Nosto! Project1917 tuo Venäjän vallankumouksen tapahtumat Facebook-aikajanan muotoon. Project1917 on toimittaja Mihail Zygarin työryhmän luoma. Englanniksi kääntämisestä vastaa lontoolainen venäläisen kulttuurin keskus Pushkin house. Some-historiaprojekti löytyy myös omana verkkosivunaan.

Zygar halusi tehdä historiaprojektin, koska Venäjällä ei hänen mukaansa ole todellisia uutisia, vaan pelkkää näennäisagendaa. Vuoden 1917 historian käsittely on nykyisyyden käsittelyä.

– Vuodesta 1917 ei ole virallista narratiivia. Tapahtuma on liian vaikea ja monimutkainen, Zygar sanoi Guardianille.

– Kremlillä ei ole virallista linjaa. He eivät voi samaistua Leniniin, koska Lenin oli vallankumouksellinen, eikä Nikolai toiseen, koska hän oli heikko hallitsija, Zygar sanoo.

Sivustolla käydään läpi vuoden 1917 tapahtumia päivitys kerrallaan, ikään kuin tapahtumat olisivat käynnissä lukemishetkellä. Kun etusivua päivittää, se päivittyy selaushetkeen. Sivu näyttää jopa sadan vuoden takaisen sään jokaiselle päivälle.

Päivitykset ovat aikalaisten tekemiä, ja hahmot käyvät keskustelua keskenään. Inessa Armandin profiilista voi lukea Leninin Armandin seinälle kirjoittamia julkaisuja. Project 1917:ssa seikkailevat taiteilijat, poliitikot ja intellektuellit. Henkilögallerian laajuus kuvastaa vallankumoustapahtumien kansainvälisyyttä. Vallankumousvuoden henkilöitä löytyy satoja, joista osa päivittää usein, osa harvoin.

Nikolai II kirjoittaa päivittäin perheensä kuulumisia Tsarskoje Selosta, jossa tsaariperhe oli vangittuna. Myös tsaariperheet teini-ikäiset tyttäret päivittävät ahkerasti, ja epävakaasta tilanteesta huolimatta he kirjoittavat arkisista iloista. Suuriruhtinatar Anastasia on saanut uuden, japanilaisrotuisen koiran. Hänen päivitystensä lähteenä ovat muun muassa päiväkirjat. Lähteinä Project 1917 käyttää lehdistöä, päiväkirjoja ja muita alkuperäislähteitä. Englanninkielisestä käännöksestä vastaavan Pushkin Housen mukaan osa lähteistä on aiemmin julkaisemattomia.

Project 1917 kertoo sekä hahmojen arkista henkilöhistoriaa että vallankumouksen tapahtumahistoriaa. Se nostaa esiin myös vallankumousvuoden tuntemattomampien hahmojen persoonallisuuksia. Esimerkiksi venäläisen avantgarden muusana tunnetusta Lilja Brikistä kerrotaan, että hän on 25-vuotias ja kiinnostunut baletista, maalaamisesta, koirista ja kuvanveistosta.

Mukana on paljon ihmisiä, joiden suhde vallankumoukseen on vähemmän tunnettu ja siksi kiinnostava. Albert Einsteinista (joka ei tosin ole vielä päivittänyt mitään) usein päivittävään runoilija Zinaida Gippiukseen, joka katsoi lokakuun vallankumouksen Venäjän lopuksi ja antikristuksen valtakunnan tuloksi. Myös aikalaislehdistöllä on omat sivunsa ja päivityksensä.

Project 1917 havainnollistaa erityisen kiinnostavasti henkilöiden välisiä suhteita. Kokonaiskuva jää tietenkin hataraksi, koska päivitykset ovat irrallisia. Tulkinnat jäävät lukijan vastuulle. Tapahtumakokonaisuuden ymmärtäminen vaatii jonkin verran pohjatietoja, mutta Project 1917 onnistuu elävöittämään historiaa kekseliäästi.