Viikkoharjoitukset alkavat 17.9.2018 ja päättyvät 21.10.2018. Esseen palautus viimeistään 24.2.2019.
Portfoliota työstetään koko opintokokonaisuuden ajan, palautus opintojen päätyttyä.
Verkkokurssi alkaa viikolla 12.11.2018 ja päättyy 3.2.2019 (joulutauko viikoilla 51,52, ja 1)
Verkkokurssi alkaa 4.3.2019 ja päättyy 12.5.2019. Pääsiäistauko viikolla 16
Viikkoharjoitukset alkavat 28.1.2019 ja päättyvät 3.3.2019. Esseen palautus viimeistään 2.6.2019.
Portfoliota työstetään koko opintokokonaisuuden ajan, palautus opintojen päätyttyä.
Verkkokurssi alkaa 11.3.2019 ja päättyy 19.5.2019, pääsiäistauko viikolla 16
Verkkokurssi
Verkkokurssi
Verkkokurssi alkaa 27.8.2018 ja päättyy 28.10.2018
Verkkokurssi alkaa 12.11.2018 ja päättyy 27.1.2019. Joulutauko viikoilla 51, 52 ja 1
Verkkokurssi alkaa 27.8.2018 ja päättyy 28.10.2018
Verkkokurssi alkaa 12.11.2018 ja päättyy 3.2.2019. Joulutauko viikoilla 51, 52, ja 1
Verkkokurssi alkaa 4.3.2019 ja päättyy 12.5.2019. Pääsiäistauko viikolla 16
Verkkokurssi 10.9.-14.12.2018
Verkkokurssi alkaa 4.3.2019
Verkkokurssi, ei lähiopetusta.
Opiskelija tutustuu kirjastojen toiminnan tutkimusta ja arviointia käsittelevään kirjallisuuteen ja käyttää saamiaan tietoja verkkokeskustelun tukena.
Luennolle ei tarvitse erikseen ilmoittautua.
Yliopiston avajaisten takia ei opetusta ke 5.9.
Luennot tentitään sähköisenä tenttinä. Tentti aukeaa luentojen päätyttyä.
Jaksoon kuuluva kirjallisuus tentitään erikseen (=eri tenttinä) myös sähköisessä tenttipalvelussa ja sen vastaanottaa Jarkko Niemi. Kirjatentti on suoritettava 31.7.2019 (klo 20.00) mennessä.
Luennoille ei tarvitse ilmoittautua.
Moodlen kurssiavain: Vuorovaikutus2018
Tentti to 22.11.2018.
Teema I: Vuorovaikutus ilmiönä puheviestinnän tieteenalalla 26.10-7.11.
Teema II: Vuorovaikutuksen tarkastelu eri teorioiden avulla 8.11.-22.11.
Teema III: Puheviestintäosaaminen 23.11.-1.12.
Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat NettiOpsussa.
Verkkokurssitoteuksia on tarjolla kaksi syksyn ja kevään aikana. Tarkoitettu sekä avoimen yliopiston opiskelijoille että tutkinto-opiskelijoille (sivuaineopiskelijoille). JOVin tutkinto-ohjelman opiskelijat suorittavat JOVP2:n kontaktiopetuksena II periodissa.
Opiskelu tapahtuu Moodlessa ja valituiksi tulleet tutkinto-opiskelijat lisätään automaattisesti Moodle-alueelle. Avoimen opiskelijat saavat infokirjeen, jossa on kirjautumisohjeet.
Kurssille otetaan 40 opiskelijaa ja avoimen yliopiston opiskelijoita valitaan ensisijaisesti. Tutkinto-opiskelijoita otetaan mukaan sen verran kun paikkoja jää.
Verkkokurssi I:n tentti avoinna Moodlessa:
- pe 30.11. klo 16-20
- ma 3.12. klo 16-20
- to 5.12. klo 16-20
Uusintatentti: to 13.12. klo 16-19
Verkkokurssitoteutuksia on tarjolla kaksi talven ja kevään aikana.
Tarkoitettu sekä avoimen yliopiston opiskelijoille että tutkinto-opiskelijoille. JOVin opiskelijat suorittavat tämän jakson kontaktiopetuksena II periodissa.
Opiskelu tapahtuu Moodlessa ja valituiksi tulleet tutkinto-opiskelijat lisätään automaattisesti Moodle-alueelle. Avoimen opiskelijat saavat infokirjeen, jossa on kirjautumisohjeet.
Kurssille otetaan 40 opiskelijaa ja avoimen yliopiston opiskelijoita valitaan ensisijaisesti. Tutkinto-opiskelijoita otetaan mukaan sen verran kun paikkoja jää ja he ilmoittautuvat NettiOpsun kautta.
Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat NettiOpsussa.
