A
Veera Pirinen, Johanna Nissinen ja Nelly Penttilä

Puheen normit vaikuttavat änkyttävien henkilöiden elämänlaatuun, mutta asenteita voi korjata

Pelkän puheen sujuvuuden häiriön sijaan änkytystä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisena, laajasti ihmisen hyvinvointiin vaikuttavana ominaisuutena. Vaikka asenteet ja suhtautuminen änkytykseen ovat muuttumassa myönteisempään suuntaan, edelleen on paljon työtä tehtävänä, jotta änkytykseen liittyvä stigma vähenisi.

Olet terveysasemalla pitkittyneen flunssan vuoksi, ja lääkärin kutsuessa sinut vastaanotolleen kuulet hänen änkyttävän. Mitä ajattelet hänestä tai hänen ammattitaidostaan? Oletko koskaan lastenkirjoja lukiessasi pysähtynyt miettimään, millaisen kuvan Putte Possun tai Nasun kaltaiset hahmot antaisivat, jos he änkyttäisivät? Milloin olet viimeksi […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Podcast: Kuka hyötyy tutkimuksesta?

LUE LISÄÄ
A
Magdalena Celuch

Facing online harassment: how digital skills and social support shape our responses

When confronted with online harassment, internet users must decide how to respond—a choice that isn’t always easy given the variety of options. Some choose to ignore the situation, others block the attackers’ accounts, and some opt for direct confrontation, often in public forums. In my doctoral dissertation, I examined online harassment from the perspective of those affected, aiming to understand their response choices. Digital skills and supportive social networks emerged as essential resources in helping individuals cope with online harassment.

Online harassment can happen virtually anywhere in the digital sphere. We may associate it with social media, but people experience abuse also via email, instant messaging apps and in many other ways. In addition to text messages, which may contain […]

LUE LISÄÄ
A
Hanna Samola, Saija Isomaa ja Matias Nurminen

Aikamme romanssikertomukset ja niiden vastakertomukset yli mediarajojen

Osa tunnistamistamme kertomustyypeistä juontuu antiikista asti ja kuljettaa siten mukanaan vuosituhantisia merkityskerrostumia ja arvolatauksia. Esimerkiksi chick lit on kuitenkin oman aikamme romanssin vastakertomus, jossa kuvataan kumppanin löytämisen vaikeutta ja ystävyyssuhteiden tärkeyttä elämänkulussa.

Vaikka sinkkuus on yleistynyt ja perheet monimuotoistuneet, elämme edelleen parisuhdenormatiivisessa yhteiskunnassa, jossa parisuhdestatus voi vaikuttaa uskomuksiin yksilön kelpoisuudesta. Esimerkiksi vuoden 2024 Perhebarometri Tahdotko? Suomalaisten parisuhteet, sinkkuus ja seksielämä osoittaa parisuhteen olevan yhä merkittävän haluttu, sillä jopa 82 % sinkkuina elävistä […]

LUE LISÄÄ
A
Joonas Kumpulainen

Tekoäly ja tuottavuusloikka

Tekoälyyn liittyvistä rajoitteista ja ihmisen tekemien tarkastusten tarpeellisuudesta huolimatta näyttää ilmeiseltä, että tekoälyn hyödyntäminen erityisesti tiedonkäsittelyyn liittyvissä tehtävissä tulee kasvamaan merkittävästi, ja tekoälyä voidaan tarkastella osana koko teollisen yhteiskunnan läpileikkaavaa työn tuottavuuden kasvua. 

Tekoälyä kehittävä OpenAI yhtiö julkaisi marraskuussa 2022 laajaa kielimallia hyödyntävän ChatGPT-keskustelubotin. ChatGPT oli ensimmäinen suurelle yleisölle saatavilla oleva tekoälyohjelma, joka kykeni muun muassa tuottamaan tekstiä useissa tekstilajeissa, koodaamaan tietokoneohjelmia luonnollisella kielellä esitetyn kuvauksen perusteella ja antamaan vastauksia eri aihealueita koskeviin […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Heikkilä

Seuraa Alustaa, älä vain somealustaa: Alustan syksyn satoa

Haluamme somekampanjalla ottaa kantaa kestävän tiedeviestinnän puolesta, algoritmeille alisteista sykkimistä vastaan. Pyrimme palvelemaan sisältöjä, emme ensisijaisesti somejen muuttuvia algoritmeja.

