A
Eija Paavilainen

Tieteellisen tiedon julkisuus voi toteutua etäväitöksessä jopa paremmin

Etäväitös voi parhaimmillaan levittää tutkittua tietoa paremmin kuin perinteinen tapa.

Akateemiset perinteet, kuten tohtorin väitökset, ovat tärkeä osa yliopistoyhteisön yhteisöllisyyttä. Perinteet siirtyvät sukupolvelta toiselle ja samalla muuntuvat. Eri tieteenalat ovat ajan kuluessa muovanneet akateemisista perinteistä oman näköisiään. Perinteitä ei jatketa tai toisteta niiden itsensä vuoksi, vaan niillä on perustellut juurensa […]

N
Historian moninaisuuden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään nykyaikaa
Tiina Heikkilä

Historian moninaisuuden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään nykyaikaa

N
Riina Haanpää ja Tiina Tuulasvaara-Kaleva.

Poliisimuseon verkkonäyttely avaa, miten poliisin suhde seksuaalivähemmistöihin on muuttunut

A
Harri Melin

Sosiologia muuttuvana yhteiskuntatieteenä

Alustus perustuu Harri Melinin 12.11.2021 pitämään jäähyväisluentoon.

Vuonna 2019 julkaistussa väitöskirjassaan Johanna Hokka kysyy, Mitä on hyvä sosiologia? Hokan tutkimus käsittelee oman aikamme suomalaisen sosiologian itseymmärrystä ja sitä, miten sosiologia oikeuttaa itsensä ja millä tavoin kamppailua hyvästä sosiologiasta käydään. Tutkimus perustuu vajaa 10 vuotta sitten tehdyille sosiologien […]

A
Tino Karolaakso

Suomineito ja mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Mielenterveyden häiriöt sekä niihin yhteydessä oleva työkyvyttömyys ovat tulevaisuudessa yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista haasteista suomalaisten terveydelle, työkyvylle ja yhteiskunnan kantokyvylle.

Suomea on perinteisesti tituleerattu maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta myös meillä mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Sairausloman jatkuttua yhtäjaksoisesti 300 päivää haetaan suomalaisessa järjestelmässä määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa työkyvyttömyyseläkettä. Mielenterveyshäiriöistä onkin tullut työkyvyttömyyseläkkeiden johtava peruste Suomessa. Vuonna […]

A
Suomalainen hevonen arvosteltavana kantakirjanäyttelyssä Sortavalassa vuonna 1910. Kuva: V. Jääskeläinen, Karjalaisen osakunnan kokoelma, Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto.
Hilja Solala

Suomalaisen maatiaishevosen kavionjälki rikastuttamaan historian tulkintaa

Eläimet ja niihin liittyvät kysymykset ovat monella tavalla ajankohtaistuneet julkisessa keskustelussa. Vuonna 2021 voi sanoa, että eläimet ovat myös nousseet lähes totaalisesta marginaalista suomalaisen historiantutkimuksen piiriin.

Kansainvälisessä historiantutkimuksessa eläimet ovat ajankohtaistuneet jo pitkään. Historioitsija Harriet Ritvon johdolla tästä humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa tapahtuneesta kehityksestä on alettu käyttää käsitettä ”the animal turn”. Se, että eläinkäänne on alkanut ulottua myös suomalaiseen historiantutkimukseen, antaa laajempaa pohjaa nykypäivän eläinkeskustelulle myös […]

A
Heikki Hellman

Lehdistön keskittyminen vain kiihtyy

Sanomalehdistön keskittyminen on viime vuosina kiihtynyt uudelleen, ja lehdet ovat yhä selvemmin kahden konsernin, Sanoman ja Keskisuomalaisen, omistuksessa. Alueellisesti kehitys on ollut erityisen dramaattinen. Useimmissa Suomen maakunnissa johtavalla lehtitalolla on lähes täydellinen monopoli.

Sanomalehdistön keskittyminen on viime vuosina kiihtynyt uudelleen, ja lehdet ovat yhä selvemmin kahden konsernin, Sanoman ja Keskisuomalaisen, omistuksessa. Alueellisesti kehitys on ollut erityisen dramaattinen. Useimmissa Suomen maakunnissa johtavalla lehtitalolla on lähes täydellinen monopoli.  Lokakuun ensimmäisenä päivänä Keskisuomalainen-konsernin tontti sanomalehdistön kentällä […]

A
Tiina Heikkilä

Alusta hakee jäseniä toimituskuntaansa

Haku on auki 30.11.2021 asti.

Haluatko oppia tutkimuksesta viestimisestä ja sen popularisoimisesta ja tehdä niitä käytännössä? Haluatko tutkimuksesi tulokset julki omalla äänelläsi? Alusta on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkojulkaisu. Alustan päätehtävä on tarjota väylä populaarien asiantuntijajuttujen julkaisulle. Alustan uudeksi päätoimittajaksi nimitettiin vuoden 2021 alussa tiedekunnan […]

A
Tiina Heikkilä

Syövän yleistyminen muuttaa syövän hoitoa ja yhteiskunnallista keskustelua

Jos on potilaana aktiivinen ja jos läheiset ovat aktiivisia, on potilaana vahvoilla.

Syöpää sairastavan asema yhteiskunnassa on muuttunut paljon parinkymmenen vuoden aikana. Samalla on muuttunut syövän hoitaminen. Syöpä ei enää eristä ja se luo jopa yhteisöjä, mutta sairastuneen saama tuki riippuu paljon sairastuneen aktiivisuudesta ja sosiaalisista verkostoista, sanovat tutkijat Eeva Harju ja […]

N
Hannele Kuitunen Amuri.
Tiina Heikkilä

Tampereen Amuri oli ennen kaikkea sosiaalinen projekti

A
Jyrki Nissi

Keskiajalla yhteisöllisyys oli tärkeää kuoleman koittaessa – samanlaisia toiveita on nykyäänkin

Keskustelu kuolevien koronapotilaiden yksinäisyydestä osoittaa, että yksinäistä kuolinhetkeä pidetään yhteiskunnassamme epätoivottuna tapana menehtyä. Näin oli myös keskiajalla. Aivan kuten keskiajallakin, yhteisöllisyys kuoleman äärellä auttaa nykyihmistä etenemään kuoleman prosessissa ja käsittelemään menetyksen aiheuttamaa surua.

Taannoisessa väitöstilaisuudessani vastaväittäjäni professori Laura Ackerman Smoller kysyi minulta, millä mielin olen kuolemantutkijana seurannut koronapandemiaa ja siihen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Vastasin hänelle, että en ole voinut välttyä huomaamasta yhtäläisyyksiä oman aikamme ja myöhäiskeskiajan välillä. Musta surma 1300-luvun puolivälissä ja sitä […]

LATAA LISÄÄ