Teema I: Vuorovaikutus ilmiönä puheviestinnän tieteenalalla 11.1.-23.1.
Teema II: Vuorovaikutuksen tarkastelu eri teorioiden avulla 24.1.-7.2.
Teema III: Puheviestintäosaaminen 8.2.-23.2.
Verkkokurssi II:n tentti Moodlessa vaihtoehtoisesti: (ajankohdat täydentyvät myöhemmin)
Tutkinto-opiskelijoiden ei tarvitse ilmoittautua.
NettiOpsussa.
Opetus verkkokurssina kahtena vaihtoehtoisena toteutuksena II periodissa ja IV periodissa. Materiaalit avataan Moodleen ko. periodin alussa.
HUOM! Ensimmäisen vuoden opiskelijoille kurssi suositellaan suoritettavaksi IV periodissa.
NettiOpsussa.
Opetus verkkokurssina kahtena vaihtoehtoisena toteutuksena II periodissa ja IV periodissa. Materiaalit avataan Moodleen ko. periodin alussa.
HUOM! Ensimmäisen vuoden opiskelijoille kurssi suositellaan suoritettavaksi IV periodissa.
Muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijat ja avoimen yliopiston opiskelijat suorittavan opintojakson kirjatentillä opetuksen sijasta. Kirjatentti suoritetaan yliopisto-opettaja Maarit Jaakkolalle sähköisessä tenttipalvelussa.
Opintojakson voi suorittaa verkossa (Moodlessa) kautta vuoden.
Teema I: Vuorovaikutus ilmiönä puheviestinnän tieteenalalla 26.10-7.11.
Teema II: Vuorovaikutuksen tarkastelu eri teorioiden avulla 8.11.-22.11.
Teema III: Puheviestintäosaaminen 23.11.-1.12.
Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat NettiOpsussa.
Verkkokurssitoteuksia on tarjolla kaksi syksyn ja kevään aikana. Tarkoitettu sekä avoimen yliopiston opiskelijoille että tutkinto-opiskelijoille (sivuaineopiskelijoille). JOVin tutkinto-ohjelman opiskelijat suorittavat JOVP2:n kontaktiopetuksena II periodissa.
Opiskelu tapahtuu Moodlessa ja valituiksi tulleet tutkinto-opiskelijat lisätään automaattisesti Moodle-alueelle. Avoimen opiskelijat saavat infokirjeen, jossa on kirjautumisohjeet.
Kurssille otetaan 40 opiskelijaa ja avoimen yliopiston opiskelijoita valitaan ensisijaisesti. Tutkinto-opiskelijoita otetaan mukaan sen verran kun paikkoja jää.
Verkkokurssi I:n tentti avoinna Moodlessa:
- pe 30.11. klo 16-20
- ma 3.12. klo 16-20
- to 5.12. klo 16-20
Uusintatentti: to 13.12. klo 16-19
Opintojakson voi suorittaa verkossa (Moodlessa) kautta vuoden.
Opintojakson voi suorittaa verkossa (Moodlessa) kautta vuoden.
NettiOpsussa.
Opetus verkkokurssina kahtena vaihtoehtoisena toteutuksena II periodissa ja IV periodissa. Materiaalit avataan Moodleen ko. periodin alussa.
HUOM! Ensimmäisen vuoden opiskelijoille kurssi suositellaan suoritettavaksi IV periodissa.
NettiOpsussa.
Opetus verkkokurssina kahtena vaihtoehtoisena toteutuksena II periodissa ja IV periodissa. Materiaalit avataan Moodleen ko. periodin alussa.
HUOM! Ensimmäisen vuoden opiskelijoille kurssi suositellaan suoritettavaksi IV periodissa.
Ilmoittautumista ei tarvita. Ensimmäisellä luentokerralla to 6.9. todetaan paikalle tulleet. Kaikille avoin luentosarja.
1. kerta: Torstai 6.9, Pinni B1096:
Journalistiikan vierailijaprofessorien vallanvaihto
2. kerta: Torstai 13.9, Pinni B1097
3. kerta: Torstai 20.9, Pinni B1097
4. kerta: Torstai 27.9, Pinni B1097
5. kerta: Torstai 4.10, Pinni B1097
6. kerta: Torstai 11.10,Pinni B1097
NettiOpsussa.
NettiOpsussa. Kurssille otetaan max 50.
NettiOpsussa.
JOVin opiskelijat suorittavat jakson 2. opiskeluvuonna.
NettiOpsussa.
Harjoitusryhmät on vain journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille.
Avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat opintojakson esseellä.
NettiOpsussa 1.9. mennessä.
Vaihtoehtoisesta suorituksesta (essee) sovittava Hanna Suutelan kanssa hanna.suutela@tuni.fi Alternative studies (essay) have to be agreed with Hanna Suutela hanna.suutela@tuni.fi
Enrolment in NettiOpsu.
