Viikkoharjoitukset alkavat 18.9.2017 ja päättyvät 22.10.2017. Esseen palautus viimeistään 18.2.2018.

Portfoliota työstetään koko opintokokonaisuuden ajan, palautus opintojen päätyttyä.

Verkkokurssi alkaa viikolla 13.11.2017 ja päättyy 4.2.2018.

Verkkokurssi alkaa 5.3.2018 ja päättyy 13.5.2018. Pääsiäistauko viikolla 13

Viikkoharjoitukset alkavat 29.1.2018 ja päättyvät 4.3.2018. Esseen palautus viimeistään 3.6.2018.

Portfoliota työstetään koko opintokokonaisuuden ajan, palautus opintojen päätyttyä.

Verkkokurssi alkaa 12.3.2018 ja päättyy 20.5.2018, pääsiäistauko viikolla 13

Verkkokurssi alkaa 19.3.2018

Tutkinto-opiskelijoiden ja avoimen yliopisto-opintojen opiskelijoiden yhteinen verkkokurssi

Verkkokurssi

Verkkokurssi

Verkkokurssi

Verkkokurssi alkaa 28.8.2017 ja päättyy 29.10.2017

Verkkokurssi alkaa 6.11.2017 ja päättyy 14.1.2018 Joulutauko viikoilla 51 ja 52.

Verkkokurssi alkaa 28.8.2017 ja päättyy 29.10.2017

Verkkokurssi alkaa 13.11.2017 ja päättyy 4.2.2018. Joulutauko viikoilla 51, 52, ja 1

Verkkokurssi alkaa 5.3.2018 ja päättyy 13.5.2018. Pääsiäistauko viikolla 13

Verkkokurssi 11.9.2017-15.12.2017

Verkkokurssi alkaa 5.3.2018

Luennolle ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

Luentosarjan ohjelma:

Ke 6.9. klo 12-14, Heikki Luostarinen: Opintojakson sisältö ja suoritustavat; Kansainvälisen viestinnän tutkimus

Ti 12.9. klo 12-14, Kaarle Nordenstreng: Viestintä elämänilmiönä ja tutkimusalana

Ke 13.9. klo 12-14, Mikko Lehtonen: Kulttuuri

Ti 19.9. klo 12-14, Ari Heinonen: Katseita journalismiin

Ke 20.9. klo 12-14, Pekka Isotalus: Lähtökohtana vuorovaikutus

Ti 26.9. klo 12-14, Hanna Suutela: Koko maailma ON näyttämö – kulttuuristen esitysten ymmärtämisestä ja tuottamisesta

Ke 27.9. klo 12-14, Tarja Rautiainen-Keskustalo: Moniaistinen media

Ti 3.10. klo 12-14, Janne Seppänen: Subjekti

Ke 4.10. klo 12-14, Sirkku Kotilainen: Nuoret estradille -  perusasioita mediakasvatuksesta

Ti 10.10. klo 12-14, Luentokuulustelu.

Jaksoon kuuluva kirjallisuus sen sijaan tentitään sähköisessä tenttipalvelussa ja sen vastaanottaa Jarkko Niemi.

Luentosarjan uusintatentti: ti 24.10. klo 16-18, päät. luentosalissa A3.

Luennoille ei tarvitse ilmoittautua.

Luentojen koodiavain on: vuorovaikutus2017

Tentti Moodlessa to 30.11.2017.

Tutkinto-opiskelijoiden ei tarvitse ilmoittautua.

Opetus verkkokurssina kahtena toteutuksena II periodissa tai IV periodissa. Materiaalit avataan Moodleen ko. periodin alussa.

HUOM! Ensimmäisen vuoden opiskelijoille kurssi suositellaan suoritettavaksi IV periodissa.

Opetus verkkokurssina. Materiaalit avataan Moodleen ko. peridin alussa.

Muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijat ja avoimen yliopiston opiskelijat suorittavan opintojakson kirjatentillä opetuksen sijasta. Kirjatentti suoritetaan yliopisto-opettaja Maarit Jaakkolalle sähköisessä tenttipalvelussa.

Opintojakson voi suorittaa verkossa (Moodlessa) kautta vuoden.

Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat NettiOpsussa.

Verkkokurssitoteuksia on tarjolla kaksi talven ja kevään aikana. 

Tarkoitettu sekä avoimen yliopiston opiskelijoille että tutkinto-opiskelijoille. JOVin opiskelijat suorittavat tämän jakson kontaktiopetuksena II periodissa.

Opiskelu tapahtuu Moodlessa ja valituiksi tulleet tutkinto-opiskelijat lisätään automaattisesti Moodle-alueelle. Avoimen opiskelijat saavat infokirjeen, jossa on kirjautumisohjeet.

Kurssille otetaan 40 opiskelijaa ja avoimen yliopiston opiskelijoita valitaan ensisijaisesti. Tutkinto-opiskelijoita otetaan mukaan sen verran kun paikkoja jää.

Verkkokurssi I:n tentti Moodlessa vaihtoehtoisesti ke 7.2., to 8.2. tai pe 9.2. klo 15-19.

Opintojakson voi suorittaa verkossa (Moodlessa) kautta vuoden.

Opintojakson voi suorittaa verkossa (Moodlessa) kautta vuoden.

