Ääniä Arktikselta – tutkimus, fiktio ja taide lisäävät tasa-arvoa

Mediated Arctic Geographies on monitieteinen projekti, jossa tutkitaan, miten arktinen maantiede kuvitellaan 21. vuosisadan kulttuurissa aina kirjallisuudesta, elokuvista ja TV-sarjoista sarjakuviin, kartografiaan ja hip hopiin. Hanketta johtaa Johannes Riquet, joka toimii englanninkielisen kirjallisuuden professorina Tampereen yliopistossa.

Ryhmän tutkijat ovat tutkijatohtori Liisa-Rávná Finbog, joka on saamelainen arkeologi, museologi ja duojár, yliopistonlehtori Markku Salmela, joka kirjoittaa kuvitteellisista arktisista maanalaisista sekä väitöskirjatutkija Jenni Ylönen, jonka väitöskirja keskittyy arktisiin jokiin kirjallisuudessa ja elokuvassa. Hankkeella on myös kansainvälinen yhteistyöverkosto.

Kulttuuriset ja esteettiset näkökulmat muokkaavat käsitystä arktisesta alueesta

Riquet on jo pitkään ollut kiinnostunut arktisesta alueesta. Vuonna 2011 hän alkoi opiskella kalaallisutia (grönlantia) ja lähti pidemmälle matkalle Grönlantiin. Siellä hän söi illallista sekä leiriytyi entisen pääministerin takapihalla, vaikkei tuolloin tiennyt kuka tämä oli.

Henkilökohtainen yhteys arktiseen alueeseen johti myös Riquet’n akateemiseen kiinnostukseen aluetta kohtaan ja lopulta Mediated Arctic Geographies -tutkimushankkeeseen.

– Arktis on polttava aihe globaalissa geopolitiikassa sekä keskusteluissa ilmastonmuutoksesta, luonnonvarojen hyödyntämisestä ja uusista laivareiteistä lämpenevällä napa-alueella. Suurin osa arktisesta tutkimuksesta keskittyy täten esimerkiksi luonnontieteisiin tai infrastruktuuriin.

– Arktisen alueen kulttuuriset ja esteettiset näkökulmat ovat sitäkin tärkeämpiä, koska vanhat stereotypiat kaukaisesta pohjoisesta muokkaavat edelleen sitä, mitä etelän ihmiset ajattelevat sirkumpolaarisesta maailmasta. Sillä on merkitystä, kuvitellaanko jäinen maisema tyhjäksi ja tappavaksi erämaaksi, kuten siirtomaa- ja kylmän sodan kertomuksissa, vai moniulotteiseksi elämää täynnä olevaksi tilaksi, kuten esimerkiksi inuiittitarinoissa ja -elokuvissa.

Avaruuden ja maantieteen kuvitteleminen on vahvasti poliittista

Riquet:in kiinnostus avaruuden ja maantieteen kuvittelemiseen ohjaa myös Spatial Studies and Environmental Humanities -tutkimusryhmän työtä. Ryhmän tutkijat työskentelevät muun muassa kirjallisuudentutkimuksessa ja arkkitehtuurissa. Jäsenten tutkimusaiheet vaihtelevat ilmastokirjallisuudesta ja maantieteellisistä vesistöistä kirjalliseen kaupunkitutkimukseen. Viime vuosina etenkin arktisten kuvitelmien tutkimus on noussut aiheena esiin.

– Vaikeudet Suomen saamelaisia koskevan totuus- ja sovintokomission perustamisessa ja pitkään kaivatun saamelaiskäräjälain uudistuksen keskeytyminen osoittavat, että alkuperäiskansojen tarinoita arktisista kotiseuduista ei edelleenkään kuulla Suomessa tai muuallakaan.

Riquet:lle fiktio mahdollistaa tilan sosiaalisten ja kulttuuristen ulottuvuuksien analysoinnin:

– Tapa, jolla kuvittelemme tilan ja maantieteen on syvästi poliittinen. Fiktio antaa meille mahdollisuuden kyseenalaistaa ja muuttaa kuvitelmiamme. Fiktio ja taide voivat näyttää erilaisia tapoja kuvitella maantiedettä, mikä on erityisen tärkeää silloin, kun yksi tapa katsoa maailmaa on niin hallitseva, että se ottaa vallan ja hiljentää muut.

Riquet suunnittelee parhaillaan kirjaa yhdessä Finbogin ja Inupiaq-runoilija Joan Naviyuk Kanen kanssa. Kirja yhdistää yli 30 alkuperäiskansoihin kuuluvaa arktista kirjailijaa ja kuvataiteilijaa Saamenmaalta, Grönlannista, Kanadan arktiselta alueelta, Alaskasta ja Yakutiasta sekä ryhmän tutkijoita ympäri maailmaa.

Kirja on jatkoa projektin ensimmäiselle kirjalle Mediated Arctic: Poetics and Politics of Contemporary Circumpolar Geographies. Uuden kirjaprojektin nimi on Circumpolar Connections: Creative Indigenous Geographies of the Arctic. Kirjan lähtökohtana on, että taiteilijat toimivat maantieteellisen tiedon tuottajia.

– Kirjasta tulee monikielinen. Kieliä ovat muun muassa englanti, kalaallisut, saame, tanska, jakuutti, venäjä ja eyak. Kirja kertoo tilaa ja maantiedettä koskevista kokemuksista ja käsityksistä sirkumpolaarisessa pohjoisessa.

Arktinen ääni kuuluu Tampereella perjantaina 21. huhtikuuta

Perjantaina 21. huhtikuuta 2023  Arctic Voices -tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden kuulla runoilijoita kaikkialta arktiselta alueelta. Jotkut heistä ovat matkustaneet hyvin kaukaa. Pisin matka oli inupiatilaisella runoilijalla Laureli Ivanoffilla, joka on matkustanut Suomeen Alaskan länsirannikon Unalakleetista asti.

Tapahtuma on runollisten esitysten ja lukemisten ilta, jossa esiintyvät muun muassa runoilijat ja sanasoturit Taqralik Partridge (Nunavik), Timimie Märak (Saamenmaa), Carrie Ayagaduk Ojanen (Inupiaq), Joan Naviyuk Kane (Inupiaq), Julie Edel Hardenberg (Grönlanti), Chandre Iqugan Szafran (Inupiaq) ja Vladimir Kocharyan (Yakutia).

Tapahtuma on kunnianosoitus arktisten alkuperäiskansojen vahvalle suullisen kirjallisuuden ja runouden käytännölle, oratuurille. Yleisöllä on mahdollisuus kuulla, mitä arktinen alue merkitsee runoilijoille ja heidän yhteisöilleen.

– Arktisen äänen saaminen kuuluviin moninaisuudessaan ja monimuotoisuudessaan on se, mistä uudessa kirjassamme ja koko projektissa on kyse. Työskentelemme arktisten yhteisöjen ja yhteistyön sekä globaalin yleisön hyväksi. Jos haluamme todella muuttaa ja moniarvoistaa tapaa, jolla kuvittelemme Arktiksen, meidän on kuunneltava niiden ääniä ja tarinoita, jotka kutsuvat sitä kodikseen ja ovat tehneet niin tuhansia vuosia.

Arctic Voices -tapahtuma järjestetään perjantaina 21. huhtikuuta kello 19.00-21.00 Tahmelan Huvilassa, Uramonkatu 9, Tampere. Ilmainen sisäänpääsy.