Lectures Thursday 15-17
7 March Session 1: Introduction to media and cultural industries
Reading circles meet
14 March Session 2:
Media policy and global media system
Reading circles meet
21 March Session 3
Marko Ala-Fossi: European media policy
Reading circles meet
28 March Session 4
Anneli Lehtisalo: Media distribution
Reading circles meet
4 April Session 5 Jenni Hokka: Production studies
Reading circles meet
11 April: Session 6 Anne Soronen: Media work
18 April: No class, Easter holiday
Reading circles meet
25 April Session 7
Tarja Rautiainen-Keskustalo: Digital media culture and music industry
9 May Session 8
Presentations
16 May Session 9
Presentations
Vaihtoehtoisesta suorituksesta (essee) sovittava Hanna Suutelan kanssa hanna.suutela@tuni.fi Alternative studies (essay) have to be agreed with Hanna Suutela hanna.suutela@tuni.fi
Avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat opintojakson kirjatentillä (2 op) ja esseellä (3 op) Riku Roihankorvelle.
Kurssi järjestetään kontaktiopetuksena (luentosarja) 3. periodissa (Riku Roihankorpi).
Avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat opintojakson kirjatentillä tai esseellä.
Itsenäisestä suorituksesta sovittava Jarkko Niemen jarkko.niemi@tuni.fi
Alternative studies (essay) have to be agreed with Jarkko Niemi jarkko.niemi@tuni.fi
NettiOpsussa (luennot+harjoitukset) 5.9. mennessä.
Harjoitusryhmiin osallistuminen edyllyttää luentojen suorittamista 1. periodissa.
Kurssin "Pimeät puheet" - lopputapahtuma to 29.11. klo 12-17 (yhteinen tilaisuus kummallekin ryhmälle).
NettiOpsussa (luennot+harjoitukset). Harjoitusryhmään otetaan max. 16 opiskelijaa. Kurssista kiinnostuneet tulkkiopiskelijat voivat ilmoittautua omalle tulkkiopettajalleen (ryhmään 3.)
Kaikille yhteiset luennot 3. periodissa, harjoitusryhmät 4. periodissa.
Kontaktikurssille (=luento-opetukselle) ilmoittautuminen NettiOpsussa.
Opintojakson voi suorittaa myös verkkotehtävinä, mikä suoritustapa on suunnattu valinnaisia opintoja tekeville ja avoimen yliopiston opiskelijoille. Ilmoittautua voit 14.1.2019 lähtien verkkosuoritustavasta vastaavalle opettajalle (Tomi Laapotti). Jos haluat suorittaa opintojakson verkkotehtävinä kevään aikana, ilmoittaudu viimeistään 9.3.2019. Suoritustapa sisältää kolme oppimistehtävää, joiden tekemiseen on aikaa 8 viikkoa. Ensimmäinen oppimistehtävä tulee palauttaa kahden viikon kuluttua Moodle-ympäristöön kirjautumisesta. Kaikki tehtävät tulee kuitenkin palauttaa 8 viikon kuluessa viimeisestä ilmoittautumispäivästä. Oppimistehtävien teemoina ovat vuorovaikutussuhteiden erityispiirteet, vuorovaikutussuhteiden analysointi teorioiden avulla ja oman vuorovaikutusosaamisen analysointi. Kunkin oppimistehtävän vaadittava pituus on n. 6–8 sivua.
Oppimistehtävissä tavoitteena on hyödyntää opintojakson kirjallisuutta Baxter & Braithwaite (Eds.): Engaging theories in interpersonal communication: Multiple perspectives (e-kirjana) ja Trenholm & Jensen. Interpersonal communication. Lisäksi Moodle-ympäristössä on oppimistehtäviä tukevia videoita ja muuta materiaalia.
Pakollisina edeltävinä opintoina vaaditaan JOVP2 Vuorovaikutuksen perusteet.
NettiOpsussa (luennot+harjoitukset) 26.2. mennessä.
Verkkototeutuksen luennot voi suorittaa myös kesällä 2019 ja materiaalit avautuvat Moodleen 1.6.2019. Kurssiavain jaksoon on: polviestmateriaali
Tallennettu luentosarja ja kirja (Isotalus: Mediapoliitikko. Gaudeamus 2017) tentitään samalla kertaa sähköisenä tenttinä.
Keväällä 2019 Poliittisen viestinnän kurssin voi suorittaa JKK:n kanssa yhteistyössä pidettävällä Eduskuntavaalit 2019 -kurssilla.
Pohjoismaisia kieliä avoimina yliopisto-opintoina opiskelemaan haluavien on osallistuttava 26.4.2019 järjestettävään tasokokeeseen.
