A
Tiina Heikkilä

Luontokato ajaa metsälajit ahtaalle, varoittaa helmipöllö

Avohakkuut ja luontokato pirstovat ja näivettävät metsälajien elinympäristöjä. Luontokato uhkaa tuttuja metsälajeja kuten helmipöllöä. Pöllöille pitkä talvi on ollut ankara. Myös ihmisen selviäminen aikaan saamassaan maailmassa edellyttää luontokadon hillitsemistä. 

Helmipöllö oli Suomen runsaslukuisin petolintu, mutta viime vuosikymmenien aikana kanta on romahtanut, ja helmipöllöstä on tullut silmälläpidettävä. Ekologi ja emeritusprofessori Erkki Korpimäki on tutkinut vuosikymmeniä helmipöllöä maastossa. Tammi julkaisi 2023 Korpimäen kirjan Helmipöllö: Metsän ja ihmisen hyvinvoinnin vartija, joka perustuu […]

A
Vastaväittäjä Matti Sillanpää, kustos Olli Heinonen ja väittelijä (Kuva: Jyri Helko 7 v.)
Pekka Louhiala

Lääkäri filosofina

Toimin lääketieteen filosofian ja etiikan määräaikaisena professorina Tampereen yliopistossa ajalla 1.2.2020 - 31.1.2024. Tässä artikkelissa kuvaan tapahtumia ja kokemuksia, jotka johtivat siihen, että päädyin tehtävään.

Ihmisen elämänpolkua määrittelevät monet sattumat, ja vain jälkikäteen voi havaita, mitkä niistä olivat tulevan elämän ja uran kannalta merkittäviä. Kuvaan myös niitä oivalluksia, jotka tulivat ohjaamaan ajatteluani sekä toimintaani lääkärinä, tutkijana ja opettajana. Eräs keskeinen oivallus oli filosofi Daniel Callahanin […]

A
Marja Hekkala ja Suvi Raitakari

Vallankäyttö koronakriisissä yhteiskunnan marginaaleista katsottuna

Koronakriisissä julkinen valta ohjasi marginaalisessa asemassa olevia ihmisiä käyttämällä vertikaalista ja horisontaalista valtaa. Kriisinhallinta korosti ihmisten erivertaisuutta, mutta synnytti myös kumppanuutta ja luovuutta ylittää osallisuuden esteitä.

Jäsennämme tässä tekstissä toimittamamme Osallisuutta ja osattomuutta yhteiskunnan marginaaleissa – Muuntuvat palvelut ja hyvinvointi koronapandemiassa -kokoelmateoksen antia vallan näkökulmasta. Teos käsittelee koronapandemian (engl. COVID-19 pandemics) merkityksiä ja vaikutuksia muun muassa ruoka-avussa, osallisuutta edistävissä kohtaamispaikoissa ja asunnottomuustyössä. Tarkoitamme kriisinhallinnan kontekstissa vertikaalisella […]

A
Yahia Benyamina and Oona Myllyntaus

Employment and the material conditions of young people in the MENA region: Waithood, informal work and precariousness

In many of the Arab States, the working life is characterized by informal employment.

Young people’s avenues to meaningful and good adulthood are often seen to occur through their transition to working life. In the Global North and South alike, how young people succeed in these transitions, has been a burning question of political […]

A
Hizbullahin ulkoilmamuseossa Mleetassa on esillä Israelilta aikaisemmissa taisteluissa saatua sotasaalista.
Taavi Sundell

Sotaa Gazan varjossa: Israel, Hizbullah ja Libanon

Jos Hizbullahin ja Israelin väliset väkivaltaisuudet laajenevat täysmittaiseksi sodaksi, tämä saattaa osoittautua kuoliniskuksi Libanonin tasavallalle sellaisena kuin se on vuodesta 1943 tähän päivään saakka tunnettu. Nasser Saidin, entisen talousministerin ja keskuspankin varajohtajan sanoin, jos taistelut leviävät, tämä voisi johtaa maan “täydelliseen romahtamiseen.”

Hamasin hyökättyä Israeliin 7. lokakuuta 2023, ja Israelin aloitettua vielä samana päivänä ennennäkemättömän tappavan operaationsa Gazassa, oli selvää, että jännitteet Israelin ja Libanonin välisellä rajalla kasvaisivat merkittävästi. Epäselvää on edelleen, kärjistyykö tilanne ensimmäiseksi laajamittaiseksi sodaksi sitten vuoden 2006 sodan Israelin […]

A
Perttu Ahoketo ja Juha Suoranta

Yliopiston huononnusten lyhyttä historiaa

Tampereen yliopiston henkilöstön kokemat ongelmat kertovat rakenteellisista ja taloudellisista ongelmista suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä.

