Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta.

A

05.08.2021 Satu Ojala & Pasi Pyöriä

Aikuiskoulutuksen työuravaikutuksia vaikea osoittaa

Työikäisten on työuran varrella – kuten myös kesälomilla – mietittävä osaamistaan ja sen kehittämistä. Työmarkkinoiden ja ammattirakenteen, siis työvoiman kysynnän, muutoksiin haetaan myös politiikassa totutusti ratkaisuja elinikäisestä ja jatkuvasta oppimisesta.

Jo nykyisellään työikäisillä on runsaasti mahdollisuuksia syventää osaamistaan työuran varrella, eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Aikuiskoulutusta tulisi kohdentaa etenkin pelkän perusasteen varaan jääneelle aikuisväestölle. Opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen uudistushanke etsiikin, hallitusohjelman mukaisesti, erilaisia räätälöitäviä aikuiskoulutuksen työkaluja. Uudistuksella tavoitellaan uusia […]

LUE LISÄÄ

E

05.08.2021 Tiina Heikkilä (translation by Niko Randell)

Capitalism and socialism shared the belief in the idea of progress

Capitalism and socialism had a shared premise: economic growth, modernization and industrialization driven by a desire for progress that were accelerated by an ideological competition. Just around 30 years ago, the world was divided into two competing camps: capitalist countries […]

E

22.06.2021 Suvi Holmberg (translation by Niko Randell)

Cancer affects everyday life entirely and drips over it

Statistics cannot describe those feelings of relief, deepened relationships, or the increased boldness to say our thoughts out loud that a serious condition can bring to our everyday lives. To better understand life with cancer, we will also need information […]

E

16.06.2021 Riittakerttu Kaltiala (translation by Niko Randell)

Why do more and more adolescents need psychiatric treatment?

All kinds of problem behaviors, such as criminal behavior, school bullying, and substance abuse, have constantly decreased during the 2000s. So why do more and more people need treatment? Mental disorders during the developmental phase of adolescence The developmental phase […]

A

09.06.2021 Sami Suodenjoki

Kuntavaaleissa tie tasa-arvon mallimaaksi on ollut kuoppainen

Kun suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa, naiset saapuvat vaaliuurnille todennäköisesti jälleen miehiä aktiivisemmin. Naisten äänestysprosentti kuntavaaleissa on ollut vuodesta 1984 saakka pysyvästi korkeampi kuin miesten. Jos kuntavaalien äänestysaktiivisuutta tarkastellaan pidemmällä aikajänteellä, muuttuu kuva kuitenkin merkittävästi. Itse asiassa kunnallisvaalien historia haastaa hartaasti vaalittuja […]

LUE LISÄÄ

A

02.06.2021 Sanna Lehtinen

Notre Damen jälleenrakentaminen on ylisukupolvisten suojeluarvojen kamppailua

Autenttisuuden turvaamisella itsensä perusteleva Notre Damen uudelleenrakentamista dominoiva diskurssi on konkreettinen esimerkki siitä, miten maailmanperintöjärjestelmä ja siihen perustuvien suositusten tulkinta kaipaavat kriittistä tarkastelua. Se vahvistaa tarpeetonta dikotomiaa luonnon- ja kulttuuriperinnön välillä antamalla luonnolle vain välinearvon suhteessa itseisarvoiseen ihmislähtöiseen kulttuuriperintöön.

Huhtikuussa 2019 tulipalo vaurioitti pahoin Notre Damen katedraalia Pariisissa tuhoamalla sen kattorakenteet ja lähes satametrisen tornin. Presidentti Emmanuel Macron lohdutti järkyttyneitä ranskalaisia heti tulipalon jälkeen julistamalla, että katedraali korjataan viidessä vuodessa, Pariisin 2024 kesäolympialaisiin mennessä. Lisäksi Macron ilmoitti uutta tornia […]

LUE LISÄÄ

A

02.06.2021 Heidi Lehtovaara & Tuija Koivunen

Miksi anonyymia rekrytointia tarvitaan?