Opetus verkkokurssina kahtena toteutuksena II periodissa tai IV periodissa. Materiaalit avataan Moodleen ko. periodin alussa.

HUOM! Ensimmäisen vuoden opiskelijoille kurssi suositellaan suoritettavaksi IV periodissa.

Verkkokurssitoteutuksia on tarjolla kaksi talven ja kevään aikana.

Tarkoitettu sekä avoimen yliopiston opiskelijoille että tutkinto-opiskelijoille. JOVin opiskelijat suorittavat tämän jakson kontaktiopetuksena II periodissa.

Opiskelu tapahtuu Moodlessa ja valituiksi tulleet tutkinto-opiskelijat lisätään automaattisesti Moodle-alueelle. Avoimen opiskelijat saavat infokirjeen, jossa on kirjautumisohjeet.

Kurssille otetaan 40 opiskelijaa ja avoimen yliopiston opiskelijoita valitaan ensisijaisesti. Tutkinto-opiskelijoita otetaan mukaan sen verran kun paikkoja jää.

Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat NettiOpsussa.

Kurssi alkaa 16.3.
Osio II: 29.3.
Osio III: 14.4.

Verkkokurssi II:n tentti Moodlessa vaihtoehtoisesti pe 20.4., ma 23.4. tai ke 25.4. klo 16.00-20.00.

Uusintatentti ke 9.5. klo 16.00-19.00

Opetus verkkokurssina. Materiaalit avataan Moodleen ko. peridin alussa.

Ilmoittautuminen ensimmäisellä luentokerralla, to 7.9. klo 11.15 Teatterimonttu.

1. kerta: Torstai 7.9, Päätalo, Teatterimonttu:
Journalistiikan vierailijaprofessorien vallanvaihto
Vierailijaprofessori Hanna Nikkanen: Journalismi disruption ja maailmanlopun välissä
Vierailijaprofessori Jussi Pullinen: Internet parantaa journalismia
2. kerta: Torstai 14.9, Päätalo, D11:
Vallan vahtikoiria vai eliitin äänitorvia?
Tutkija Jari Väliverronen: On muutosten aika – politiikan journalismin haasteet 2010-luvulla
Toimittaja Maria Stenroos: Toimittajana Brysselissä ja Arkadianmäellä
3. kerta: Torstai 21.9, Päätalo D11:
Missä menee sananvapauden rajat toimituksen sisällä?
Yliopistonlehtori Kari Koljonen: Seuraa johtajaa ja muita työelämätaitoja
Päätoimittaja Satu Takala: Vastaavan päätoimittajan oikeudet ja velvollisuudet
4. kerta: Torstai 28.9, Pinni B ls. B1096:
Toimittajien kasvonkohotuksella rakentavampaa julkisuutta?
Yliopistotutkija Laura Ahva: Journalismin ryhtiliikkeet – kansalaisjournalismista sovittelujournalismiin
Toimittaja Tatu Airo: Sovittelujournalismin mahdollisuus omassa työssäni
5. kerta: Torstai 5.10, Pinni B ls. B1096:
Ilmasto muuttuu, muuttuuko media?
Professori Risto Kunelius: Politiikka, journalismi, tiede ja ilmastonmuutos
Toimittaja Alma Onali: Hyvän sään aikana – miten kertoa maailman tärkeimmästä uutisesta?
6. kerta: Torstai 12.10, Pinni B ls. B1096:
Ketä uskoa, kun uutiset ovat valetta?
Tutkija Elina Noppari: Populistinen vastamedia journalisteja haastamassa
Toimittaja Tuomas Muraja: Faktoja ei tarvitse pelätä – faktantarkistus on myös turvallisuuspoliittinen kysymys
Professori Heikki Luostarinen: Kiinan median suuri harppaus

NettiOpsussa.

Opetus aikataulusyistä siirretty IV-periodiin (klk 2018).

NettiOpsussa.

NettiOpsussa.

JOVin opiskelijat suorittavat jakson 2. opiskeluvuonna.

Ilmoittautuminen ensimmäisellä luentokerralla, ma 5.3

Harjoitusryhmät on vain journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille.

Muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijat sekä avoimen opiskelijat suorittavat näiden luentojen lisäksi osallistumalla Kuvajournalismin historia ja tulevaisuus -luentosarjalle syksyllä 2018 II periodissa.

Avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat opintojakson esseellä.

Vaihtoehtoisesta suorituksesta sovittava Kaarina Nikusen (kaarina.nikunen@uta.fi) kanssa syksyllä ennen marraskuun alkua ja keväällä ennen huhtikuuta.  Alternative studies have to be agreed in the Autumn term before November and in the Spring term before April (kaarina.nikunen@uta.fi). 

Kurssin ohjelma torstaisin klo 14–17, josta lukupiirityöskentely klo 14-15.
Luennot klo 15-17:

- 23.11. Johdatus kurssiin + Julkisuus, Anneli Lehtisalo
- 30.11. Yksityisyys, Heikki Heikkilä
- 7.12. Kärsimys, Kaarina Nikunen
- 11.1. Viha, Eliisa Vainikka
- 18.1. Sovittelu, Mikko hautakangas
- 25.1. Vale, Anneli Lehtisalo

Enrolment in NettiOpsu

Maximum number of participants: 30

Independent work: The course includes weekly reading and writing excercises. Altogether independent work counts for 117 hours.

