A
Sahra Wagenknechtin vasemmistokonservatismi – Ordoliberalismia ja perinteisiä arvoja, Sauli Havu.
Sauli Havu

Sahra Wagenknechtin vasemmistokonservatismi – ordoliberalismia ja perinteisiä arvoja

Kyseessä on populistinen liike, jolla Wagenknecht esittää edustavansa samanaikaisesti sekä järkeä että konformismin vastaisuutta – turvautuessaan samalla itse epätotuuksiin ja yksinkertaistuksiin.

Pitkän kiistelyn jälkeen Saksan eräs näkyvimmistä politiikoista Sahra Wagenknecht on irtautunut  Saksan vasemmistopuolueesta Die Linkestä. Hänen rasistiseksi tulkitut ulostulonsa sekä esimerkiksi koronarokotekritiikkinsä olivat jakaneet puoluetta jo pitkään. Hänen perustamansa uusi liike nimeltä Bündnis Sahra Wagenknecht ajaa ”vasemmistokonservatiivista” politiikkaa. Taustaltaan Wagenknecht […]

LUE LISÄÄ
A
Kaukajärven kartanon päärakennus ja näkötorni 1910-luvulla. Matti Luhtala, Vapriikin kuva-arkisto.
Mirja Mäntylä

Moni Tampereen lähiö on entistä kartanon maata

Tampereen seutu on ennen ollut merkittävää kartanoaluetta. Nykyisen Tampereen kaupungin alueella on ollut useita kartanoita ja suurtiloja, ja monet sen esikaupungeista, lähiöistä ja kaupunginosista ovat syntyneet kartanoiden maille.

Suurin osa kartanoiden päärakennuksista ja talousrakennuksista on yhä jäljellä, mutta ne ovat julkisessa omistuksessa saaneet uusia käyttötarkoituksia juhla- ja näyttelytiloina, ravintoloina, kahviloina ja työtiloina. Esimerkiksi Hatanpään kartanon päärakennus on nykyisin kokous- ja juhlatilana, jossa pidetään kesäisin myös kahvilaa. Haiharan kartano […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Voiko nuori olla merkityksellinen osa yhteiskuntaa, vaikka hän ei pääsisi tai haluaisi työelämään?

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Maailma muuttuu monimutkaisemmaksi, mutta yhteys toisiin auttaa

LUE LISÄÄ
A
Mianna Meskus

Sosiologian juhlaluento: Tieteellinen tieto ja elämän hallinnan ongelma

Tiede ei nouse tyhjästä, vaan sitä tekevät ihmiset, tutkimuslaitokset, laitteet, rahoitusjärjestelmät ja poliittiset ilmapiirit.

Sosiologian professuuri, jonka juhlistamiseksi tämä luento on pidetty, on kiinnitetty Tampereen yliopistossa kahteen tutkimusalaan, sosiologiaan ja tieteen- ja teknologiantutkimukseen. Tämä sopii minulle erinomaisesti, sillä tutkimukseni on alusta asti liikkunut sosiologian ja tieteentutkimuksen välimaastossa. Pohdin juhlaluennossani, millaista tutkijan työ on tässä […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Tiedekahvila 1.11. klo 14: miten digitalisaatio muuttaa todellisuuttamme ja ajatteluamme?

LUE LISÄÄ
A
Ritva Nätkin & Laura Sahlgren

”Velka on rumaa sanoi momma” – taloustaidot ovat ylisukupolvisia

Suhtautuminen rahankäyttöön ja velanottoon vaihtelee sukupolvittain ja perhekulttuureittain. Nuorten elintaso on menneisiin sukupolviin nähden korkeampi, mutta niin ovat odotukset ja vaatimuksetkin.

Korot ovat nousseet ja ruoka kallistunut. Myytävien asuntojen hinnat ovat alhaiset eikä asuntosijoittaminen enää kannata. Monet vielä pari vuotta sitten vallalla olleet uskomukset talouden hallinnasta ovat romuttuneet. Miten pärjäävät velalliset, esimerkiksi asuntovelalliset nuoret perheet, tai kulutusluottojen kanssa tasapainoilevat opiskelijat tai […]

LUE LISÄÄ
A
Taru Lehtokunnas

Mihin käytännön esteisiin kiertotaloussiirtymä voi törmätä?

Ilman kriittistä, yhteiskunnallista ja ennen kaikkea sosiologista lähestymistapaa on mahdotonta muodostaa realistista käsitystä siitä, miltä tulevaisuuden kestävämpi talousjärjestelmä voisi näyttää.

Toukokuussa 2022, kun olin juuri aloittanut väitöskirjani yhteenvetoluvun työstämisen, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi kiertotalousselvityksen nimeltä ’Tackling root causes: halting biodiversity loss through the circular economy’. Selvityksen mukaan kiertotalouteen siirtyminen neljällä eri sektorilla – ruoka ja maatalous, rakennukset ja rakentaminen, […]

LUE LISÄÄ
A
Addiktiossa on kyse meistä yksilöinä ja yhteisöinä
Pertti Haaparanta

Korkojen nostaminen voi lisätä inflaatiota

Anton Korinek ja Joseph Stiglitz esittävät, että kehikko, jonka pohjalle rahapolitiikka kehittyneissä teollisuusmaissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa eli keskeisimmissä läntisissä talouksissa perustetaan, on puutteellinen.

Viime vuosien aikana inflaatio on kasvanut erityisesti koronaongelman ja Venäjän Ukraina- hyökkäyksen jälkeen. Minkälainen rahapolitiikka olisi ollut parasta? Harjoitettu rahapolitiikka on koko maapallolla ollut samanlaista: keskuspankit ovat hyökänneet inflaatiota vastaan korkoja nostaen. Onko tämä ollut paras ratkaisu? Taloustieteellinen perusnäkemys on, […]

LUE LISÄÄ
A
Gaza.
Tiina Järvi, Mikko Joronen ja Wassim Ghantous

Väkivalta synnyttää vastarintaa: katsaus Gazan tilanteen taustoihin

Vuoden 2021 toukokuun jälkeen palestiinalaisten arkinen todellisuus on muuttunut entistä väkivaltaisemmaksi, mikä jää täysin huomiotta, mikäli tilanteen tarkastelu aloitetaan sodan julistuksista ja Hamasin lauantaisesta hyökkäyksestä.

Lauantaina 6. lokakuuta heräsimme uutisiin Gazan kaistaleella valtaapitävän Hamasin tekemistä iskuista. Tällä kertaa ohjusiskuja oli tehty israelilaisiin kyliin ja kaupunkeihin poikkeuksellisen suurella volyymillä, minkä lisäksi Hamasin taistelijat olivat päässeet tunkeutumaan Gazaa saartavan aidan ohi puskutraktoreilla, liidokeilla ja veneillä. Yllätyshyökkäyksen turvin […]

LUE LISÄÄ
A
Renne Pesonen

Mitä suuret kielimallit voivat kertoa ihmismielestä?

Erityisesti sosiaaliseen mediaan ja muualle internetiin ihmisten suoltama materiaali tarjoaa hyvin rikkaan ja helposti saatavilla olevan aineiston ihmisten tekemisistä.

Uudet syväoppimiseen perustuvat tekoälyt, kuten ChatGPT ja muut suuret kielimallit, eivät pyri mallintamaan ihmismielen toimintaa. Silti ne ovat yhä älykkäämpiä ja jopa inhimillisempää vanhempiin malleihin verrattuna. Syy ei ole pelkkä laskentatehon kasvu vaan myös opetusmateriaalin ja ajattelutavan muutos. Syväoppimisjärjestelmien äly […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