Muistatko, miltä heinä tuoksuu tai vastasyntynyt vasikka näyttää? Nykypäivänä enää harvalla on vahvoja omakohtaisia kokemuksia lehmistä, saati suojeltuihin alkuperäisrotuihin kuuluvista pohjoisista tunturikarjoista. Suomessa pohjoisia tunturikarjoja edustaa lapinlehmä (pohjoissuomenkarja), Ruotsissa ruotsalainen tunturikarja ja Norjassa trönderkarja. Näihin kaikkiin voi tutustua Snöhvit, Punakorva, […]
LUE LISÄÄ
Keväällä 2020 Covid-19-pandemian ensimmäinen aalto levisi ympäri maailmaa. Sitä ei tietenkään vielä tiedetty, että pandemia ei hellittäisi otettaan kuin kenties vasta kahden vuoden kuluttua. Virus ja sen variantit eivät tunteneet valtiorajoja, vaikka yhteiskunnat sulkeutuivat ja tuntuivat käpertyvän itseensä. Valtiorajojen merkitys […]
LUE LISÄÄ
Kansainvälisessä historiantutkimuksessa eläimet ovat ajankohtaistuneet jo pitkään. Historioitsija Harriet Ritvon johdolla tästä humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa tapahtuneesta kehityksestä on alettu käyttää käsitettä ”the animal turn”. Se, että eläinkäänne on alkanut ulottua myös suomalaiseen historiantutkimukseen, antaa laajempaa pohjaa nykypäivän eläinkeskustelulle myös […]
LUE LISÄÄ
Kun suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa, naiset saapuvat vaaliuurnille todennäköisesti jälleen miehiä aktiivisemmin. Naisten äänestysprosentti kuntavaaleissa on ollut vuodesta 1984 saakka pysyvästi korkeampi kuin miesten. Jos kuntavaalien äänestysaktiivisuutta tarkastellaan pidemmällä aikajänteellä, muuttuu kuva kuitenkin merkittävästi. Itse asiassa kunnallisvaalien historia haastaa hartaasti vaalittuja […]
LUE LISÄÄ
– Meillä on taipumus etsiä ilmiöille juuria, ja ne juuret löydetään ilmiöistä, jotka ovat meille nyt rakkaita, kuten suomen kieli tai kuvitellut suomalaiset geenit. Menneisyydestä kaivataan merkkejä, jotka vahvistavat näitä juuria, Pertti Haapala sanoo. Suomen historiaa tarkastellaan usein itsenäistymisen ja […]
LUE LISÄÄ