Class participation is obligatory.

No lecture on March 28th because of university's Easter Holiday.
___________________________

Vaihtoehtoisesta suorituksesta sovittava Kaarina Nikusen (kaarina.nikunen@uta.fi) kanssa syksyllä ennen marraskuun alkua ja keväällä ennen huhtikuuta. 

Alternative studies have to be agreed in the Autumn term before November and in the Spring term before April (kaarina.nikunen@uta.fi). 

Avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat opintojakson kirjatentillä (2 op) ja esseellä (3 op) Riku Roihankorvelle. 

Kurssi järjestetään kontaktiopetuksena (luentosarja) 3. periodissa (Hanna Suutela). Tarkempi sisältö annetaan myöhemmin.

Avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat opintojakson kirjatentillä tai esseellä.

Itsenäisestä suorituksesta sovittava Kaarina Nikusen (kaarina.nikunen@uta.fi) kanssa syksyllä ennen marraskuun alkua ja keväällä ennen huhtikuuta.

NettiOpsussa (luennot+harjoitukset) 3.9. mennessä.

Harjoitusryhmiin osallistuminen edyllyttää luentojen suorittamista 1. periodissa.

Kurssin "Pimeät puheet" - lopputapahtuma to 30.11. klo 12-17 (yhteinen tilaisuus kummallekin ryhmälle).

Torstaina 7.12. klo 16-20 ja perjantaina 8.12. klo 12-16, analysoimme pidetyt Pimeät puheet.

NettiOpsussa (luennot+harjoitukset). Kurssista kiinnostuneet tulkkiopiskelijat voivat ilmoittautua vain ryhmä 3:een.

Kontaktikurssille ilmoittautuminen NettiOpsussa.

Opintojakson voi suorittaa myös verkkotehtävinä, mikä suoritustapa on suunnattu valinnaisia opintoja tekeville ja avoimen yliopiston opiskelijoille. Ilmoittautua voit 15.1. lähtien verkkosuoritustavasta vastaavalle opettajalle (sanna.ala-kortesmaa@uta.fi). Jos haluat suorittaa opintojakson verkkotehtävinä kevään aikana, ilmoittaudu viimeistään 10.3.2018. Suoritustapa sisältää kolme oppimistehtävää, joiden tekemiseen on aikaa 8 viikkoa. Ensimmäinen oppimistehtävä tulee palauttaa kahden viikon kuluttua Moodle-ympäristöön kirjautumisesta. Kaikki tehtävät tulee kuitenkin palauttaa 8 viikon kuluessa viimeisestä ilmoittautumispäivästä. Oppimistehtävien teemoina ovat vuorovaikutussuhteiden erityispiirteet, vuorovaikutussuhteiden analysointi teorioiden avulla ja oman vuorovaikutusosaamisen analysointi. Kunkin oppimistehtävän vaadittava pituus on n. 6–8 sivua.

Oppimistehtävissä tavoitteena on hyödyntää opintojakson kirjallisuutta Baxter & Braithwaite (Eds.): Engaging theories in interpersonal communication: Multiple perspectives (e-kirjana) ja Trenholm & Jensen. Interpersonal communication. Lisäksi Moodle-ympäristössä on oppimistehtäviä tukevia videoita ja muuta materiaalia.

Pakollisina edeltävinä opintoina vaaditaan JOVP2 Vuorovaikutuksen perusteet.

NettiOpsussa (luennot+harjoitukset) 27.2. mennessä.

Kurssilla seurataan ja analysoidaan vuoden 2018 presidentinvaaleja moniulotteisena poliittisena prosessina. Luennoilla perehdytään muun muassa vaalikampanjointiin, suomalaisten vaalikäyttäytymiseen ja presidentin rooliin suomalaisessa yhteiskunnassa. Kurssilla vierailee sekä tutkijoita, poliitikkoja että vaalikampanjojen tekijöitä.  Kurssin jälkeen on mahdollista osallistua kahteen valinnaiseen tutkimusprojektiin, joissa analysoidaan vaaligallupeja ja asiantuntijuutta mediassa. Nämä tutkimusprojektit edellyttävät luentosarjalle osallistumista, mutta ovat siitä erillisiä - eli osallistua voi vain pelkälle luentosarjalle.

NettiOpsussa JKK:n POLVOA41-kurssin kohdalla

Opintojakson voi kesällä 2017 suorittaa myös vaihtoehtoisella tavalla sähköisenä tenttinä, jossa samalla kertaa suoritetaan tallennettu luentosarja ja kirja. Luennot löytyvät Moodlesta ja kurssiavain jaksoon on: pvluennot

Syyslukukaudella 2017 kurssin pystyy suorittamaan vain luento-opetuksena (Presidentinvaalit 2018). Kurssi toteutetaan yhteistyössä JKK:n kanssa.