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on ollut voimakkaan rakenteellisen kehittämisen kohteena 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä alkaen. Tuolloin valtiovalta laati suunnitelmat yliopistolaitoksen uudistamiseksi: yliopistojen määrää vähennettäisiin ja niiden autonomiaa lisättäisiin eli ne irrotettaisiin valtiosta. Suunnitelmat perustuivat paljolti talouselämän vaikuttajien näkemyksiin. Näiden mukaan yliopistojen toimintaa oli […]

A
Jenna Peiponen

”Tää uus sote-järjestelmä, tää tuhoo meidät”- miten vaikeissa elämäntilanteissa olevat iäkkäät saavat tarvitsemansa tuen?

Miten käy jo ennen hyvinvointialueita ikääntyville usein heikommin saatavilla olleille palveluille, kuten gerontologiselle sosiaalityölle tai päihde- ja mielenterveyspalveluille?

Pitkin syksyä on uutisoitu hyvinvointialueiden suunnittelemista leikkauksista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kriteerejä palvelujen saamiseksi tiukennetaan ja yhä useampia palveluja järjestetään vain digitaalisina. Monilla alueilla pyritään säästämään etenkin ikääntyneille tarjottavista ympärivuorokautisen hoivan palveluista, mitä alan tutkijat ovat useissa yhteyksissä kritisoineet. Esimerkiksi […]

A
Satu Ojala

Työmarkkinamuutokset edellyttävät tutkimusperusteista valmistelua

Työmarkkinaosapuolten soisi voivan käyttää aikansa toimialakohtaisesti siihen, että Suomessa saadaan työn ja tuotannon rakenteet pikimmiten kestäviksi hiilipäästöjen ja luontokadon hillinnän kannalta.

Samaan aikaan, kun ulkopoliittiset kysymykset raastavat päivänpoliittista keskustelua, työmarkkinakamppailu kovenee. Työmarkkinaosapuolet eivät saa solmuja auki, ja hallitus on toimillaan kiristämässä tilanteen umpisolmuksi. Työn sääntely alkoi Suomen suuriruhtinaskunnassa 1800-luvulla lasten tehtaissa tekemän (yö)työn rajoittamisesta. Pohjoismaisen, kollektiivisiin neuvotteluihin nojaavan työmarkkinamallin rakenteet muodostettiin […]

A
Anitta Kynsilehto

Liikkuvuuden politiikasta ja ylitysyrityksistä Eurooppa-linnakkeen rajoilla

Euroopan unionin muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikassa vaikutetaan olevan tilanteessa, jossa ne vähätkin vaatteet, joita keisarilla ehkä oli, ovat pudonneet.

Euroopan unionin ulko- ja sisärajoilla on jatkuvasti käynnissä kriisejä. Suuri osa näistä kriiseistä on parin viime vuosikymmenen aikana tehty näkyviksi eri puolilla Välimerta, esimerkiksi Turkin ja Kreikan maa- ja merirajoilla sekä keskisen Välimeren alueella. Italiaan on vuoden 2023 aikana saapunut […]

A
Sahra Wagenknechtin vasemmistokonservatismi – Ordoliberalismia ja perinteisiä arvoja, Sauli Havu.
Sauli Havu

Sahra Wagenknechtin vasemmistokonservatismi – ordoliberalismia ja perinteisiä arvoja

Kyseessä on populistinen liike, jolla Wagenknecht esittää edustavansa samanaikaisesti sekä järkeä että konformismin vastaisuutta – turvautuessaan samalla itse epätotuuksiin ja yksinkertaistuksiin.

Pitkän kiistelyn jälkeen Saksan eräs näkyvimmistä politiikoista Sahra Wagenknecht on irtautunut  Saksan vasemmistopuolueesta Die Linkestä. Hänen rasistiseksi tulkitut ulostulonsa sekä esimerkiksi koronarokotekritiikkinsä olivat jakaneet puoluetta jo pitkään. Hänen perustamansa uusi liike nimeltä Bündnis Sahra Wagenknecht ajaa ”vasemmistokonservatiivista” politiikkaa. Taustaltaan Wagenknecht […]

A
Kaukajärven kartanon päärakennus ja näkötorni 1910-luvulla. Matti Luhtala, Vapriikin kuva-arkisto.
Mirja Mäntylä

Moni Tampereen lähiö on entistä kartanon maata

Tampereen seutu on ennen ollut merkittävää kartanoaluetta. Nykyisen Tampereen kaupungin alueella on ollut useita kartanoita ja suurtiloja, ja monet sen esikaupungeista, lähiöistä ja kaupunginosista ovat syntyneet kartanoiden maille.

Suurin osa kartanoiden päärakennuksista ja talousrakennuksista on yhä jäljellä, mutta ne ovat julkisessa omistuksessa saaneet uusia käyttötarkoituksia juhla- ja näyttelytiloina, ravintoloina, kahviloina ja työtiloina. Esimerkiksi Hatanpään kartanon päärakennus on nykyisin kokous- ja juhlatilana, jossa pidetään kesäisin myös kahvilaa. Haiharan kartano […]

LATAA LISÄÄ