A
Sami Pirkola

Mielenterveys ei hyödy resurssitoivelistoista, vaan uudistuksesta, joka tukee tekemistä oikein

Sote-uudistuksen ja aluevaalien alla terveystarpeet ja resurssitoiveet nousevat otsikoihin ja vaalipuheisiin. On toki paikallaan muistaa, että peruspalveluita on parannettava, vanhusten hoitoa kehitettävä ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tulee saada lisää. Toivelistoja on vaikea torjua tai vastustaa, mutta saattaa olla tehokkaampaa paneutua syvemmin sote-uudistuksen mahdollisuuksiin tuottaa niitä hyötyjä, joiden vuoksi koko reformiin on lähdetty.

Mielenterveys ja sen tärkeys on kaikkien huulilla ja hyvä niin. Pelkkä voimavarojen vaatiminen ei vie väestön mielenterveyttä olennaisesti parempaan suuntaan, vaan todellisten uudistusten täytyy olla rakenteellisia ja toiminnallisia. Tällaisia uudistuksia on jo vuosia valmisteltu aina lainsäädännön tasolla asti, ja nyt […]

LUE LISÄÄ
A
Jaakko Nevalainen, Hannu Saarijärvi, Mikael Fogelholm & Maijaliisa Erkkola

Asiakastiedosta tutkimusaineistoksi: kokemuksia ruokakaupan kanta-asiakasdatasta

Tutkijoiden olisi tärkeä katsoa laajemmin yhteiskunnan datapintoihin ja hyödyntää niitä ajantasaisen tutkimustiedon tuottamisessa. Asiakastietoa voi hyödyntää koko yhteiskunnan hyväksi.

Laadukas data on uuden tietämyksen tuottamisen edellytys. Yksityisellä sektorilla lääkeyritykset ovat jo vuosikymmenten ajan pyrkineet osoittamaan tuotteidensa tehoa ja turvallisuutta potilasaineistojen avulla. Digitalisoituva toimintaympäristö tuo uusia mahdollisuuksia myös muille yrityksille kerätä monenlaista dataa niiden asiakkaista. Asiakastiedolla tarkoitetaan asiakkaan toiminnan seurauksena […]

LUE LISÄÄ
A
Sami Borg

Kansanedustaja kunnan- ja aluevaltuutettuna – miksi ihmeessä?

Riittääkö kansanedustajan aika aluevaltuustoon ja sen asioihin perehtymiseen? Toimiihan lähes 90 prosenttia kansanedustajista myös valtuutettuna omassa kunnassaan.

Suomen ensimmäiset aluevaalit järjestetään tammikuussa 2022. Niissä valitaan valtuutetut 21 hyvinvointialueen valtuustoon, joiden koko vastaa suurin piirtein maamme suurimpien kaupunkien valtuustokokoa (59–79 paikkaa). Hyvinvointialueet perustuvat pääosin maakuntajakoon. Uusimaa on kuitenkin jaettu neljään hyvinvointialueeseen. Helsinki ei osallistu aluevaaleihin, mutta järjestää hyvinvointialueen […]

LUE LISÄÄ
A
Shahnaj Begum
Shahnaj Begum

Older people in the Finnish North and corona: Perspectives of the caring and the cared for

In one instance, older people living at home found the outside environment more peaceful and cleaner during the pandemic, as there were fewer tourists and less traffic.

The majority of the people who have died of coronavirus in Finland have been over 70 years old. Research on the older population at large has revealed that those who are socially isolated and lonely have experienced more serious physical […]

LUE LISÄÄ
A
Teppo Eskelinen

Rosa Luxemburg, siirtomaat ja globaali talous

Rosa Luxemburg pyrki selittämään siirtomaavaltaa kapitalistisen tuotantomuodon osana ja seurauksena. Siirtomaavalta ei näin ajateltuna ollut järjestelmän häiriö vaan ominaisuus. Teoria on joiltakin osin hyödyllinen maailmantalouden ja -politiikan tulkintaan tänäkin päivänä.