Lähtötasokokeen perusteella opintoihin valitaan max. opiskelijamäärä: 10 opiskelijaa.
Lähtötasokokeen perusteella valitut opiskelijat aloittavat opintonsa kesällä 2019 ja jatkavat kesällä 2020.
Pohjoismaisten kielten lähtötasokokeesta voi hakea vapautusta opiskelija, joka korkeintaan kolme vuotta aiemmin
a) on suorittanut hyväksyttävästi pohjoismaisten kielten valintakokeen (ei lähtötasokoe) jossakin suomalaisessa yliopistossa /tai/
b) on saanut opiskeluoikeuden johonkin suomalaiseen yliopistoon ja suorittanut vähintään 10 op pohjoismaisten kielten opintoja /tai/
c) on saanut opiskeluoikeuden johonkin pohjoismaiseen yliopistoon ja suorittanut vähintään 10 op pohjoismaisten kielten opintoja.
Vapautusta haetaan ottamalla yhteyttä yliopistonlehtori Marja Kivilehtoon (marja.kivilehto@tuni.fi) 19.4.2019 mennessä. Hakemukseen tulee liittää kopio todistuksesta (hyväksymiskirje tai ote opintorekisteristä), josta käy selville hyväksytyn valintakokeen suoritusaika ja -paikka tai suoritettujen opintojen sisältö, taso, suoritusaika ja -paikka.
Tarkempi kesän 2019 aikataulu ilmoitetaan opintoihin hyväksytyille opiskelijoille ennen opetuksen (3.6.2019) alkamista.
Avoin yliopisto: Opintojaksolle POHP3 osallistuvat vain kevään 2019 lähtötasokokeessa hyväksytyt opiskelijat.
Tutkinto-opiskelijat: Opintojaksolle on varattu kaksi paikkaa tutkinto-opiskelijoille. Pohjoismaisia kieliä valinnaisina opintoina opiskelevilla tulee olla lähtötasokoe hyväksytysti suoritettuna syksyllä 2018 tai aiemmin.
Tarkempi kesän 2019 aikataulu ilmoitetaan opintoihin hyväksytyille opiskelijoille ennen opetuksen (3.6.2019) alkamista.
Avoin yliopisto: Opintojaksolle POHP3 osallistuvat vain kevään 2019 lähtötasokokeessa hyväksytyt opiskelijat.
Tutkinto-opiskelijat: opintojaksolle on varattu kaksi paikkaa tutkinto-opiskelijoille. Pohjoismaisia kieliä valinnaisina opintoina opiskelevilla tulee olla lähtötasokoe hyväksytysti suoritettuna syksyllä 2018 tai aiemmin.
Saksan kieltä, kulttuuria ja kääntämistä valinnaisina opintoina opiskelemaan haluavien lähtötasokoe on tiistaina 28.8.2018 klo 10-12 salissa Pinni A1081. Ilmoittautuminen viimeistään 27.8.2018 lehtori Dieter Hermann Schmitzille (dieter.hermann.schmitz@uta.fi).
Lähtötasokokeesta voi hakea vapautusta opiskelija, joka a) on menestynyt saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen valintakokeessa TAI b) on suorittanut vastaavan oppiaineen/tutkinto-ohjelman perusopinnot toisessa yliopistossa TAI c) puhuu saksaa äidinkielenään. Vapautusta haetaan ottamalla yhteyttä lehtori Dieter Hermann Schmitziin (dieter.hermann.schmitz@uta.fi).
Ein Schwellentest für die Aufnahme von wahlfreien Studien (Nebenfach) im Studiengang Deutsche Sprache, Kultur und Translation findet am Di, 28.8.2018 von 10-12 Uhr statt. Anmeldungen bis zum 27.8.2018 an Lektor D.H. Schmitz (dieter.hermann.schmitz@uta.fi) .
Ort: Gebäude Pinni A auf dem Hauptcampus, Raum A1081.
Eine Befreiung vom Test ist möglich, wenn a) bereits die Aufnahmeprüfung für den Studiengang Deutsche Sprache, Kultur und Translation bestanden wurde, b) wenn dem Fach oder Studiengang entsprechende Grundstudien bereits an einer anderen Universität absolviert wurden oder c) bei einem Nachweis von Deutsch als Muttersprache.
Anträge auf Befreiung und Fragen an dieter.hermann.schmitz@uta.fi , Büro: Pinni B 4040.
Luennot ja harjoitukset.
Integroitu kurssi, joka soveltuu sekä suomen kielen aineopintoihin (SUOA5) että tiettyjen maisteriohjelmien metodikurssiksi (YKIEA1).
Osallistuminen opetukseen, harjoitustöitä. Harjoituksiin sisältyy kirjastossa järjestettävä tiedonhakukoulutus (vain suomen kielen tutkinto-ohjelman opiskelijat).