Opiskelija voi suorittaa:  

1) luentosarjan (sis. oppimispäiväkirja) ja tehdä lisäksi suppeahkon analyysiharjoituksen aiheesta, joka liittyy presidentinvaaleihin (5 op)  

2) luentosarjan (sis. oppimispäiväkirja) ja osallistua valitsemaansa tutkimusprojektiin (10 op) 

OHJELMA Luennot klo 12-14:

- ti 24.10. Tapio Raunio, professori (TaY): Presidentti instituutiona ja presidentin tehtävät
- to 26.10. Heikki Paloheimo, emeritusprofessori (TaY): Ehdokkaan valintaperusteet
- ti 31.10. Sami Borg, dosentti (TaY): Mielipidemittaukset presidentinvaaleissa
- to 2.11. Jussi Pullinen, vierailuprofessori (TaY): Presidentinvaalit mediassa
- ti 7.11. Pekka Haavisto, kansanedustaja: Presidentinvaalikampanja ehdokkaan näkökulmasta
- to 9.11. Taru Tujunen, viestinnän asiantuntija (Ellun Kanat): Kampanjan rakentaminen
- ti 14.11 Pekka Isotalus, professori (TaY): Television vaalikeskustelut
- to 16.11. Mari Marttila, tohtorikoulutettava (HY): Presidentinvaalit sosiaalisessa mediassa

Otsikot tarkentuvat myöhemmin.

Ranskan kieltä valinnaisina opintoina opiskelemaan pyrkivien on osallistuttava lähtötasokokeeseen, joka järjestetään torstaina 31.8.2017.

Lähtötasokoe sisältää kaksi osiota: 1) kielioppiosio; 2) kirjallinen esitys. Molemmista osioista on saatava hyväksytty suoritus.

Lähtötasokokeesta voi hakea vapautusta opiskelija, joka

a) on suorittanut hyväksyttävästi ranskan kielen valintakokeen tai lähtötasokokeen jossakin toisessa suomalaisessa yliopistossa

TAI

b) on suorittanut ranskan kielen perusopintoja jossakin suomalaisessa yliopistossa

TAI

c) on suorittanut ranskan kielen opintoja jossakin ulkomaalaisessa yliopistossa (jolloin hakemus tulee perustella osoittamalla ulkomailla suoritettujen opintojen sisältö ja taso).

Hakemus toimitetaan sähköpostitse tutkinto-ohjelman opintokoordinaattorille ennen lähtötasokoepäivää.

Valinnaisina opintoina ranskaa opiskelemaan otetaan noin 15-20 opiskelijaa.

Kokeeseen ilmoittaudutaan NettiOpsussa. Ilmoittautuminen alkaa 1.8. ja päättyy 29.8.2017.

Kirjoitusharjoitukset: I-II periodit
Käännösharjoitukset: III-IV periodit

Le cours offre des connaissances théoriques sur la société française, essentiellement de 1940 à nos jours, même si nous aborderons brièvement les événements depuis la révolution française jusqu'à 1940. Parmi les thèmes abordés: de la Révolution française à la République française, L'Empire colonial, La Seconde Guerre Mondiale, La Décolonisation, Mai 68, Le système éducatif français, Le système politique français, Les partis politiques français, Le système de santé français, La géographie de la France.
La société française est composée de citoyens qui ont été éduqués selon un certain modèle et qui ont un rapport à la politique et à leurs pays voisins hérité de plusieurs siècles d'histoire. Comprendre les Français implique de comprendre leur héritage et les défis auxquels la France est aujourd'hui confrontée. Ce cours permet aux élèves de comprendre la façon dont la société française actuelle est structurée. Il se compose en partie d'un cours magistral, et en partie de discussions, de petits débats liées aux différents sujets, et d'exercices d'écriture. Le but est que les étudiants développent une réflexion plus approfondie sur la culture, la société, mais également la mentalité françaises. Les discussions argumentées basées sur les idées individuelles de chacun font parties de la culture française, il est donc important d’introduire les élèves à ce genre d’exercice. L'évaluation se compose d'un exposé oral, d'une petite dissertation à la maison, et d'un examen en classe très court. Il est nécessaire de venir en cours et de participer. Un examen sur livre est aussi possible pour les étudiants qui ne pourraient pas assister aux cours. 

RANAV1 / Linguistique appliquée à l'enseignement du français 5 ECTS

L'objectif à la fin du semestre est que vous maîtrisiez les concepts théoriques élémentaires de linguistique appliquée, aussi appelée didactique de français langue étrangère (DFLE), et que vous acquériez des outils et techniques applicables en classe pour la construction d'un cours. Tout d'abord nous circonscrirons la DFLE, avant d'aborder la genèse des méthodes de FLE, puis les considérations éthiques et les choix méthodologiques de l'enseignant. Nous verrons les quatre compétences fondamentales que doit acquérir un étudiant de FLE au regard du cadre européen commun de référence pour les langues (CECRL). Les stratégies d'apprentissage et d'enseignement feront aussi l'objet de notre étude, ainsi que l'évaluation qui sanctionne l'apprentissage. Ce cours vous permettra également de vous familiariser avec les outils pédagogiques interactifs et digitaux (IFProfs, GooseChase, Prezi, ThingLink, Smartboard, Kahoot). Vous irez aussi observer un ou deux cours d'enseignants de français à Tampere. Vous apprendrez à identifier les contraintes d'une situation de classe, à évaluer le niveau d'un élève après entretien, et à adopter une attitude analytique et critique éclairée par rapport aux supports de cours possibles (articles authentiques, manuels, exercices...). Ce cours a pour but de vous donner des moyens réflexifs et des pistes concrètes pour une pratique d'enseignement. Le cours sera évalué et noté avec un examen en classe, un exposé oral, et des exercices donnés régulièrement à la maison. Il n'y a pas d'examen sur livre et la présence des élèves en cours est nécessaire.

