A
Elli Aaltonen

Mitä sosiaalinen kestävyys on ja miten sitä voi mitata?

Artikkeli on osa Alustan keväällä ja syksyllä 2022 julkaistavaa Agenda2030-toimintaohjelman teemoja  ja kestävää kehitystä tarkastelevaa artikkelisarjaa. Sosiaalisesta kestävyydestä puhutaan ja kirjoitetaan, koska se on muodikasta ja kantaa ottavaa. Mutta mitä tarkoittaa sosiaalisen kestävyyden käsite ja mittaaminen ekologisen ja taloudellisen (sekä […]

A
Kylie Shae WHO
Kylie Shae

There is considerable global inequity in access to continence products

Incontinence is a silent issue facing many, including children and adults with disabilities, people with chronic health conditions, and older people. The need is rapidly growing as populations age. Assistive technology is a broad topic, involving the whole ecosystem that […]

A
Rikkaat ja rahattomat.
Laura Tarkiainen

Tosi-TV:n ansaitsevuuspuhe kannustaa köyhyydessä eläviä ihmisiä sosiaaliseen liikkuvuuteen ja itsensä muuntamiseen

Median ansaitsevuuskehykset ovat seuraamuksellisia, sillä niiden avulla esimerkiksi suomalaiset ja brittipoliitikot ovat oikeuttaneet työttömyys- ja toimeentuloturvan vastikkeellistamista. Kun arvioidaan, millaisen ihmisen tulisi voittaa television selviytymis- tai kykykilpailuohjelma,  usein arvioidaan osallistujan ansaitsevuutta, eli moraalista toimijuutta. Ansaitsevuutta on aiemmissa tutkimuksissa lähestytty ensi […]

A
Tiina Heikkilä

Tahaton lapsettomuus kasautuu heikompiosaisille ja marginaaleihin

Syntyvyys on kytköksissä kaikkiin yhteiskuntapolitiikan alueisiin. Huono-osaisuuden ehkäisy ja moniarvoisempi ilmapiiri voivat olla osaratkaisuja haasteisiin, joita väestön vanheneminen ja syntyvyyden lasku aiheuttavat, sanovat Riikka Homanen ja Mianna Meskus.

Lisääntyminen ja syntyvyys ovat modernina aikana olleet jatkuvasti tavalla tai toisella politiikan teon kohteena. Syntyvyys kiinnostaa väestöpolitiikan lisäksi ilmastopolitiikkaa, perhepolitiikkaa, alue- ja asuntopolitiikkaa, työvoimapolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa, tasa-arvopolitiikkaa ja terveyspolitiikkaa. Kun syntyvyys on politiikan teon kohteena, siihen kohdistuu aina priorisointia. Miksi lapsia […]

A
Lauri Uusitalo

Kolumbiassa kolonialismi ja vastarinta jatkuvat yhä

Itsenäisessä Kolumbiassa oli pitkään pyrkimyksenä häivyttää maan etninen ja kulttuurinen heterogeenisyys yhtenäisen kansallisvaltion nimissä. Tämä tarkoitti pyrkimyksiä sulauttaa alkuperäiskansat valtaväestöön.

Syyskuussa 2020 misak-kansaan kuuluneet mielenosoittajat kaatoivat konkistadori Sebastián de Belalcázarin patsaan Popayánin kaupungissa Kolumbiassa. Belalcázar johti alueelle suuntautunutta valloitusretkeä 1530-luvulla ja perusti Popayánin kaupungin. Misakit, jotka tunnetaan myös guambianoina, asuttivat aluetta, johon kaupunki perustettiin espanjalaisvalloittajien saapuessa 1537. Tapahtumien innoittajana toimi […]

A
Vahvat kaverisuhteet voivat suojata nuoria rahapeliongelmilta ja addiktioilta
Niina Meriläinen

”Ajelehtivat nuoret ja heidän ongelmansa”- miten media kehystää ammattiin opiskelevia?

Näkyvätkö ammattiin opiskelevat medioiden sivuilla, ruuduilla, kuvissa ja äänissä? Jos eivät, miksi? Tutkimalla tätä voimme yrittää ymmärtää, ketkä vaikuttavat eri medioiden kautta, miksi ja miten. Aikuiset, kuten toimittajat, tutkijat ja virkahenkilöt, eivät voi tuntea nuoria, heidän kehyksiään ja narratiivejaan ilman, että menemme nuorten luo.

Valtio antaa näille nuorille kaiken. Nämä nuoret pyörivät itsesäälissä, ja silti he eivät ota itseään niskasta kiinni. Nämä nuoret polttavat tupakkaa, jättävät koulunsa kesken ja avaavat meidän viemäriemme tukokset. He ovat työläisiä, eivät muuta. Nämä nuoret eivät osallistu, eivätkä äänestä, […]

A
Iiris Annala

Vastaanottopalvelujen lakkauttaminen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilta heikentää ihmisoikeuksia ja luo läpinäkymättömyyttä

Vastaanottopalvelujen kestoa on vuodesta 2015 alkaen rajattu tilanteissa, joissa kielteisen kansainvälisen suojelun päätöksen saanutta henkilöä ei voida viranomaistoimin käännyttää. Lakimuutos on lisännyt paperittomuutta ja tuottanut uudenlaista pahoinvointia, joihin nykylainsäädännön keinoilla on vaikeaa puuttua.

Valtioneuvoston teetti ja julkaisi helmikuussa 2021 tutkimuksen Ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutosten yhteisvaikutukset kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan. Tutkimuksen mukaan ulkomaalaislaki on kokonaisuudistuksen tarpeessa. Osa nykylainsäädännön ongelmista liittyy ilmiöön, jossa kielteisen kansainvälisen suojelun päätöksen saanut henkilö poistetaan vastaanottokeskusten järjestämien […]

A
Tiina Sihto

Yksin asuminen – pelkkää huono-osaisuutta?

Ei ole yllättävää, että yksin asuvat eivät näy korona-ajan suosituksissa, sillä yksin asumiseen liittyvät kysymykset unohtuvat usein niin politiikassa kuin julkisessa keskustelussa.

Maaliskuun puolivälissä 2021 Suomessa tulee täyteen vuosi korona-ajan poikkeusajassa elämistä. Tänä aikana erityisesti yli 70-vuotiaita sekä pitkäaikaissairauden puolesta riskiryhmiin kuuluvia on suositeltu välttämään lähikontakteja toisiin ihmisiin. Korona-ajan muutokset arkiseen sosiaalisen kanssakäymiseen ovat tuoneet esiin erilaisia ihmissuhdehierarkioita, eli tehneet näkyväksi sen, […]

A
Tiina Heikkilä

Korona ja konfliktit kodeissa

Keskustelemassa lasten kaltoinkohtelua tutkinut Tampereen yliopiston hoitotieteen professori Eija Paavilainen ja perheväkivaltaa tutkinut Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan apulaisprofessori Marita Husso.

Millaisia kyteneitä konflikteja eristys laukaisi, ja mitä jo tapahtuvaa tilanne toi näkyviin? Koronarajoitukset sulkivat perheet koteihin, ja toisilla oli rankempaa kuin toisilla. Millaisia kyteneitä konflikteja eritys laukaisi, ja mitä jo tapahtuvaa tilanne toi näkyviin? Miten ongelmia voi ehkäistä syksyllä? Mitkä […]

N
Elli Aaltonen

Kirja-arvostelu: Raskas perintö. Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa

LATAA LISÄÄ