Luennot ja harjoitustyö.
Kurssi on osa Tampereen puhekielen seuruuhanketta, jossa tallennetaan syntyperäisiä tamperelaisia puhujia kahdenkymmenen vuoden välein. Lisäksi kurssi liittyy Finlaysonin kielimaailmat -projektiin, jossa tuotetaan monialaisessa yhteistyössä näyttely Työväenmuseo Werstaalle.
Tampereen puhekielen seuruu on aloitettu 1970-luvun lopulla, ja hankkeen toisen kierroksen aineisto on kerätty 1990-luvun lopulla. Nyt tarkoituksena on kerätä kolmannen seuruukierroksen haastatteluaineisto, jota voidaan myös soveltuvin osin hyödyntää keväällä 2019 toteutettavassa Finlaysonin kielimaailmat -näyttelyssä.
Kurssilla perehdytään sosiolingvistisen aineiston kokoamiseen ja käsittelyyn sekä opitaan, kuinka aineiston keruu suunnitellaan siten, että aineisto on molempien hankkeiden kannalta käyttökelpoinen ja teknisesti mahdollisimman laadukas. Opiskelijat osallistuvat työn suunnitteluun, aineiston keruuseen ja litterointiin käytännössä, ja he saavat kattavan perehdytyksen projektityöskentelyyn, haastateltavien valintaan, haastattelujen tekemiseen, tallennuslaitteiden käyttöön, tallenteiden litterointiin sekä aineiston käsittelyssä tarvittaviin ohjelmistoihin. Kurssilla kerättävää aineistoa on mahdollista jatkossa hyödyntää myös opiskelijoiden omissa opinnäytetöissä.
Kurssi valmentaa opiskelijaa työelämän kannalta tärkeisiin yhteistyö-, suunnittelu- ja haastattelutaitoihin, joita tarvitaan paitsi tutkijan, myös esimerkiksi toimittajan, tiedottajan ja opettajan työssä. Kurssin suoritukseen kuuluvat aktiivinen osallistuminen kaikkiin tapaamisiin ja annetut tehtävät, esim. kirjallisuuden lukeminen, osaprojektien suunnittelu, ryhmätyöskentely, haastattelun toteuttaminen, litterointitehtävä ja reflektoiva loppuraportti.
Kokeen perusteella suositellaan mahdollisesti osallistumista vapaaehtoisiin täydentäviin opintoihin (VENT1 Kielioppiharjoitukset 5 op) sekä katsotaan jakoa suomenkielisten ja venäjänkielisten ryhmiin tietyillä perusopintojen jaksoilla.
Kokeeseen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.
Suoritetaan samanaikaisesti suullisen viestinnän kanssa.
Kokeessa testataan opiskelijan suomen kielen kieliopin osaamista, kirjoittamis-, tekstinymmärtämis-, puhumis- ja puheenymmärtämistaitoa.
Kirjallinen osa ti 4.9.2018 klo 10-13, Pinni B3110. Kokeeseen ei tarvitse ilmoittautua.
Haastattelut (niille, jotka läpäisevät kirjallisen kokeen) keskiviikkona 5.9. ja torstaina 6.9.
Infotilaisuus uusille opiskelijoille perjantaina 7.9. klo 12, Pinni B3109.
Kokeessa testataan opiskelijan suomen kielen kieliopin osaamista, kirjoittamis-, tekstinymmärtämis-, puhumis- ja puheenymmärtämistaitoa.
Kirjallinen osa ti 8.1.2019 klo 10-13, Pinni B3109. Kokeeseen ei tarvitse ilmoittautua.
Haastattelut (niille, jotka läpäisevät kirjallisen kokeen) keskiviikkona 9.1. ja torstaina 10.1.
Infotilaisuus kokonaisuuden uusille opiskelijoille pe 11.1. klo 12 (Pinni B2078).
Opintojaksolla populaarin monimuotoista aihepiiriä lähestytään tarkastelemalla länsimaisia populaareja esitysmuotoja yhteiskunnallisen ja kulttuurisen valtakamppailun sekä vallan vahvistamisen näkökulmista. Kurssilla keskitytään esiteollisen ja (jälki)teollisen ajan populaarien esitysten erilaisiin tuotannontapoihin, muotoihin sekä yleisösuhteisiin. Niiden kautta tarkastelemme muun muassa populaariin liittyviä poliittisuuden, kaupallisuuden, avantgarden, sukupuolen, luokan, tekijyyden, korkean ja matalan kulttuurin sekä kirjallisen ja ruumiillisen tradition kysymyksiä.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa populaarin historiaan peilaten tunnistaa ja tarkastella erilaisia esitysmuotoja ja esiintymistapoja, samoin kuin niistä avautuvaa teoreettista keskustelua.
