Joensuussa vuonna 2023 kuolleen 4-vuotiaan lapsen kohtalosta tuli myös mediatapahtuma. Lapsen kuolema on luonnollisesti järkyttänyt ja herättänyt vihaa. Käsittämättömän väkivallanteon syitä tai motiiveja on vaikea ymmärtää. Aiheesta on keskusteltu julkisesti esimerkiksi Ylen keskusteluohjelmissa ja muualla mediassa. Liian usein keskustelu painottuu […]
LUE LISÄÄ
Kestävä liikennejärjestelmä on ympäristöystävällinen, taloudellisesti tehokas sekä sosiaalisesti oikeudenmukainen. Sosiaalisesti oikeudenmukaisen liikennejärjestelmän lähtökohtana on, että jokaisella ihmisellä on päivittäisiä tarpeita, joiden tyydyttäminen vaatii liikkumista pois kotoa, mutta kaikilla ei ole yhtäläisiä edellytyksiä tai mahdollisuuksia käyttää olemassa olevia liikenneyhteyksiä. Koska liikenteen […]
LUE LISÄÄ
Religion has proven to be a part of a restructuring world order, and simply ignoring it or brushing it aside won’t do. The methodological atheism baked into scholarly understandings of the inter-state world order will, in any case, have to […]
READ MORE
Vihreällä isolla liitutaululla salin etuosassa luki: Kuka hoitaa ketä ja missä? Se oli tulevaisuuden suurin kysymys sosiaaligerontologian professori Jyrki Jyrkämän mukaan jo 15 vuotta sitten, kun tein perusopintoja. Pauliina Halonen kirjoitti Alustalla! 19.3.2024, miten väestön pitkäikäisyyden yleistyminen ja sen seuraukset […]
LUE LISÄÄ
Kriisitilanteet ovat organisaation toimintaympäristössä tapahtuvia äkillisiä muutoksia, joihin organisaatioiden tulee reagoida, jotta ne voisivat sopeutua tilanteeseen ja turvata toimintansa jatkuvuuden. Teollisuusyrityksissä kriisi- ja poikkeustilanteita on aiheuttanut viime vuosina erityisesti maailmanlaajuinen koronapandemia. Sen vaikutukset suomalaisten teollisuusyritysten toimintaan ovat olleet moninaisia. Joillain […]
LUE LISÄÄ
Kestävyyskriisit pystytään ratkaisemaan vain, jos talouden ekologisen perustan rapautuminen pysäytetään. Tämä vaatii yhteiskuntasopimusta, jossa päätöksentekijät sitoutuvat ottamaan luontotiedon vakavasti ja me kaikki sitoudumme kyseenalaistamaan ylikuluttavat elämäntapamme. Uudenlaisten ajattelutapojen omaksumiseen tarvitaan kehityksen moninäkökulmaista seurantaa: meihin ihmisiin välittömästi kohdistuvien vaikutusten lisäksi pitää […]
LUE LISÄÄ
Elämme ja toimimme kansalaisina yhteiskunnassa. Toimintamme taustalla on jaettu, joskin osin tiedostamaton ymmärrys omasta osastamme siinä. Tavallisesti toimimme vallitsevan yhteiskuntasopimuksen mukaisesti, huomasimme sitä tai emme. Sopimus määrittää niin arkisia valintojamme, kuin ajatuksiamme yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoista. Henkilökohtainen toimintamme on myös osa […]
LUE LISÄÄ
Suomen väestö ikääntyy ennennäkemätöntä vauhtia. Väestön ikääntymisellä useimmiten viitataan siihen, että yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa suhteessa nopeammin kuin nuorempien määrä. Ikäpyramidi on siis kääntymässä päälaelleen. Kun lapset, nuoret ja nuoret aikuiset muodostivat väestön suurimmat ikäryhmät, ja elinajanodote oli monta kymmentä […]
LUE LISÄÄ
Yhdistyneiden kansakuntien sosiaalisen kehityksen tutkimuslaitos (UNRISD) julkaisi ohjelma-asiakirjan ”Uusi ekososiaalinen sopimus” vuonna 2021. Siinä ehdotettiin, että nykyinen yhteiskuntasopimuksemme tulee uudistaa, sillä nykyinen sopimus on ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Tässä kirjoitussarjassa pohdimme ekososiaalista sopimusta ja kestävää yhteiskuntasopimusta suomalaisen yhteiskunnan lähtökohdista. […]
LUE LISÄÄ
LUE LISÄÄ
LUE LISÄÄ
