Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyntutkinta konflikteissa on diplomatiaa, joka ei onnistuisi ilman kansainvälisen yhteisön tukea.

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta on johtanut useita kansainvälisiä tutkijaryhmiä ja ollut jäsenenä sellaisissa. Ranta on työskennellyt muun muassa Bosnia ja Hertsegovinassa 1996–1997, Kosovossa 1998–2001, Irakissa 2004 sekä Tšetšeniassa. Konflikti lisäksi hän ollut mukana onnettomuustutkinnoissa, kuten Kaakkois-Aasia tsunamin ja Estonian jälkiselvittelyissä.

Ranta ei tiedä, kuinka monta kertaa hän on sala-ampujan tähtäimessä. Läheltä piti-tilanteita on ollut, mutta asiantuntijoita yleensä kunnioitetaan konfliktialueilla.

Kansainväliset järjestöt ovat välttämättömiä Rannan ja hänen kollegoidensa työlle. Ilman niitä kansainvälistä oikeuslääketieteellistä työtä konfliktialueilla ei voisi tehdä. Keskeisiä organisaatioita ovat YK, EU ja Euroopan neuvosto, erityisesti sen kidutuksen vastainen komitea ja Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC. Rantaa huolestuttaa jonkin verran Donald Trumpin hallinnon YK:hon kohdistama paine. Hän uskoo silti, että sotasyyllisten etsimisen oikeutus on riippumaton YK:n ja EU:n legitimiteetistä.

Suomalaisuudesta on ollut Rannalle paljon hyötyä.

–  Meillä on hyvä koulutus, ja me tunnemme toisemme hyvin. Osaamme tehdä töitä yhdessä eikä meihin kohdistu epäluuloja, joita suurvaltoihin ja siirtomaavaltoihin kohdistuu. Lisäksi me menemme puhtaassa asiantuntijaroolissa paikalle.

Hänet mielletään puolueettomaksi ja ennen kaikkea asiantuntijaksi. Jos asiantuntija-aseman haluaa säilyttää, ei voi asettua vähääkään minkään konfliktiosapuolen puolelle. Disinformaatiota tulee molemmilta konfliktiosapuolilta. Sen määrä ei Rannan mukaan ole kuitenkaan lisääntynyt viime aikoina.

– Joidenkin on ollut vaikeaa hyväksyä johtajanroolini, koska olen nainen. Naisjohtajan paikalle tuleminen yllättää, mutta yllätysmomentti menee nopeasti ohi.

Muun muassa ilmastonmuutoksesta johtuva pakolaisuus tarkoittaa konfliktien lisääntymistä.

Pakolaisuus luo haasteita oikeuslääketieteelle. Muun muassa ilmastonmuutoksesta johtuva pakolaisuus tarkoittaa konfliktien lisääntymistä. Ilmastonmuutos lisää myös luonnonkatastrofeja ja onnettomuuksia, jotka ovat oikeuslääketieteilijöiden toinen tärkeä työsarka, ja ilmastonmuutos tulee todennäköisesti aiheuttamaan kansainvälipoliittisia kiistoja.

– Ilmastonmuutos on todella suuri haaste ja toivon, että se vihdoin otettaisiin vakavasti. Nämä kansainvaellukset ovat sitä, mitä monet nyt miettivät. Tähän kytkeytyy myös Afrikan väestönkasvu, vaikka siihen olisi olemassa toimivaksi todistettu ratkaisu: tyttöjen koulutus. Sillä saa rahoilleen parhaan katteen pitkällä tähtäimellä.

Konflikteihin kuuluu myös etninen puhdistaminen pakkosterilisaatioilla sekä tappaminen nälällä ja taudeilla. Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n peruskirjassa joukkotuhoamiseksi määritellään muutakin kuin kansanmurha.

Pakkosterilointeja on tehty myös rauhan aikana valtioiden siunauksella. Esimerkiksi Perussa hallitus pakkosteriloi 1990-luvulla ihmisiä. Kohteena olivat köyhät, alkuperäiskansoihin kuuluvat ihmiset. Ranta toimi 2002 perustetun Perun totuus- ja sovituskomission asiantuntijana. Rannan mukaan kukaan ei tiedä tarkkaa lukumäärää, mutta kyse voi olla sadoistatuhansista.

