Historiantutkijat lukevat alituisesti käsinkirjoitettuja tekstejä. Suurin osa menneisyyden kirjallisista aineistoista on raapustettu kynällä aivan viime vuosikymmeniin saakka. Käsinkirjoitetut tekstit ovat erityisen tuttuja tutkijoille, jotka jäljittävät “tavallisten ihmisten” ajatuksia, kokemuksia ja mentaliteetteja: siis sosiaali- ja kulttuurihistoriaa. Virallisten asiakirjojen sijaan keskeisiä lähteitä […]
LUE LISÄÄ
LUE LISÄÄ
Automaation yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista on keskusteltu koko teollisen kehityksen ajan. Keskustelu esimerkiksi teknologisesta työttömyydestä ja ihmistyön merkityksestä on noussut esiin kaikissa teknologisten murrosten vaiheissa, kuten 1920-luvulla, kun höyrykoneet mullistivat samanaikaisesti työn, teollisuuden ja matkustamisen. Samoin lähimenneisyydessä, kun yhteiskuntamme alkoi […]
LUE LISÄÄ
Digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet liikuntadatan tuottamisen ja jakamisen, mutta samalla myös disinformaation levittämisen uudella tavalla. Moniarvoisuuden lisääntyminen liikunnan kentällä on nostanut esiin kysymyksen, kenen tieto on arvokasta, ja keitä pidetään tietämättöminä. Liikuntatiede kaipaa uudenlaista ymmärrystä tietämättömyyden eri muodoista. […]
LUE LISÄÄ
LUE LISÄÄ
LUE LISÄÄ
Millainen sukupolvikokemus korona on? Mitä tarkoittaa opintonsa aloittaneen nuoren ihmisen elämälle, kun odotetut kokemukset jäävät välin? Nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen oli tilastollinen fakta jo ennen koronaa. Onko korona lisännyt nuorten ahdistusta maailmasta? Mitä tekee yhteisöllisyydelle ja yhteisöjen kehittymiselle, kun koulun ja […]
LUE LISÄÄ
Historians are bound to ask questions, not only about the current meaning of any concept that they use, but also about its meanings and existence in history – since obviously, concepts change with culture and society. How is it possible […]
READ MORE
Ajatellaanpa, että meillä olisi käytössä oikea tieto, jonka avulla voisimme suunnitella elämäämme ja rakentaa parasta mahdollista maailmaa. Ajatus on utooppinen, mutta houkutteleva disinformaation aikana. Tosiasiassa emme kuitenkaan ole kaikissa asioissa valmiita ottamaan oikeaa tietoa vastaan. Emme esimerkiksi halua tietää etukäteen […]
LUE LISÄÄ
Osallisuudesta on tullut muotitermi julkisten hyvinvointipalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Osallisuus on käsitteenä monimuotoinen ja sen merkityssisällöt vaihtelevat, ja sen voi melko vaivattomasti sovittaa yhteen hyvin erilaisten aatteiden ja päämäärien kanssa (Madden & Speed 2017). Kenties juuri tästä syystä osallisuus nimetään […]
LUE LISÄÄ
Lisääntyminen ja syntyvyys ovat modernina aikana olleet jatkuvasti tavalla tai toisella politiikan teon kohteena. Syntyvyys kiinnostaa väestöpolitiikan lisäksi ilmastopolitiikkaa, perhepolitiikkaa, alue- ja asuntopolitiikkaa, työvoimapolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa, tasa-arvopolitiikkaa ja terveyspolitiikkaa. Kun syntyvyys on politiikan teon kohteena, siihen kohdistuu aina priorisointia. Miksi lapsia […]
LUE LISÄÄ