Saksan kieltä, kulttuuria ja kääntämistä valinnaisina opintoina opiskelemaan haluavien lähtötasokoe on tiistaina 29.8.2017 klo 12-14 salissa Pinni B4087. Ilmoittautuminen viimeistään 28.8.2017 lehtori Dieter Hermann Schmitzille (dieter.hermann.schmitz@uta.fi).

Lähtötasokokeesta voi hakea vapautusta opiskelija, joka
 a) on menestynyt saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen valintakokeessa TAI
 b) on suorittanut vastaavan oppiaineen/tutkinto-ohjelman perusopinnot toisessa yliopistossa TAI
 c) puhuu saksaa äidinkielenään.
 Vapautusta haetaan ottamalla yhteyttä lehtori Dieter Hermann Schmitziin (dieter.hermann.schmitz@uta.fi).

Ein Schwellentest für die Aufnahme von wahlfreien Studien (Nebenfach) im Studiengang Deutsche Sprache, Kultur und Translation findet am Di, 29.8.2017 von 12-14 Uhr statt. Anmeldungen bis zum 28.8.2017 an Lektor D.H. Schmitz (dieter.hermann.schmitz@uta.fi) .
Ort: Gebäude Pinni B auf dem Hauptcampus, Raum B4087.
Eine Befreiung vom Test ist möglich, wenn a) bereits die Aufnahmeprüfung für den Studiengang Deutsche Sprache, Kultur und Translation bestanden wurde, b) wenn dem Fach oder Studiengang entsprechende Grundstudien bereits an einer anderen Universität absolviert wurden  oder c) bei einem Nachweis von Deutsch als Muttersprache.
Anträge auf Befreiung und Fragen an dieter.hermann.schmitz@uta.fi , Büro: Pinni B 4040.

Ryhmäjako ilmoitetaan ilmoittautumisajan päätyttyä.

Ryhmäjako ilmoitetaan ilmoittautumisen päätyttyä ja ensimmäisellä luennolla.

Kurssin sisältö: Kurssilla laajennetaan oman kielellisen asiantuntijuuden teoreettista ja soveltavaa pohjaa tutustumalla muutamiin sosiolingvistiikan ja lingvistisen antropologian piirissä kehitettyihin teorioihin. Kurssilla sovelletaan tutkivaa työtapaa, jossa kurssilaisilla on aktiivinen rooli sisältöjen rajaamisessa oman ammatillisen suuntautumisensa (esim. opetustyö, kääntäminen, tutkimus- tai mediatyö) pohjalta.  Kurssi koostuu luentotapaamisista, näihin kytkeytyvistä tehtävistä sekä pääosin verkon välityksellä (Moodle, Office365, Yammer) toteutettavasta pienryhmäprojektista. Pienryhmissä on mahdollista työskennellä osin kohdekielellä (jos muu kuin suomi).

Suorittaminen: Kurssille osallistuminen edellyttää ennakkotehtävän tekemistä (kurssin alussa), luennoille osallistumista (per. III), niihin kytkettyjen tehtävien tekemistä sekä sitoutumista ryhmäprojektityöskentelyyn (per IV). Kurssisuoritus koostuu ryhmätehtävästä, vertaisarvioinnista ja itsearvioinnista (oppimisraportti). Suorituksesta osin opiskelijan kohdekielellä voidaan sopia.

Kurssi on osa monitieteistä Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -tutkimushanketta, jossa tallennetaan erikielisten ja eri-ikäisten suomalaisten haastatteluja itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kurssilla perehdytään sosiolingvistisen aineiston kokoamiseen ja käsittelyyn sekä opitaan, kuinka aineiston keruu suunnitellaan siten, että aineisto on edustava ja käytettävissä erilaisiin tutkimuksiin myös muilla aloilla kuin kielitieteessä. Opiskelijat osallistuvat aineiston keruuseen ja litterointiin käytännössä, ja he saavat kattavan perehdytyksen haastateltavien valintaan, haastattelujen tekemiseen, tallennuslaitteiden käyttöön, tallenteiden litterointiin sekä aineiston käsittelyyn tarvittaviin ohjelmistoihin. Kurssilla kerättävää aineistoa on mahdollista jatkossa hyödyntää myös opiskelijoiden omissa opinnäytetöissä. Kurssi valmentaa opiskelijaa työelämän kannalta tärkeisiin yhteistyö-, suunnittelu- ja haastattelutaitoihin, joita tarvitaan paitsi tutkijan, myös esimerkiksi toimittajan, tiedottajan ja opettajan työssä. Kurssin suoritukseen kuuluvat aktiivinen osallistuminen kaikkiin tapaamisiin ja annetut tehtävät, esim. kirjallisuuden lukeminen, haastattelun toteuttaminen, litterointitehtävä ja oppimispäiväkirja.

Luennot ja harjoitukset. Harjoitusryhmiin jako luentojen yhteydessä.

Osallistuminen opetukseen, harjoitustöitä. Harjoituksiin sisältyy kirjastossa järjestettävä tiedonhakukoulutus.

