A
Kaisa Heiskanen ja Liisa Häikiö

”Ku meiltä katkastaan se elämänlanka” – sosiaalisen tilan merkitys ikääntyneillä

Peipontuvan tapaus on yksi esimerkki, miten paikallisten palvelujen vähentäminen vaikuttaa kaupunkilähiöissä asuvien iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin. Tapaus tarjoaa näkymää meneillä olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteelliseen muutokseen kuvastaen sitä miten yhteiskunnalliset käytännöt vaikuttavat ihmisten arkisen elämän kokemuksiin.

Ikääntyneiden arjessa pärjääminen ja sitä tukevat palvelut ovat toistuvasti yhteiskunnallisen keskustelun teemana. Huolena on, miten ikääntyvä yhteiskunta pystyy vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen, kun hoitohenkilökuntaa puuttuu ja kustannukset nousevat. Kun yhteiskunta uudista ikäihmisten palveluja, painotetaan muun muassa kotona asumisen tukemista ja kuntouttavia […]

A
Tuuli Hirvilammi & Alisa Vänttinen

Tarpeet uuden yhteiskuntasopimuksen lähtökohdaksi  

Mitä tarvitsemme hyvään elämään? Tämä aina ajankohtainen kysymys kaipaa kipeästi uusia vastauksia, kun haemme reiluja ja hyvinvoinnin turvavia ratkaisuja ympäristökriisiin. Globaalit ja kansalliset pelisäännöt ovat murroksessa. Siksi tarvitsemme yhteiskuntasopimuksen uudistamista.

Yhteiskuntasopimuksen taustoja on avattu enemmän juttusarjamme ensimmäisessä osassa (Häikiö, Lahikainen & Ding 2023). Tässä kirjoituksessa esitämme, että tarvelähtöinen ajattelu on keskeistä yhteiskuntasopimuksen uudistamiselle. Tarpeet ohjaavat arvioimaan, mikä on tärkeää, toivottavaa ja kohtuullista. Tarvelähtöinen ajattelu on hyvä kompassi yhteiskuntasopimuksen uudistamiselle ja siitä […]

N
Professori Masumi Imura ja professori Mutsuko Takahashi.
Mari Laaksonen ja Heidi Rantanen

Mitä kuuluu lapsiperheille Japanissa? Haastattelussa Masumi Imura ja Mutsuko Takahashi

A
Vihreä siirtymä ja kaivannaisteollisuus.
Matti Pihlajamaa & Riina Bhatia

Vihreän siirtymän hinta: kaivannaisteollisuuden kestävyyshaasteet ja globaali vastuu

Vihreän siirtymän haittojen globaali epätasa-arvoinen jakautuminen on pitkään jatkunut kehityskulku, joka ilmentää tämänhetkisen yhteiskuntasopimuksen heikkouksia.

Nykyinen länsimainen yhteiskuntasopimus perustuu lupaukselle siitä, että kulutustuotteet tulevat aina vain saavutettavammaksi yhä suuremmalle osalle yhteiskuntaa. Materiaalisen hyvinvoinnin kasvu on tapahtunut ilmaston ja luonnon kustannuksella. Euroopassa monia tuotannon ominaispäästöjä on pystytty pienentämään, mutta samalla haitat on yhä useammin ulkoistettu kehittyviin […]

A
Maarit Mäkinen

Hankalat aiheet tuovat esiin median moniäänisyyden haasteet

Median moniäänisyys parantaa journalismin laatua ja kansalaisten yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen mahdollisuuksia. Moniääninen journalismi nostaa esiin erilaisia ihmisiä ja näkökulmia, mutta valtavirrasta eroavia ja kiistanalaisia näkökulmia voi olla vaikeaa saada mukaan mediajulkisuuteen.

Vaikka suomalaisilla on varsin korkea luottamus ja tyytyväisyys demokratiaan sekä uutismediaan, tutkimuksissa kritiikkiä on kohdistunut kansalaisten mielipiteiden vähäiseen huomioimiseen (Simonen ym. 2021; Tilastokeskus 2022). Esimerkiksi OECD:n raportti suosittelee yhdenvertaista mielipiteiden huomioon ottamista sekä laajempaa vuoropuhelua kansalaisten kanssa. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin […]

A
Mikko Jalas ja Michael Lettenmeier

Ekohyvinvointivaltion jalanjäljet

Monipuolinen, luotettava ja ‘moralisoiva’  jalanjälkitieto on siksi tärkeää kestävään tuotantoon ja kulutukseen liittyvää rinnakkaista tietoa tuotteen hinnan tarjoaman tiedon lisäksi.