Tässä jutussa on muutama poiminta Alustan syksyn sadosta. Julkaisemme jatkuvasti ja Alusta suosittelee seuraamaan ensisijaisesti etusivuaan. Tällä ja ensi viikolla Alusta julkaisee kampanjatyylisesti somekanavillaan syksyn juttuja. Alustan someviikon hashtäg on #alusta, ja slogan: seuraa Alustaa, älä somealustaa! Alustan löydät Facebookista, […]

LUE LISÄÄ
A
Harri Jalonen

Kriisinaikainen päätöksenteko on tietämättömyydessä tarpomista

Elämme pitkittynyttä kriisien aikaa, jossa pandemiat, geopoliittiset jännitteet ja ilmastonmuutos luovat epävarmuuden ilmapiiriä. Kriisien hallintaa varjostaa tietämättömyyden esirippu, joka haastaa päätöksentekijät toimimaan vajavaisin tiedoin ja aiemmin valittujen ratkaisujen asettamissa reunaehdoissa. Tietämättömyydessä tarpomista voidaan kuitenkin helpottaa jäsentämällä sitä synnyttäviä tiedollisia haasteita.

Maailma on muuttunut aiempaa ennakoimattomammaksi. Yksittäiset kriisit haastavat päätöksentekijöitä ja luovat kansalaisten keskuuteen hämmennystä, mutta kriisien yhteisvaikutuksesta syntyvä epätietoisuus on kertaluokkaa suurempaa. Koronapandemia ja muut terveyskriisit, geopoliittisten jännitteiden kiristyminen sekä ilmaston lämpeneminen ja luontokato ovat muovanneet arjestamme epävarmuuden sävyttämää. Sen […]

LUE LISÄÄ
A
Hanne Lamberg

Pienituloisten perheiden lapset maksavat sosiaaliturvaleikkausten hinnan

Emme voi odottaa, että meillä on tulevaisuudessa hyvinvoiva ja kyvykäs aikuisväestö, jos lapset ja nuoret uupuvat, masentuvat, sairastuvat ja kärsivät jo nuorina yhteiskunnallisen eriarvoisuuden seurauksena.

Suomalainen hyvinvointivaltio on suuressa murroksessa. Toteutettu politiikka ajaa suomalaista yhteiskuntaa etäämmälle tasa-arvon ja universalismin periaatteista. Erityisesti laajat leikkaukset sosiaaliturvaan ja palveluihin tuottavat pahoinvointia ja syventävät eriarvoisuutta. Vaikutukset näkyvät jo ihmisten arjessa. Erityisen suurena huolenaiheena ovat lapset ja nuoret, joiden mahdollisuudet […]

LUE LISÄÄ
A
Sanna Marin.
Niina Meriläinen

Ulkonäöllä ja käytöksellä on väliä – normatiivisen maskuliinisuuden vastaisku

Äskettäin julkaisimme Yhdysvalloissa vertaisarvioidun tutkimusartikkelin, jossa käsittelimme muodin, käytöksen, ystäväpiirin ja viestintätapojen yhteyttä poliittiseen uskottavuuteen. Artikkeli julkaistiin osana teosta, jossa käsiteltiin laajasti muodin ja politiikan yhteyttä. Tutkin yhdessä yhdysvaltalaisten Candice D. Ortbalsin ja J. Cherie Strachanin kanssa, miten muodin, käytöksen […]

LUE LISÄÄ
P
Tiina Heikkilä

Narrare: Mitä kertomuksentutkimus kertoo maailmasta?

Maailma on täynnä digitaalista kerrontaa, ja sosiaalinen media on luonut uusia kertomisen tapoja. Poikkitieteellinen kertomuksentutkimuksen keskus Narrare Tampereen yliopistossa täytti 10 vuotta syksyllä 2024. Suomen kirjallisuuden yliopistonlehtori Laura Piippo, yleisen kirjallisuustieteen Maria Mäkelä ja ihmismaantieteilijä, tutkijatohtori Aura Lounasmaa kertovat, mitä […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Heikkilä

Haitalliset lapsuudenkokemukset vaikuttavat yksilöllisesti

Haitalliset lapsuudenkokemukset ovat yleisiä. Toisille niistä jää jälkiä, mutta toisille ei. Haitalliset lapsuudenkokemukset ovat merkittäviä yksilön elämänkaaressa, ja vaikuttavat hyvinvointiin. Niillä on myös yhteiskunnallisia seurauksia. Tietoisuus ja ajoissa saatu tuki toimivat puskurina haitallisia kokemuksia vastaan.

Moni ihminen on kokenut ja kokee lapsuutensa aikana haitallisia asioita, kuten laiminlyöntiä, väkivaltaa tai vanhempien liiallista päihteiden käyttöä tai mielenterveysongelmia. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa nämä haitalliset lapsuudenkokemukset on nimetty käsitteellä Adverse Childhood Experiences (ACEs). Haitallisilla lapsuudenkokemuksilla on osoitettu olevan pitkäkestoisia vaikutuksia niin […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