– Pakkosterilointi kohdistui yhteen väestönosaan. Pakkosteriloitujen määrä oli todennäköisesti tiedettyä suurempi, ja se näkyy väestöpyramidissa.

Tälläkin hetkellä on käynnissä konflikteja, joiden ratkomisessa Rannan ja hänen kollegoidensa osaamista tarvitaan.

Syyrian sisällissodassa on tuhottu terveydenhuoltojärjestelmää: sairaalat ovat raunioina ja terveydenhuollon ammattilaisia on vainottu ja tapettu.

Syyrian sisällissodassa on tuhottu terveydenhuoltojärjestelmää: sairaalat ovat raunioina ja terveydenhuollon ammattilaisia on vainottu ja tapettu. Ranta sanoo, että pahemmin kansainvälistä oikeutta rikkoisi enää potilaiden tappaminen sairaalasänkyihin.

– Vaikka diktaattori on lääkäri, silti hän tekee niin. Hippokrateen vala ei kata sotaa. Kun tuhotaan sairaaloita ja ihmisiä, jotka auttavat sairaita ja loukkaantuneita, se rikkoo räikeästi kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Sairaaloista ei saa sotilaskohteita tekemälläkään.

Jemenissä on sisällissota ja nälänhätä, jotka ovat jääneet Syyrian sodan varjoon. Jemenin konflikti on sisällissota, jota naapurimaat ovat sotkeutuneet Jemenin sijainnin vuoksi. Alun perin vastakkain olivat Jemenin hallitus ja sitä vastustavat huthikapinalliset, mutta nyt mukana ovat mm. Arabiemiraatit, Iran ja Saudi-Arabia. Saudit haluavat rakentaa öljyputken Jemenin läpi Arabianmerelle. Länsimaat ovat riippuvaisia saudien öljystä.

Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyntutkinta on kansainvälistä asiantuntijatyötä, jonka reunaehdot määrää kansainvälinen politiikka. Poliittiset olosuhteet vaikuttavat enemmän kuin esimerkiksi paikallisen terveydenhoitoinfrastruktuurin tila.

– Se on hirveän paljon diplomatiaa. Pitkälle on kysymys siitä, kuka lähettää asiantuntijaryhmän tutkimaan ja miten kohdevaltio suhtautuu siihen.

Tärkeimmät riippumattomat rahoittajat ovat EU alajärjestöineen, YK ja ETYJ. Ranta pyrkii pysymään erossa rahoituskuvioista, koska hän haluaa säilyttää riippumattomuutensa ja keskittyä työhönsä.

– En ole esimerkiksi koskaan ollut Suomen ulkoministeriön palveluksessa. Suora valtionrahoitus veisi työltämme riippumattomuuden.

Ilman kansainvälisiä järjestöjäkin syntyy kansainvälispoliittista painetta löytää totuus. Konflikteista kärsineiden luottamus paikalliseen hallintoon on usein mennyt, ja kansainvälisen tutkinnan tarkoitus yksi tarkoitus on palauttaa usko oikeudenmukaisuuteen. Tehtävä edellyttää uskottavuutta kansainväliseltä yhteisöltä.

Pysyvien jäsenmaiden veto-oikeuden käyttö hidastaa Rannan mukaan tarpeellisia operaatioita YK:n turvallisuusneuvostossa.

– Ongelma on myös veto-oikeuden käyttämisellä uhkaaminen. Sillä vammautetaan ja rapautetaan järjestelmää. Neuvostolla olisi kuitenkin peruskirjan seitsemännen luvun mukaan mandaatti puuttua konflikteihin. Valta tuo mukanaan valtavan vastuun.

Helena Ranta vieraili Tampereen yliopistolla Global Health and Development– ryhmän kutsumana Health in disasters, conflicts and complex human emergencies-kurssilla.