A
Pirjo Toivonen ja Johanna Anttila

Kirjasta!: Vanhuustutkijan koronavuosi – Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous

Ikääntyminen koskee kaikkia. Terveempi ja pidempi elämä on yhteiskuntapolitiikan pitkäaikainen tavoite, joka on nyt saavutettu. Sen pitäisi näkyä yhteiskunnassa, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

Elämme yhä pidempään ja yhä useammalla meistä on keski-iän jälkeen odotetavissa vielä 30–40 elinvuotta, ehkä jopa enemmän. Mitä tämä elämänvaihe sisältää? Miten keski-iän ylittäneet henkilöt sijoittuvat yhteiskunnassamme? Kun puhumme ikääntyneistä, puhummeko meistä vai heistä? Käsitelläänkö poliittisessa keskustelussa ikääntyneiden asioita totuudenmukaisesti? […]

N
Ammattiyhdistysliikkeet ekokriisin aikakaudella. Nora Räthzelin haastattelu
Petro Leinonen & Sauli Havu

Ammattiyhdistysliikkeet ekokriisin aikakaudella. Nora Räthzelin haastattelu

N
Heikki Ranta

Tarkoituksista ja keinoista – pettymyksen tuottava yritys tasapainoilla kulttuurisodissa

A
Briitta Koskiaho

Akateeminen luovuus on murroksessa

Akateeminen luovuus on muuttunut entistä enemmän suorituspaineita tuottavaksi ja soveltavan tutkimuksen merkitystä korostavaksi. Tutkija-opettajayhteisön osalta luovuus on muuttunut suorittamista auttavaksi ominaispiirteeksi. Joutuvatko yhteisön jäsenet tällöin etsimään piilopaikkoja, joiden puitteissa he voivat vielä harjoittaa vanhanaikaista luovaa toimintaa, vapaata ajattelua?

Akateeminen luovuus kytkeytyy toisaalta yliopistolaitokseen, sen johtoon, hallintoon ja organisaatioon, joka toimii luovuuden tukena. Toisaalta luovuus toimii yliopiston perustoimintojen, tutkimuksen ja siihen liittyvän opetuksen, perustana ja toiminnan motivaationa. Tämä traditionaalinen ymmärrys eurooppalaisesta yliopistosta on ollut yleinen 1800-luvulta lähtien aina 1980-luvulle […]

A
Matti Tuomala.
Matti Tuomala

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii taloudellisen eriarvoisuuden vähentämistä

Taloudellinen eriarvoisuus, ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Nämä ongelmat kytkeytyvät myös toisiinsa, ja siksi tarvitaan niiden samanaikaista ratkaisua.

Usein verrataan keskenään, miten paljon eri maat aiheuttavat kasvihuonepäästöjä. Tällöin unohtuu se, että ihmiset aiheuttavat päästöjä, eivät maat. Kasvihuonepäästöjen tuottaminen on keskittynyt pienelle joukolle maapallon ihmisiä, joilla on suuret tulot ja varallisuus, ja jotka asuvat maailman vauraimmissa maissa. Ranskalaisekonomisti Lucas […]

A
Petri Juuti, Riikka Juuti ja Tapio Katko

Vesihuollon myytit kestävän vesihuollon haittana

Puhtaan talousveden käyttö on meille Suomessa itsestään selvää, mutta sen takana olevat järjestelmät voivat jäädä monille vieraiksi ja jopa näkymättömiksi. Koronapandemia ja sota Ukrainassa muistuttavat kouriintuntuvasti, kuinka korvaamatonta vesihuolto on ihmisten ja yhdyskuntien hyvinvoinnille.

Vesihuolto eli vedenhankinta ja jätevesihuolto yhdessä ovat kestävien yhdyskuntien perusedellytys. Vettä tarvitaan kotitalouksiin, julkiseen käyttöön, elintarvikehuoltoon, palontorjuntaan, teollisuuden raaka-aineeksi ja moneen muuhun toimintaan. Jätevedenpuhdistamot ovat usein ympäristönsuojelun suurimpia yksittäisiä investointeja, jotka osaltaan varmistavat terveellisen elinympäristön ja hyvinvointimme. YK:n kestävän kehityksen […]

N
Tiina Heikkilä

Venäjän öljykulttuuri on vallan keskittämistä, joka perustuu energiavirtojen hallitsemiseen

N
Pauliina Halonen

Mitä hyvinvointivaltio tarjoaa tulevaisuuden vanhuksille ja heidän hoitajilleen?

A
Joona Moberg

Koulu voi tukea pelillisillä menetelmillä nuorten halua toimia ympäristön hyväksi

Vallitsevan ekokriisin aikakaudella tarvitsemme kipeästi uusia keinoja ja ratkaisuja ihmisten luontosuhteen kehittämiseksi. Pelilliset menetelmät voivat auttaa meitä ylittämään ihmisen ja luonnon välille syntyneitä kuiluja. Niiden avulla voidaan rikkoa oppianeiden ja toimintaympäristöjen välisiä rajoja ja vaikuttaa yhteiskunnassa vallitsevaan sosioekonomiseen ja asuinpaikan seurauksena syntyneeseen eriarvoisuuteen.

Elämme ympäristökatastrofin kynnyksellä. YK:n hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC kuudennen ilmastoraportin mukaan tilanne on hälyttävä. Jos emme vähennä ilmastoa saastuttavaa toimintaa merkittävästi lähivuosina, voivat ilmastonmuutoksen vaikutukset elinympäristöillemme ja luonnon monimuotoisuudelle olla peruuttamattomia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset läpileikkaavat kaikkia yhteiskunnan ja elämän osa-alueita. Ne […]

A
Sanna Marin.
Essi Pöyry, Elisa Kannasto & Hanna Reinikainen

Enemmän kuin ystäviä? Sanna Marinin bileremmi ja politiikan markkinointi 

Kohun unohtuessa yhteiset intressit saavat poliitikot jälleen hakeutumaan sosiaalisessa mediassa toimivien, julkisuuspääomaa nauttivien vaikuttajien pariin. Ilmiönä poliitikkojen ja julkkisten hyötyminen toisistaan ei ole uusi – alusta sille on vain vaihtunut entistä näkyvämpään.

Suomen pääministerin ystävät ovat herättäneet poikkeuksellisen paljon huomiota mediassa. Elokuussa 2022 kohistiin mediaan vuotaneista Sanna Marinin bilevideoista ja -kuvista, joissa esiintyi joukko julkisuudesta tuttuja kasvoja. Sanna Marinin posse ei koostunut demariaktiiveista ja ay-pomoista, vaan muun muassa somevaikuttajista, laulajista ja mediapersoonista. […]

A
kuva: Siina Raskulla Creative Commons.
Jaana Parviainen

Julkisen sektorin tekoälyn kehitystyöstä puuttuu läpinäkyvyys

Voiko Alankomaiden tekoälyskandaali toeslagenaffaire toistua Suomessa? Amsterdamilaisen opiskelijaosakunnan ”herraspäivälliseltä” heinäkuun lopulla vuodettu video aiheutti Alankomaissa valtavan kohun. Päivällisillä puhujat nimittelivät naisia räikeän seksistisesti ja vihamielisesti, mitä jotkut pitivät jopa yllyttämisenä väkivaltaan. Myös suomalaismedia uutisoi laajasti kohusta kirvoittaen näin keskustelua suomalaisten […]

LATAA LISÄÄ