Luennot ja harjoitustyö.

Kokeen perusteella suositellaan mahdollisesti osallistumista vapaaehtoisiin täydentäviin opintoihin (VENT1 Kielioppiharjoitukset 5 op) sekä katsotaan jakoa suomenkielisten ja venäjänkielisten ryhmiin tietyillä perusopintojen jaksoilla.

Kokeeseen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Suoritetaan samanaikaisesti suullisen viestinnän kanssa.

Kokeessa testataan opiskelijan suomen kielen kieliopin osaamista, kirjoittamis-, tekstinymmärtämis-, puhumis- ja puheenymmärtämistaitoa.

Kirjallinen osa 4.9.2017 klo 10-13, Pinni B3110. Kokeeseen ei tarvitse ilmoittautua.

Haastattelut (niille, jotka läpäisevät kirjallisen kokeen) keskiviikkona 6.9. ja torstaina 7.9.

Infotilaisuus uusille opiskelijoille perjantaina 8.9. klo 12, Pinni B4114.

Kokeessa testataan opiskelijan suomen kielen kieliopin osaamista, kirjoittamis-, tekstinymmärtämis-, puhumis- ja puheenymmärtämistaitoa.

Kirjallinen osa 9.1.2018 klo 10-13, Pinni B3118. Kokeeseen ei tarvitse ilmoittautua.

Haastattelut (niille, jotka läpäisevät kirjallisen kokeen) keskiviikkona 10.1. ja torstaina 11.1.

Infotilaisuus kokonaisuuden uusille opiskelijoille pe 12.1. klo 12, Pinni B4117.

1st part of the course took place in the autumn period.

Teatterityön syventävistä opinnoista voi tehdä avoimina yliopisto-opintoina opintojakson Esiintyvä ruumis koreografiassa 4 op. Jakso suoritetaan lattiatyöskentelynä ja esityksenä. Opintoihin vaaditaan vähintään kandidaatin tutkinto tai vastaava kokemus esittävistä taiteista (näyttelijäntyö, tanssi, musiikkiteatteri, esitystaide). Opetus on syventävien opintojen tasoista (teatterityön maisteritutkinto) ja haastavaa. Jakson suorittaminen soveltuu parhaiten henkilölle, jolla on jo perustutkinnon lisäksi kokemusta ammattikentältä ja joka hakee jakson suorittamisella esim. työhön liittyviä lisävalmiuksia.

Opintojaksolla työskennellään liikelähtöisten kompositiotradition mukaisten pienten tanssiteosten kanssa. Keskiössä on esiintyjän tanssitekninen ja liike-ilmaisullinen harjoittelu suhteessa tanssiteokseen, sekä erityisesti musiikkiin. Tavoitteena on, että opintojakson aikana opiskelija hahmottaa pienen tanssiteoksen taiteelliset lähtökohdat ja tyylin viitekehyksen, sekä osaa kantaa tanssijana roolinsa teoksen merkitysmaailman rakentumisessa. Hän ymmärtää kehon ja koreografisen liikkeen tilallisuutta ja niiden dynaamista vaihtelua, ajan, keston sekä musiikin ja tanssin suhteita.

Jaksolla työskennellään yhdessä teatterityön tutkinto-ohjelman neljännen opintovuoden näyttelijäopiskelijoiden kanssa ja mukana on ammattimuusikko.

Opettaja: Samuli Nordberg ja muusikko Tuomas Luukkonen

Työskentelypaikka: Teatterimonttu, Tampereen yliopisto

Ajoitus: periodi I

Viikko 39 ma 25.9.–pe 29.9. klo 13.15–17.00

Viikko 40 ma 2.10.–pe 6.10. klo 13.15–17.00

Viikko 41 ma 9.10.–pe 13.10. klo 13.15–17.00 sekä tanssiesitys viikolla 41

Haku:

Haetaan avoimen yliopiston hakulomakkeella. Opintojaksolle valitaan opiskelijat motivaatiokirjeen ja haastattelun perusteella.

Toimita motivaatiokirje ja todistus opinnoista ja/tai curriculum vitae osoitteseen: teija.huikka@staff.uta.fi

Opiskelijamäärää on rajoitettu, kurssille otetaan enintään 4 opiskelijaa avoimen haun kautta. Haku päättyy 22.8.2017.

ma 4.6. klo 12-16

ti 5.6. klo 12-14

ke 6.6. klo 12-14

ma 11.6. klo 8-10

ti 12.6. klo 8-10

ke 13.6. klo 8-10

to 14.6. klo 8-10

ma 18.6. klo 8-10

ke 20.6. klo 8-12

Tilana on aina Pinni B 3112.

