Hyppää pääsisältöön

Aino Yliranta: Apraksia voi paljastaa etenevän aivosairauden

Tampereen yliopisto
SijaintiKalevantie 5, Tampere
Keskustakampus, Linna-rakennuksen sali K103 ja etäyhteys.
Ajankohta8.12.2023 10.00–14.00
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Moni etenevä aivosairaus alkaa muulla häiriöllä kuin muistin rappeutumisella. Väitöstutkimuksessaan psykologian lisensiaatti Aino Yliranta selvitti, miten apraksioita eli tahdonalaisten liikkeiden häiriöitä tutkimalla voidaan aiempaa täsmällisemmin tunnistaa alkava Alzheimerin tauti työikäisillä potilailla. Apraksia-testi osoittautui taudin tunnistukseen tarkemmaksi työkaluksi kuin perinteiset muistitestit.

Alkavan muistisairauden tunnistaminen on haastavaa silloin, kun sairauden ensioire ei olekaan tyypillinen muistihäiriö tai kun aivojen kuvantamistulokset jäävät epävarmoiksi. Diagnoosin löytymistä vaikeuttavat eritoten työikäisillä potilailla masennus-, ahdistus- ja uupumustilat, jotka saattavat olla joko muistihäiriöiden aiheuttajia tai harvinaisissa tapauksissa aivosairauden alkuoirehdintaa. Alzheimerin tauti ja otsa-ohimolohkorappeumat lukeutuvat yleisimpiin dementoiviin sairauksiin.

PsL Aino Yliranta selvitti väitöstyössään, millä tarkkuudella alkava Alzheimerin tauti voidaan erottaa psykiatrisisista oireyhtymistä testaamalla apraksiaa. Apraksia tarkoittaa tahdonalaisten liikkeiden häiriötä ja näkyy käytännössä esimerkiksi käsien kömpelöitymisenä, ilmeikkyyden vähenemisenä tai tuttujen esineiden ja koneiden käytön vaikeutumisena. Erilaiset apraksiat ovat etenevissä aivosairauksissa yleisiä alkuvaiheen häiriöitä, mutta Suomessa niiden kliiniseen tunnistamiseen ei ole ollut tarkoituksenmukaista testiä.

Tutkimusta varten suomeksi käännetty apraksia-testi paljasti käsien tahdonalaisen hallinnan häiriöitä valtaosalla Alzheimerin tautiin sairastuneista potilaista, kun psykiatriset potilaat suoriutuivat testistä terveiden verrokkien tavoin. Apraksia-testi erotti Alzheimerin taudin tarkemmin kuin perinteiset muistitestit.

Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus puolestaan näytti, että tahdonalaisten liikkeiden ja niiden ymmärtämisen häiriöitä kehittyy myös otsa-ohimolohkorappeumien dementiamuodoissa jo ensimmäisten vuosien aikana, kullekin tautimuodolle erityisellä tavalla. Apraksioiden arvioiminen voi tarkentaa näidenkin tautimuotojen erottelua toisistaan ja Alzheimerin taudista.

Johtopäätöksenä väitöskirjassa todetaan, että apraksioiden arvioiminen osana neurologisia selvittelyjä näyttää tarkentavan tautien tunnistusta tai poissulkua haastavissa muistisairausepäilyissä.

Aino Yliranta on neuropsykologian erikoispsykologi, joka työskentelee Lapin keskussairaalassa neurologian ja psykiatrian erikoisaloilla.

Väitöstilaisuus perjantaina 8. joulukuuta

Psykologian lisensiaatti Aino Ylirannan neuropsykologian alaan kuuluva väitöskirja Apraxias in the Diagnosis of Frontotemporal Dementia and Alzheimer’s Disease tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 8.12.2023 klo 12 Linna-rakennuksen salissa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Jokinen-Salmela Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Tutustu väitöskirjaan.

Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.

Kuva: Elisa Heinämäki