Ajoitus: periodit I ja II
Viikko 36 ti 4.9 klo 10.45-12.15
Viikot 37-40 10.9.-1.10. ma klo 10.45-12.15
Viikko 43 ma 22.10 klo 10.45-12.15
Haku:
Haetaan avoimen yliopiston hakulomakkeella. Opintojaksolle valitaan opiskelijat motivaatiokirjeen perusteella.
Toimita motivaatiokirje: teija.huikka@staff.uta.fi
Luennot ja oheiskirjallisuus. Oheiskirjallisuus (2 op) suoritetaan luentojen yhteydessä opettajan ohjeistamalla tavalla.
Jakson koko 5 op:n suoritukseen kuuluu myös ohjeiskirjallisuuden suorittaminen. Sen voi suorittaa joko harjoitusryhmässä tai tenttimällä. Tenttimiseen saa ohjeet luennoilla. Harjoitusryhmään EI pidä ilmoittautua, jos aikoo suorittaa oheiskirjallisuuden tentillä.
Avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat oheiskirjallisuuden tenttimällä.
Luennot ja oheiskirjallisuus. Oheiskirjallisuus (2 op) suoritetaan luentojen yhteydessä opettajan ohjeistamalla tavalla.
Jakson koko 5 op:n suoritukseen kuuluu myös ohjeiskirjallisuuden suorittaminen. Sen voi suorittaa joko harjoitusryhmässä tai tenttimällä. Tenttimiseen saa ohjeet luennoilla. Harjoitusryhmään EI pidä ilmoittautua, jos aikoo suorittaa oheiskirjallisuuden tentillä.
Avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat oheiskirjallisuuden tenttimällä.
KIRP5-jakson 5 op:n suoritukseen kuuluu luentojen lisäksi harjoitukset/oheiskirjallisuuden tenttiminen. Harjoitusryhmään ei pidä ilmoittautua, mikäli aikoo suorittaa oheiskirjallisuuden tenttimällä. Tenttimisohjeet ovat opiskelun oppaassa.
Avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat oheiskirjallisuuden tenttimällä.
Harjoitukset. Tutkinto-ohjelman omien opiskelijoiden on osallistuttava harjoituksiin.
Luennot.
Kurssin aikana tutustutaan länsimaisen kertomakirjallisuuden klassikoihin ja todellisuudenkuvauksen kehityslinjoihin erityisesti romaaneissa. Opiskelija syventyy kurssin aikana valikoimaan klassikkoromaaneja, niiden keskinäiseen vertailuun ja niitä koskevaan tutkimukseen. Pohdimme klassikon käsitettä, kertomakirjallisuuden erilaisia lukutapoja, kirjallisuudenvastaisiakin näkemyksiä sekä kirjallisuuden suhdetta sellaisiin käsitteisiin kuin auktoriteetti, totuus, moraali ja yhteiskunta. Samalla mietimme pienten harjoitusten avulla sitä, millaisia merkityksiä klassiset romaanit voivat saada nykypäivänä.
Kurssilla perehdytään apokalyptisen kirjallisuuden traditioon ja tutkimukseen länsimaisessa kulttuurissa. Opiskelijat tutustuvat kurssin aikana apokalyptisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja konventioihin. Lisäksi kurssilla pohditaan miten apokalyptiset kertomukset suhteutuvat muihin kertomustraditioihin. Tutkimusaiheeseen tutustutaan mm. intertekstuaalisuuden, ajallisuuden sekä retorisen kertomusteorian kautta. Tarkoituksena on myös pohtia apokalyptisen retoriikan vetovoimaa sekä sen käyttöä kirjallisuuden ulkopuolella, esimerkiksi elokuvissa, tv-sarjoissa ja videopeleissä.
Kurssi koostuu luento-osuudesta sekä opiskelijoiden ryhmäesityksistä. Esitysten pohjalta opiskelijat kirjoittavat kurssin loppuesseen.
Opiskelijoiden tulee lukea ennen kurssin alkua:
- Raamatun Ilmestyskirja
- H. G. Wellsin The War of the Worlds (1898)
Kurssilla saadaan katsaus Suomen monikulttuuriseen kirjallisuuteen, erityisesti 2000- ja 2010-luvun kirjallisuuteen keskittyen. Kurssin alussa tutustutaan Suomen monikulttuurisen kirjallisuuden historiaan ja monikulttuurisen kirjallisuuden käsittelyyn tarvittaviin teoreettisiin viitekehyksiin. Kurssilla käsitellään sekä suomeksi kirjoitettuja että muilla kielillä kirjoitettuja ja suomeksi käännettyjä teoksia, novelleja, romaaneja ja runoja.
