A
Jussi Systä

Mikä on Talouspolitiikan arviointineuvoston tarkoitus?

Valtiovarainministeriön roolista talouspoliittisessa keskustelussa on keskusteltu niin tutkimuksessa kuin julkisessa keskustelussakin. Talouspolitiikan arviointineuvostosta sen sijaan on keskusteltu vähemmän.

Koronapandemian aikaisen finanssipoliittisen elvytysjakson jälkeen näyttää olevan edessä paluu talouskuriin. Tilanne näyttää jossain määrin analogiselta vuoden 2008 globaalin finanssikriisin jälkeiseen tilanteeseen, jolloin lyhyen elvytysjakson jälkeen siirryttiin tiukan talouskurin linjalle, mikä viivästytti elpymistä kriisistä (Blyth 2017). Taloudellinen tilanne on nyt monilta […]

LUE LISÄÄ
N
Tuija Koivunen & Pasi Pyöriä

Ylpeyttä ja häpeää omasta ammatista 

LUE LISÄÄ
N
Mikael Nurminen

Museoliitto euromääräisti hyvinvointia, mutta toteutus vesitti idean

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Eläinnäkökulma luo uutta tietoa ihmisestä, yhteiskunnasta ja historiasta

LUE LISÄÄ
A
Fanni Moilanen ja Jarno Turunen

Palkkatyö ekohyvinvointivaltion rakentajana

Ilmastonmuutos ja ekologiset kestävyyskriisit asettavat ihmiskunnan ennennäkemättömän haasteen eteen. Kaikki ihmisen toiminta täytyy sovittaa ilmaston, ympäristön ja ekologisen kestävyyden asettamiin raameihin, planetaarisiin rajoihin. Mitkä ovat ekohyvinvointivaltion ja ekologisen kestävyyden palkkatyölle asettamat reunaehdot?

Ilmastonmuutos ja ekologiset kestävyyskriisit tuovat mukanaan erilaisia haasteita eri puolilla maapalloa. Yhteiskuntien on kyettävä suunnittelemaan, edistämään ja toteuttamaan kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa. Ekologisesti kestämätön tuotanto ja työ ovat kestävyyskriisin keskiössä, joten myös muutoksen on toteuduttava siellä. Tutkimuksessa on tarjottu erilaisia […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Heikkilä

Kirjasta: Suomen kolmas tasavalta

Globaali taloudellinen ja poliittinen ja oikeudellinen järjestelmä ei ole tullut maailmaan tai lakkaa olemasta EU:n olemassaolon myötä. Suomen valtion on kaikissa olosuhteissa joka tapauksessa toimittava tämän globaalin järjestelmän piirissä.

EU:ssa kaikki tehdään kompromisseilla, joissa ovat mukana 27 jäsenmaata ja tuhoton määrä intressiryhmiä. Siksi juuri kukaan ei juuri koskaan ole täysin tyytyväinen unionin päätöksiin. Nykyisessä turbulentissa maailmantilanteessa pätee kuitenkin vanha hokema: ”parempi laiha sopu kuin lihava riita”, sanovat EU:sta kirjan […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

EU-keskustelussa on paljon identiteettipolitiikaa, mutta sitä on silti käytävä

LUE LISÄÄ
N
Juha Suoranta

Koulukeskustelu tarvitsee kokonaiskuvaa, ei perstuntuman paradigmaa

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Tarinatalous ja muutokset elättävät viestintätoimistoja

LUE LISÄÄ
A
Heikki Ranta

Lastensuojelu on kriisissä – ja sitten se ei ole

Keskustelu lastensuojelusta kaipaa sävyjä, ei lisää kärjistämistä ja indikaattoreista tehtyjä kriisitulkintoja.

Lastensuojelun kriisi on päivänpoliittinen kestopuheenaihe. Kriisillä viitataan useisiin asioihin, ongelmiin tai kehityskulkuihin, kuten sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien vaihtuvuuteen, työn kuormitukseen tai esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrään. Joskus kriisipuheen laukaisee yksittäinen tragedia, kuten 8-vuotiaan Vilja Eerikan kuolema vuonna 2012 tai Koskelan […]

LUE LISÄÄ
A
Hanneli Sinisalo ja Sonja Veistola

Yhteistyö, sosiaalisuus ja yhteisöllisyys ovat ihmisten valtteja myös lasten hoidossa

Ihmisillä on tapana kasvattaa lapsiaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden kanssa ja tällaisella vanhemmuuden jakamisella on pitkä historia, joten muillakin kuin biologisilla äideillä on kyky omaksua hoivaajan rooli.

Tuoreet tutkimustulokset viittaavat esimerkiksi lastenhoitoon käytetyn ajan olevan merkittävä tekijä vanhemmuuteen liittyvien aivoalueiden sekä hoivakäyttäytymisen muotoutumisessa. Lastenhoidon vaikutus isien aivoihin on erityisen mielenkiintoista, sillä isien aivomuutosten tunnistaminen auttaa erottamaan toisistaan raskauden tuomat ja toisaalta ulkoiset, kokemukselliset tekijät, jotka molemmat muokkaavat […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