Erilaisten anonyymiyden tekniikoiden kehittämisen ohella on oleellista pohtia, millaisessa yhteiskunnassa anonyymiä rekrytointia tarvitaan ja mistä syistä. Toisin sanoen, piilottaako hyvää tarkoittava rekrytoinnin muoto alleen kahden kerroksen työnhakumarkkinat, joilla joidenkin työnhakijoiden on häivytettävä nimensä ja taustansa tullakseen noteeratuksi osaavana työnhakijana?

Miten koronaepidemia muutti suomalaista työelämää? Mitkä työelämän kysymyksenasettelut säilyvät ja ovat ajankohtaisia koronasta huolimatta? Työelämän tutkimuskeskuksen Alusta-verkkojulkaisussa ilmestyvässä Pandemianjälkeisen työelämän kysymyksiä-kirjoitussarjassa käsitellään monipuolisesti 2020-luvun työelämän haasteita. Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Työelämän tutkimuskeskuksessa. Työntekijöiden rekrytointi on yritysten ja organisaatioiden toiminnan perusta. Silti […]

LUE LISÄÄ

N

31.05.2021 Tiina Heikkilä

Keskitetyt rokotemarkkinat eivät ole tehokkain ratkaisu pandemioihin

LUE LISÄÄ

A

26.05.2021 Kirsi Sjöblom & Anne Mäkikangas

Rapauttiko etätyö yhteisöllisyyden?

On mahdollista, että pandemia tuo etenkin pakotettua etätyötä kokeneille aiempaa parempaa kokemuksellista ymmärrystä inhimillisen vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden merkityksestä, siinä missä se aiemmin on ollut huomaamattomampi ja itsestään selvänä pidetty osa työarkea. Laajamittaisen etätyöloikan myötä on myös ollut välttämätöntä pysähtyä sellaisten teemojen äärelle, jotka jo ennen pandemiaa ovat olleet arkipäivää monelle tietotyöntekijälle, mutta tuki niihin on ollut vaihtelevaa.

Miten koronaepidemia muutti suomalaista työelämää? Mitkä työelämän kysymyksenasettelut säilyvät ja ovat ajankohtaisia koronasta huolimatta? Työelämän tutkimuskeskuksen Alusta-verkkojulkaisussa ilmestyvässä Pandemianjälkeisen työelämän kysymyksiä-kirjoitussarjassa käsitellään monipuolisesti 2020-luvun työelämän haasteita. Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Työelämän tutkimuskeskuksessa. Harva olisi keväällä 2020 voinut villeimmissä unelmissaan tai pahimmissa […]

LUE LISÄÄ

E

17.05.2021 Lauri Lahikainen (Translation by Niko Randell)

Pandemic and individual responsibility

During this epidemic, we have new responsibilities, and someday in the future our actions can be evaluated based on how we survived this epidemic. It is commonly believed that we can only be responsible for the things that we can […]

A

13.05.2021 Arja Haapakorpi, Henna Jousmäki, Minna Leinonen, Pasi Pyöriä, Emmi Siirtola & al.

Yrittäjä vai palkkatyöläinen? Taiteilijat koronatuen väliinputoajina

Koronaepidemian aikaansaamassa tapahtumatalouden lamassa julkisen huomion kohteena ovat olleet erityisesti taiteilijat. He ovat viestineet vihaisesti syrjäytymisestään tapahtumataloudelle suunnatun tuen piiristä. Epidemia onkin tehnyt aiempaa näkyvämmäksi kulttuurialan työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat. Mistä on kysymys, kun tukea on kuitenkin suunnattu varsin kohtuullisesti eri ministeriöistä, kuntasektorilta ja säätiöistä?

Miten koronaepidemia muutti suomalaista työelämää? Mitkä työelämän kysymyksenasettelut säilyvät ja ovat ajankohtaisia koronasta huolimatta? Työelämän tutkimuskeskuksen Alusta-verkkojulkaisussa ilmestyvässä Pandemianjälkeisen työelämän kysymyksiä-kirjoitussarjassa käsitellään monipuolisesti 2020-luvun työelämän haasteita. Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Työelämän tutkimuskeskuksessa. Koronaepidemian aikaansaamassa tapahtumatalouden lamassa julkisen huomion kohteena ovat olleet […]

LUE LISÄÄ