Kurssin suoritus: 30 minuutin esitelmä yhdestä kurssilla käsitellystä teoksesta. Esitelmät pidetään pareissa ja niistä tehdään monisteet. Kurssin suorittamiseen kuuluvat myös teosten lukeminen etukäteen, muiden esitelmien kommentointi ja aktiivinen osallistuminen keskusteluun.
9.1. Katsaus Suomen monikulttuurisesta kirjallisuudesta. Evakkokirjallisuus, (uusi) maahanmuuttajakirjallisuus 1990-luvulta, 2010-luvun maahanmuuttajakirjallisuus. Lyhyitä tekstiesimerkkejä.
16.1. Jälkikoloniaalinen teoria, jälkikoloniaalinen feminismi, kulttuurinen, etninen, kansallinen ja jälkikoloniaalinen identiteetti. Lyhyitä tekstiesimerkkejä.
23.1. Anja Snellman: Parvekejumalat (romaani)
30.1. Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia (romaani)
6.2. Alexandra Salmela: 27 eli kuolema tekee taiteilijan (romaani, otteita); Alexandra Salmela: ’Se aito, oikea maahanmuuttajablues’ (novelli, kokoelmasta Mikä ihmeen uussuomalainen?)
13.2. Nurah Farah: ’Muukalainen omassa kodissaan’ (novelli, kokoelmasta Granta 7: Koti); Maria Peura: ’Joen ylitys’, ’Anon turvapaikkaa liite nro 2’ ja ’Tulkki’ (kokoelmasta Tunkeilijat)
20.2. Cristina Sandu: Valas nimeltä Goliat (romaani)
27.2. tauko
6.3. Hamdam Zakirov: runoja (kokoelmasta Kaukana mereltä); TaoLin: runoja (kokoelmasta Teen kuiskaus)
13.3. tauko
20.3. Riikka Pulkkinen: Vieras (romaani)
27.3. Hassan Blasim: ’Arkistot ja todellisuus’, ’Rekka Berliiniin’, ’Carlos Fuentesin painajaiset’, ’Pahantapainen itsensäpaljastaja’ (novelleja, kokoelmasta Vapaudenaukion mielipuoli)
3.4. Zinaida Lindén: ’Vuorenkuninkaan salissa’, ’Nuorallatanssija’, ’Juice ja muita huolia’, ’Romeo ja Julia’ (novelleja, kokoelmasta Nuorallatanssija)
10.4. Philippe Guicheteau: Sunnuntaikirjeitä Suomesta (otteita)
Millaisia kertomuksia syntyy evoluutiosta, ilmastonmuutoksesta tai ihmistietoisuudesta? Millaisilla teoreettisilla välineillä lähestyä tekoäly- tai robottitarinoita? Kurssilla perehdytään tieteellisiin kertomuksiin kirjallisuudentutkimuksellisesta näkökulmasta. Tutustumme monipuolisesti luonnontieteellisten ilmiöiden esittämiseen kertomuksina ja aihepiiriin liittyviin teoreettisiin ongelmiin. Kurssilukemistoon sisältyy sekä teoreettisia tekstejä että kaunokirjallisuutta. Kurssi suoritetaan aktiivisella osallistumisella opiskelijalähtöiseen opetukseen, jossa opiskelijat päättävät pääosin itse kurssin työmuodoista.
Lukupiirimuotoisella kurssilla perehdytään sadun lajiin ja satututkimukseen lukemalla tieteellisiä ja kaunokirjallisia tekstejä ja keskustelemalla niistä. Kurssilla käsitellään esimerkiksi ekokriittistä, feminististä ja strukturalistista satututkimusta sekä satuadaptaatioiden ja -intertekstuaalisuuden tutkimusta. Sadun lisäksi kurssilla tutustutaan muuhun kertomusperinteeseen, esimerkiksi myyttisiin kertomuksiin. Kurssi suoritetaan aktiivisella osallistumisella lukupiirityöskentelyyn ja kirjallisilla harjoitustöillä.
Kurssilla perehdytään tunteiden, emootioiden ja affektien rooliin ja merkitykseen kirjallisuudessa ja lukemisessa. Kurssin suoritus koostuu luentosarjasta, oheismateriaalien lukemisesta ja esseestä. Luennoilla tutustutaan kirjallisuuden ja tunteiden tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja käsitellään monipuolisesti kirjallisuutta, lukemista ja tunteita koskevia teorioita. Esseessä opiskelija soveltaa oppimiaan käsitteitä ja teorioita valitsemansa kaunokirjallisen tai muun tekstin analysoimisessa ja tulkitsemisessa. Luennot sijoittuvat ensimmäiselle periodille ja essee kirjoitetaan toisella periodilla.
Ryhmän maksimikoko 25.