Globaalin Pohjoisen ja globaalin Etelän välisten suhteiden arviointi kuuluu yhteiskunnallisen keskustelun kestokysymyksiin. Yhdet korostavat näiden suhteiden eriarvoisuutta[1], siinä missä toiset uskovat Etelän maiden köyhyyden vähenevän vuorovaikutuksen myötä[2]. Näkökulmasta riippumatta keskustelu nojaa tavalisesti vallitsevalle liberaalille teorialle ominaisiin peruskäsityksiin. Tämä näkyy erityisesti […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Miettinen

Jacobina Charlotta Munsterhjelm oli aatelisneiti, jonka päiväkirja avaa 1700-luvun arkea

Aatelisperheen naimattomalla naisella ei ollut mahdollisuuksia julkiseen rooliin esimerkiksi kirjailijana. Jacobina Charlotta Munsterhjelm ei aavistanut, miten merkittävänä kulttuurihistoriallisena tekona hänen päiväkirjaansa reilut sata vuotta myöhemmin pidettäisiin.

Elimäen Hämeenkylän kartanossa asunut 13-vuotias Jacobina Charlotta Munsterhjelm (1786-1842) alkoi keväällä 1799 kirjoittamaan päiväkirjaa. Hän ei aavistanut, miten merkittävänä kulttuurihistoriallisena tekona sitä reilut sata vuotta myöhemmin pidettäisiin. Se, että päiväkirjassa arkea ja ympäristöään tarkkailee 13-vuotias tyttö, on poikkeuksellista. Jacobina on […]

LUE LISÄÄ
A
Etätyö.
Sirpa Syvänen ja Kaija Loppela

Teknologia tuo työn iloa ja kuormitusta

Työn suunnittelu ja toteutus käy etätyössä itsenäisemmin ja monipuolisemmin, mutta moni soteammattilainen kertoi myös siitä, että ei ole voinut vaikuttaa etätyöohjelmien käyttöönottoon ja niiden kehitykseen.

Miten koronapandemia muutti suomalaista työelämää? Mitkä työelämän kysymyksenasettelut säilyvät ja ovat ajankohtaisia koronasta huolimatta? Työelämän tutkimuskeskuksen Alusta-verkkojulkaisussa ilmestyvässä  Pandemianjälkeisen työelämän kysymyksiä-kirjoitussarjassa käsitellään monipuolisesti 2020-luvun työelämän haasteita. Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Työelämän tutkimuskeskuksessa. Etätyö ja etätyöhön liittyvä teknologian käyttö sekä työn ja […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Sihto ja Armi Mustosmäki

Keskustelu äitiyden katumuksen ympärillä tekee äitiyden normit näkyväksi

Äitiyden kulttuurisen kuvasto on erityisesti mediatutkijoiden mukaan monipuolistunut viime vuosien ja vuosikymmenten aikana. Äitiyteen liittyvät kielteiset tunteet, kuten uupumus, ahdistus, pelot ja masennus nostetaan usein julkiseen keskusteluun. Negatiivistenkin tunteiden sävyttämät kuvaukset äitiydestä kuitenkin noudattavat useimmiten kaavaa “vaikeuksista voittoihin”; rakkaus lapseen […]

LUE LISÄÄ
A
Tunkekaa innovaatiot perseeseenne. Joukkovoima-verkoston järjestämä suurmielenosoitus Helsingissä 22.8.2015.
Anna Sofia Suoranta ja Juha Suoranta

Opiskelijoiden protestit kuuluvat yliopistoon ja yhteiskuntaan

Opiskelijoiden protestit ovat osa kansallista ja kansainvälistä kansalaisvaikuttamista ja yleistä yhteiskunnallista toimintaa, joita ohjaa huoli yhteiskunnan ja maailman tilasta. Niillä on tavoiteltu vääryyksien korjaamista nostamalla esiin paikallisia tai yleismaailmallisia ongelmia. Opiskelija-aktivismilla on pitkät perinteet.

Bolognan yliopiston opiskelijat muuttivat 800 vuotta sitten, vuonna 1217, pois opiskelukaupungistaan vastustaakseen kaupungin korkeita elinkustannuksia ja protestoidakseen professoreiden kelvotonta opetusta. Muutaman vuoden päästä vaatimuksiin vastattiin, vuokria alennettiin ja opetuksen tasoa parannettiin. Opiskelijat palasivat Bolognaan ja oivalsivat että yhtenäisenä joukkona heillä […]

LUE LISÄÄ
N
Historian moninaisuuden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään nykyaikaa
Tiina Heikkilä

Historian moninaisuuden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään nykyaikaa

LUE LISÄÄ
N
Riina Haanpää ja Tiina Tuulasvaara-Kaleva.

Poliisimuseon verkkonäyttely avaa, miten poliisin suhde seksuaalivähemmistöihin on muuttunut

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