Markkinataloudessa kysynnän ajatellaan ohjaavan tarjontaa ja hinnan heijastelevan tuotteen tai palvelun tuotantokustannuksia. Markkinoilla – vaihtosuhteissa – tapahtuu siis tiedonvaihtoa ja päätöksentekoa, joka vaikuttaa siihen, miten luonnonvaroja hyödynnetään ja luontohaittoja aiheutetaan hyvinvoinnin tuottamista varten. Hintatiedon lisäksi markkinoilla kuitenkin välitetään monenlaista muuta […]

A
Heikki Ranta

Lastensuojelukeskustelut hämärtävät viranomaisten toimivaltarajoja

Avohuollon asiakkuus ei anna viranomaisille toimivaltuuksia pakottaa lasta tai hänen vanhempiaan ottamaan vastaan palveluja.

Joensuussa vuonna 2023 kuolleen 4-vuotiaan lapsen kohtalosta tuli myös mediatapahtuma. Lapsen kuolema on luonnollisesti järkyttänyt ja herättänyt vihaa. Käsittämättömän väkivallanteon syitä tai motiiveja on vaikea ymmärtää. Aiheesta on keskusteltu julkisesti esimerkiksi Ylen keskusteluohjelmissa ja muualla mediassa. Liian usein keskustelu painottuu […]

A
Liikenneköyhyys.
Heikki Liimatainen ja Hanne Tiikkaja

Näkökulmia liikenneköyhyyteen

Liikennejärjestelmäsuunnittelua on tehty vuosikymmeniä oletuksella, että henkilöauton käyttöön perustuvat liikenneyhteydet vastaavat saavutettavuuden tarpeeseen. Tuloksena on hajautunut yhdyskunta- ja palvelurakenne, jossa monien toimintojen saavuttaminen on mahdotonta ilman henkilöautoa.

Kestävä liikennejärjestelmä on ympäristöystävällinen, taloudellisesti tehokas sekä sosiaalisesti oikeudenmukainen. Sosiaalisesti oikeudenmukaisen liikennejärjestelmän lähtökohtana on, että jokaisella ihmisellä on päivittäisiä tarpeita, joiden tyydyttäminen vaatii liikkumista pois kotoa, mutta kaikilla ei ole yhtäläisiä edellytyksiä tai mahdollisuuksia käyttää olemassa olevia liikenneyhteyksiä. Koska liikenteen […]

E
Ali Qadir

The war in Gaza: Understanding religion and society in the modern world

Religion has proven to be a part of a restructuring world order, and simply ignoring it or brushing it aside won’t do. The methodological atheism baked into scholarly understandings of the inter-state world order will, in any case, have to […]

A
Ulla Halonen

Kuka hoitaa muistisairaan?

Missä ja milloin käydään avoin julkinen keskustelu siitä, mistä asioista ihmisen tulee selvitä itse tai läheisensä avulla ja mistä julkinen järjestelmä edelleen ottaa vastuun tai vastuuta?

Vihreällä isolla liitutaululla salin etuosassa luki: Kuka hoitaa ketä ja missä? Se oli tulevaisuuden suurin kysymys sosiaaligerontologian professori Jyrki Jyrkämän mukaan jo 15 vuotta sitten, kun tein perusopintoja. Pauliina Halonen kirjoitti Alustalla! 19.3.2024, miten väestön pitkäikäisyyden yleistyminen ja sen seuraukset […]

A
Katriina Tapanila

Teollisuustyöntekijöiden piilevä potentiaali käyttöön kriisitilanteissa

Teollisuuden työntekijät kokevat, että heillä olisi paljon osaamista ja kykyjä kriisi- tai poikkeustilanteissa hyödynnettäväksi, mutta tämä potentiaali jää usein hyödyntämättä. Kriiseihin varautuminen ja niistä selviäminen vaatisi kaikkien organisaation jäsenten osaamispotentiaalin näkemistä, arvostamista ja hyödyntämistä.

Kriisitilanteet ovat organisaation toimintaympäristössä tapahtuvia äkillisiä muutoksia, joihin organisaatioiden tulee reagoida, jotta ne voisivat sopeutua tilanteeseen ja turvata toimintansa jatkuvuuden. Teollisuusyrityksissä kriisi- ja poikkeustilanteita on aiheuttanut viime vuosina erityisesti maailmanlaajuinen koronapandemia. Sen vaikutukset suomalaisten teollisuusyritysten toimintaan ovat olleet moninaisia. Joillain […]

LATAA LISÄÄ