Luento-opetus 5 x 4 tuntia + essee.
Korvaavuudet: S1 Kirjallisuuden teoriat, KIRS2 Kirjallisuuden ilmiöt, KIRA4A Kirjallisuusinstituutio, kulttuuri ja yhteiskunta + sopimuksen mukaan
KERTOMUKSEN VAARAT
COMS-tiedekunnan yhteinen kurssi
Luentokurssi ja kolme kirjallista harjoitustehtävää
Kurssin järjestää kuuden tutkijan hanke Kertomuksen vaarat: kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia (Koneen Säätiö 2017-2019), jonka tavoitteena on edistää kriittistä ja analyyttistä näkökulmaa tarinankerrontaan eri elämänalueilla. Kertomustutkimuksen monitieteiseen teoria- ja metodikenttään johdattava kurssi sijoittuu humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen alueelle, mutta se soveltuu erinomaisesti myös esimerkiksi kertomuksista kiinnostuneille informaatio- ja teknologia-alojen opiskelijoille. Kurssin opetuksessa hyödynnetään laajasti Kertomuksen vaarat -projektin aktiivista Facebook-viestintää ja joukkoistamalla kerättyä kertomusaineistoa, joka sisältää mm. journalismia, sosiaalisen median tekstejä, mainontaa ja viranomaisviestintää.
Katso lisää: https://www.facebook.com/KertomuksenVaarat/
Lisätietoja: Projektin johtaja Maria Mäkelä / maria.e.makela@uta.fi
***
COMS:n yhteiset opinnot LTLY212, LTLY229
Kirjallisuustieteen korvaavuus KIRA4B, KIRA4D, KIRS2
Journalistiikan ja viestinnän korvaavuus JOVVAL
Informaatiotutkimuksen ja intaraktiivisen median korvaavuus ITIA11
***
Ohjelma
4.9. Johdatus (Matias Nurminen)
11.9. Kertomuksen määritelmä (Laura Karttunen)
18.9. Sosiaalisen median tarinalogiikka (Maria Mäkelä)
25.9. Valtatarinat ja vastatarinat (Matias Nurminen)
2.10. Itsen kertominen (Tytti Rantanen)
9.10. Kerronnallinen asemointi (Laura Karttunen)
TAUKO
23.10. Miksi näemme kertomuksia sielläkin, missä niitä ei ole? (Samuli Björninen)
30.10. Kertomus ja politiikka (Tytti Rantanen)
6.11. Fakta, fiktio ja kertomus (Samuli Björninen)
13.11. Narratiivinen journalismi: etiikka ja estetiikka (Laura Karttunen)
20.11. Kertomuksen rajat (Juha Raipola)
27.11. Päätös (Matias Nurminen)
Kurssilla korostuu kirjallisuustieteellinen näkökulma kirjallisuuden opetukseen kouluissa. Kurssilla tarkastellaan, miten kirjallisuuden teoria viedään opetukseen ja miten synnytetään analyyttinen lukeminen ja tarkoituksenmukaiset työkalut kirjallisuuden ymmärtämiseen. Osoitetaan, miten erilaisia teorioita ja malleja voi jalkauttaa kouluun ja arvioidaan kriittisesti esimerkkejä menetelmistä ja sovelluksista.
Kurssin loppupuolella käydään läpi työelämärelevanssin näkökulmasta työn- ja viranhaun käytäntöjä, työnkuvan vaatimuksia, rektytointia, palkkausta ym. konkreettista todellisuutta.
Perehdymme yhdessä luontokirjoittamisen perusteoksiin ja yhteen vahvaan tulokkaaseen. Osallistujien on tutustuttava ensimmäiseen kertaan mennessä kuuteen proosateokseen ja e-kirjana saatavaan Lawrence Buellin tutkimusmonografiaan The Environmental Imagination (1995).
Kohdetekstit ovat: Thoreau, Walden; or, Life in the Woods (1854), John Muir, My first summer in the Sierra (1911), Yrjö Kokko, Laulujoutsen: Ultima Thulen lintu (1950), Edward Abbey, Desert Solitaire: A Season in the Wilderness (1968), Gary Snyder, The Practice of the Wild (1990), Anni Kytömäki, Kultarinta (2014).
Kurssin mittaan luettavaksi tulee myös muuta ekokriittistä tutkimuskirjallisuutta. Kurssi sisältää paljon ryhmätöitä ja opiskelijaesitelmiä.
Kurssilla luodaan niin historiallinen kuin temaattinenkin katsaus saamelaiseen kirjallisuuteen. Luennoilla syvennytään saamelaisen kirjallisuuden erityispiirteisiin ja kehitykseen viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Kurssimateriaali koostuu suomeksi käännetystä proosasta, lyriikasta ja lastenkirjallisuudesta.