Opetus ma 4.6. - pe 8.6. joka päivä klo 9-12 luokassa Pinni B 3113.

ti 5.6. klo 14-16

ma 11.6. klo 14-16

ti 12.6. klo 12-16

ke 13.6. klo 14-16

to 14.6. klo 12-16

ma 18.6. klo 14-16

ti 19.6. klo 12-16

ke 20.6. klo 12-16

to 21.6. klo 12-16

Tilana aina Pinni B 4114.

ke 6.6. klo 14-16 Pinni B 3113

to 7.6. klo 12-14 Pinni B 3113

ma 11.6. klo 10-14 Pinni B 3113

ti 12.6. klo 10-12 Pinni B 3113

ke 13.6. klo 10-14 Pinni B 3113

to 14.6. klo 10-12 Pinni B 3113

ma 18.6. klo 10-14 Pinni B 3112

ti 19.6. klo 8-12 Pinni B 3112

to 21.6. klo 8-12 Pinni B 3112

Kurssilla perehdytään länsimaiseen satutraditioon ja satututkimukseen. Yksi kurssin tavoitteista on laajentaa käsitystä sadun lajista: satujen eri versioista, eri maiden ja aikojen saduille tyypillisistä piirteistä sekä siitä, miten satuja on käytetty poliittisiin ja kasvatuksellisiin tarkoituksiin. Kurssilla luetaan esimerkiksi venäläisiä, saksalaisia ja suomalaisia satuja. Kurssilla tutustutaan myös satujen adaptaatioihin, esimerkiksi satuelokuviin ja -animaatioihin. Luennoista ja lukupiirimäisistä keskusteluista koostuva kurssi antaa opiskelijoille valmiuksia ja välineitä analysoida erilaisia satuja sekä nykykirjallisuuden satupiirteitä ja satujen uudelleenkirjoituksia.

Kurssin suorittaminen: osallistuminen luennoille, lukupiirimateriaalin lukeminen, lopputentti ja loppuessee.

Tampereen yliopiston kirjallisuus­tieteen sekä ympäristöpolitiikan ja aluetieteen tutkinto-ohjelmat jär­jestävät yhdessä Tampereen tek­nillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa maisterivaiheen opiskelijoille monitieteisen viiden opintopisteen laajuisen kurssin ”Kaupunki kertomuksena”. Kurssilla tutkitaan kaupun­kia kertomuksena eri tieteenalojen näkökulmasta. Erityi­senä teemana on ”kaksi kaupunkia”, muina tieteenalarajoja yhdistävinä teemoina mm. metaforien kaupungit, kaupunki ja vallan retoriikka, narratiivit suunnittelussa, sekä kaupungin utopiat. Kurssilla perehdytään erilaisiin aineistoihin, joita voidaan käyttää monitieteellisessä kaupunkitutkimuksessa – kaunokirjallisista teksteistä kaavoitusdokumentteihin. Kurssi koostuu pääosin luennoista (klo 10-12) sekä luentojen sisältöihin pureutuvista työpajoista (12-14).

Kurssisuoritukseen kuuluu aktiivinen osallistuminen, tehtävien suorittaminen ja kurssipäiväkirjan kirjoittaminen. Kurssi arvioidaan hyväk­sytty/hylätty -periaatteella.

Arkkitehtuurin opiskelijat suoritta­vat kurssin Yhdyskuntasuunnitte­lun jatkokurssi B -nimellä (ARK-54050). Kirjallisuustieteen opiskelijat suorittavat kurssin jaksokoodilla KIRA3C2 (korvaavia jaksoja: KIRKTTS2B1, KIRSKIS1A, KIRKTTS2B2, KIRSKIS5B).

Lisätietoja antavat Juho Rajaniemi (juho.rajaniemi@tut.fi) ja Minna Chudoba (minna.chudoba@tut.fi), Lieven Ameel (lieven.ameel@uta.fi) ja Markus Laine (markus.laine@uta.fi).

Huom. kurssin opetuspaikka on vaihtelevasti TTY:lla ja TaY:lla.

Harjoitukset. Tutkinto-ohjelman omien opiskelijoiden on osallistuttava harjoituksiin.

Luennot.

Kurssilla tutustutaan eri maiden ja eri aikakausien luontolyriikkaan. 

Pääpaino on suomen- ja englanninkielisissä teksteissä. Myös muuta luontokirjoittamista tarkastellaan runoudentutkimuksen ja retoriikan näkökulmasta. Kurssin teoriapohja on kuolemantutkimuksellinen ja poikkitieteellinen. Hyödynnetyt metodit ovat lavean ekokriittisiä. 

Jäljitämme yhdessä tapoja, joilla kuolema merkityksellistetään ei-inhimillisen luonnon kuvaamisen yhteydessä. Keskeinen käsitepari kurssilla on kulttuurinen jako niin kutsuttuun luonnolliseen ja epäluonnollisen kuolemaan. Tarkastelemme myös luontoa itsessään tuhoavaksi tai hyväntahtoiseksi voimaksi merkityksellistettynä. Muita kurssin keskeisiä käsitteitä ovat luontosuhde, surutyö, antroposeeni, lajikato, merkityshorisontti, subliimi, kielen esteettinen funktio ja syväekologia.

Fantasiatutkimuksen metodikurssi tutustuttaa opiskelijat erilaisiin näkökulmiin, joista fantasiafiktiota voi lähestyä ja antaa monipuolisia työkaluja fantasian ominaispiirteiden analysointiin. Kurssilla käydään läpi fantasiatutkimuksen teoriaa sekä keskustellaan lajin historiasta ja traditiosta, mutta fantasian määrittelyä keskeisemmässä roolissa on niiden monien erilaisten tapojen hahmottaminen, joilla fantasiaa voidaan tutkimuskohteena lähestyä. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille eväitä niin fantasian ominaispiirteiden analyysiin kuin fantasian käsittelyyn laajemmassa kulttuurisessa, filosofisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Opiskelijat pääsevät soveltamaan kurssilla opittua itseään kiinnostavien teosten analysointiin ja saavat näin harjoitusta ja tukea kandidaatintutkielma- ja graduprojektejaan varten.

