta luokkahuoneissa ei ole tapahtunut toivottua muutosta. Vaikka opettajia on koulutettu opetussuunnitelman toteuttamiseen käytännössä, täydennyskoulutusta on tehty usein teoreettisesti ja opettajajohtoisella mallilla.

Opettajat ovat halukkaita oppimaan

Hanketoimijat antavat tunnustusta albanialaisille kollegoilleen. Haastavista olosuhteista huolimatta ne opettajat, joiden kanssa yhteistyötä on tehty, ovat pääosin aktiivisia ja innostuneita oman työnsä ja osaamisensa kehittämisestä.

– He ovat päättäneet jäädä maahan, koska näkevät, että koulutuksen kautta voi muuttaa asioita ja että he ovat kasvattamassa seuraavaa sukupolvea. Olemme antaneet ministeriöön palautetta siitä, että koulutukseen osallistuvat opettajat ovat hyviä, ja että opiskelijatkin ovat valmiita kulttuurin muutokseen. Toimintakulttuurissa, rakenteissa ja resursseissa sen sijaan olisi korjattavaa, Harju toteaa.

Koulutuksessa tehdään sen sijaan, että vain puhuttaisiin tekemisestä

Koulutuksessa aktiivinen oppiminen viedään konkretiaan ja arjen opetustilanteisiin. Albanialaiset ovat ilahtuneita siitä, että saavat tehdä pelkän kuuntelemisen sijaan ja että koulutus on niin konkreettista, arkeen työvälineitä tuovaa. Tekemällä ja osallistumalla oppii, sen opettajatkin ovat itse huomanneet. Oppimisilmapiiristä on tehty rento ja kollegiaalinen.

– Tämä malli on jotain ihan muuta kuin mihin he ovat tottuneet. Opettajat ovat aiemmin ajatelleet, että heidän ympäristössään ei pysty tekemään aktiivista ja inklusiivista oppimista. Monet opettajat ovat saaneet nyt uutta intoa työhönsä. Innostuneet opiskelijat toivovat, että samaan tapaan jatketaan. Hiljaiset oppilaat, jotka eivät yleensä viittaa tai pääse loistamaan luokassa, ovat osoittautuneet kiinnostuneiksi. Inkluusio-opiskelijat ovat yleensä hiljaa takarivissä, mutta heille sopivien tehtävien ansiosta he ovat tulleet nyt osaksi luokkayhteisöä, Harju kuvailee.

Oppimistehtävien ja palautteen perusteella työllä on ollut vaikutusta.

Palautteita on ollut sydäntälämmittävää lukea. Osa opettajista sanoo, etteivät he enää koskaan palaa vanhaan malliin. Tiedämme, että koulutusmallimme toimii, mutta silti sen kuuleminen tuntuu hienolta.

Johanna Järvinen-Taubert

Järvinen-Taubert summaa, että hankkeen lopullisia hyötyjiä ovat lapset ja nuoret, jotka saavat hyvää, inklusiivista opetusta. Kun osaamisperusteinen opetussuunnitelma viedään käytäntöön, oppijoista ja opiskelijoista kasvaa aktiivisia toimijoita omassa elämässään ja albanialaisessa yhteiskunnassa.

Vieraile hankkeen verkkosivuilla: https://eu4inclusiveteaching.al/
Lue myös opettajien englanninkielinen blogikirjoitus TAMK International blogista.

 

Lisätiedot:

Elina Harju
Lehtori | Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Tampereen ammattikorkeakoulu
elina.harju [at] tuni.fi, 046 9215157

Johanna Järvinen-Taubert
Tuntiopettaja | Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Tampereen ammattikorkeakoulu
johanna.jarvinen-taubert [at] tuni.fi


Teksti: Hanna Ylli
Kuvat: Elina Harju ja Johanna Järvinen-Taubert