Kurssisuoritukseen sisältyy osallistuminen opetukseen, kurssin mittaan tehtävät harjoitustyöt sekä ryhmässä (aineopinnot) tai itsenäisesti (syventävät opinnot) tehtävät loppututkielmat.

Kurssilla tutustutaan sarjakuvan välinemääräisiin ominaisuuksiin ja siihen, minkälainen etenkin pitkä sarjakuva on kertomisen välineenä. Kurssi koostuu kuudesta luennosta ja kuudesta lukupiirikerrasta, joihin kuuluu pakollisena lukemistona sekä teoriakirjallisuutta että sarjakuvaesimerkkejä.

Kurssin suoritustavat: osallistuminen luennoille, viikkotehtävien tekeminen (5 kappaletta), lukupiirimateriaalien lukeminen, keskustelu lukupiireissä ja loppuessee.

Mistä romaanien dramatisoinneissa ja elokuvasovituksissa on oikeastaan kysymys? Onko luettava *Robinson Crusoe*, jotta ymmärtäisi *Paluun Robinsonin saarelle*? Miten teosta luetaan osana teossarjaa? Miten fiktiivinen teos voidaan sovittaa ei-fiktioksi?

Kurssilla annetaan välineet pohtia näitä ja monia muita kysymyksiä, jotka yhdistävät kirjallisuuden adaptaatiokulttuuriin. Adaptaatio määritellään ensin Hutcheonia seuraten jonkin olemassa olevan teoksen avoimeksi lainaamiseksi ja muuntamiseksi toiseen lajiin. Sitten tämä määritelmä kyseenalaistetaan tarkastelemalla erilaisia rajatapauksia (esim. uudelleenkirjoitukset saman lajin sisällä, jatko-osat). Kurssi etenee käsittelemällä ensin adaptaatiokulttuurin haastetta kirjallisuudenfilosofialle, sitten kirjallisuudenhistorialle ja lopuksi tekstianalyysille.

Kurssisuoritus koostuu luentojen lisäksi harjoitustyöstä, jossa opiskelija syventyy jonkin 1800- tai 1900-luvun kirjallisuuden klassikon adaptaatiohistoriaan (esim. Ylpeys ja ennakkoluulo, Kotiopettajan romaani, Tohtori Jekyll ja Mr Hyde, Liisa Ihmemaassa) sekä oppimista reflektoivasta esseestä.

Kurssin aikana perehdytään kansainvälisiin ja suomalaisiin satiirisiin pilalehtiin 1800-luvulta nykypäiviin. Tutustumme lehtien historiaan aina saksalaisesta Simplicissimuksesta ja kotimaisesta työväen pilalehti Kurikasta ranskalaiseen Charlie Hebdohon, lehtien kulttuuris-poliittiseen toimintaan, kritiikin kohteisiin ja kirjallis-kuvalliseen repertoaariin. Kurssi sisältää luentoja satiiristen pilalehtien historiasta, niiden suhteesta sensuuriin, sananvapauteen ja provokaatioon, pilapiirrosten merkityksestä osana lehtien kuvastoa sekä katsauksia pilalehtien keskeisiin aiheisiin politiikasta uskontoon. Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja perehtymällä pienryhmissä pilalehtien toimintaan. Opiskelijat esittelevät ryhmätyön tuloksia tunneilla ja kirjoittavat loppuesseen.

Kurssilla käsitellään suomenruotsalaista kirjallisuutta 1940-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. Suomenruotsalaisen kirjallisuuden vaiheita ja ilmiöitä lähestytään luennoilla erilaisten teemojen kautta, jolloin keskiössä ovat kirjallisuushistorian suuret linjat ja yksittäisten kirjailijoiden ja teosten suhde niihin. Luentojen teemat nostavat esiin suomenruotsalaiselle kirjallisuudelle tyypillisiä piirteitä, joita kriittisesti analysoiden päästään ensivaikutelmien ja kliseiden pintaa syvemmälle.

Kurssin jälkeen opiskelija hahmottaa suomenruotsalaisen kirjallisuuden taustoja, lajeja ja keskeisiä piirteitä ja on syventänyt osaamistaan jonkin teeman sekä siihen liittyvän kirjailijan ja teoksen osalta. Opiskelija tunnistaa suomenruotsalaisen kirjallisuuden kansainvälisiä vaikutteita ja osaa eritellä sen suhdetta muuhun suomalaiseen kirjallisuuteen.

Kurssiin kuuluvan esseen palautus viimeistään 31.8.

Englannin kesän 2018 avoimen opetuksen lukujärjestys kokonaisuudessaan (ilman tilatietoja)

Englannin kesän 2018 avoimen opetuksen lukujärjestys kokonaisuudessaan (ilman tilatietoja)

Kurssiin kuuluvan esseen palautuspäivä tulee olemaan elokuun alkupuolella.

Englannin kesän 2018 avoimen opetuksen lukujärjestys kokonaisuudessaan (ilman tilatietoja)