Hyppää sisältöön

Alusta!

Alusta on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkolehti.

Alusta is an e-publication by The Faculty of Social Sciences at Tampere University.

Kun palvelutyö alistetaan hintakilpailulle, unohdetaan työn tekijät

Palvelutyön ostaminen markkinoilta yleistyy, koska työtä halutaan teettää halvemmalla, tehokkaammin ja nopeammin. Kustannustehokkuuden tavoittelu voi heikentää työntekijöiden työoloja ja työehtoja. Työsuojelurahaston rahoittamassa Kilpailutetut palvelut ja työn laatu -hankkeessa tutkimme palveluhankintoja taloushallinto- ja kiinteistönhuoltoaloilla, joilla työn kilpailuttaminen on arkipäiväistynyt. Havaitsimme, että palvelutuotannossa tingitään keskeisistä työn ehdoista. Hankintaprosesseissa tuottajilta tulisi edellyttää ehdoiltaan säällisen työn tarjoamista parantamalla hankinta- ja tilaajavastuusääntelyä.

Mihin tarvitsemme sivistysyliopistoa?

Yliopistolla on nykyään monia erilaisia tutkimukseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä ja tavoitteita, joten sivistysyliopisto ei voi tarkoittaa vain humanistiselle sivistykselle perustuvaa ja sen yhdistämää yliopistoa. Yhdenlaisen yliopiston sijasta olisikin syytä hyväksyä se, että nyky-yliopistoon vääjäämättä sisältyy monta yliopistoa tai yliopiston ideaa. Elitistiseen sivistysyliopistoon ei ole paluuta, eikä sellaisen perään ole syytä haikailla. Mutta voisiko suurten väestönosien yliopistosta nykyisen markkinaohjautuneen yliopiston sijasta kehittyä demokraattis-populaari sivistysyliopisto?

Kuinka kunnat selviävät velkajarrusta?

Koetuksilla ollut velkajarrusopu edellyttää tulevalla vaalikaudella noin 8–11 miljardin euron nettosopeutusta. Sopeutus osuisi hyvin todennäköisesti jo valmiiksi kroonisesti alijäämäiseen kuntatalouteen. Käytännössä tämä tarkoittaa kunnille veronkorotuksia, irtisanomisia ja palveluiden supistamisia. Samalla kuntien tulevaisuus on hämärän peitossa valtionosuusuudistuksen kaaduttua.

Voiko mielenterveysvalistus lisätä pahoinvointia?

Mielenterveysvalistus on viime vuosikymmeninä kasvanut ennennäkemättömästi. Samalla mielenterveyden häiriöiden diagnosointi ja koettu pahoinvointi ovat lisääntyneet. Tutkijat pohtivat nyt, voiko hyvää tarkoittava valistus myös tahattomasti lisätä oirekokemuksia. Onko mahdollista, että 2000-luvulla voimistunut mielenterveysvalistus on huomaamatta lisännyt pahoinvoinnin kokemuksia väestössä ja lisännyt terveydenhuoltojärjestelmän kuormaa?

Kaupunkeihin karkaava valtio: etäisyys on politisoitunut suomalaisessa hyvinvointivaltiossa

Suomessa on ollut jo pitkään käynnissä kehitys, jossa julkisten palveluiden keskittäminen suurempiin yksiköihin herättää laajaa vastarintaa. Selvä enemmistö suomalaisista haluaa, että julkiset palvelut löytyvät läheltä kotoa. Tästä huolimatta niin kouluja, kirjastoja, poliisilaitoksia, käräjäoikeuksia kuin virastojen toimipisteitä on lakkautettu ja ollaan edelleen lakkauttamassa kiihtyvään tahtiin.

Vuorovaikutusosaaminen paljastaa sen, minkä karisma hämärtää

Olen huolissani siitä, miten esiintyjiä ja johtajia arvioidaan usein esiintymistavan perusteella sisällön sijaan. Siksi toivoisin meidän pysähtyvän tarkastelemaan omaa tapaamme arvioida puhujia. Me siirrymme helposti huomaamattamme kiertoreitille, jolloin esimerkiksi nonverbaalisesta viestinnästä syntyvä vaikutelma korvaa argumenttien tarkastelun. Viestejä tulvivassa arjessa tämä on inhimillistä ja joskus välttämätöntä. Silti se voi johtaa siihen, että pidämme uskottavina viestejä, joiden perustelut eivät kestä lähempää tarkastelua.

Hyvinvointivaltion varjossa kasvoi myös lihakompleksi

Tampereen yliopiston tutkijat Petteri Norring ja Olli Turunen selvittävät, miten sianlihan tuotannosta tuli osa suomalaisen modernisaation, vaurastumisen ja hyvinvointivaltion tarinaa. Tutkijoiden mukaan eläintuotannosta käytävä keskustelu kärsii usein historiattomuudesta. Kun todetaan, että ihmiset ovat aina syöneet lihaa, unohtuu helposti se, kuinka paljon lihankulutuksen määrä on kasvanut, ja se, että ihminen on luonut teollisen lihantuotannon.

Yhteiskuntahistoria turvallistamispolitiikan vastakertomuksena

Nykyisessä poliittisessa keskustelussa korostuu uhkalähtöinen turvallistamispuhe, joka oikeuttaa poikkeustoimia ja kaventaa ymmärrystä turvallisuudesta. Yhteiskuntahistoria haastaa tämän historiattoman näkökulman ja osoittaa, ettei kestävä turvallisuus synny vain kriiseihin reagoimalla. Se rakentuu osallistavasta demokratiasta sekä luottamusta ja arjen vakautta ylläpitävistä ratkaisuista, kuten riittävästä sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista.

Kun hymy hyytyy nuorisotyössä: hämmennyksestä empaattiseen ymmärtämiseen

Miten aikuinen voi ymmärtää nuoren kokemusmaailmaa asettumatta nuoren yläpuolelle? Myönteisesti tunnistava nuorisotyö tarjoaa aitoa keskustelua ja tukea, jota nuori kaipaa ja pystyy vastaanottamaan. Nuori tulee kuulluksi ja nähdyksi, kun ei tuputa. Arvostelu, kauhistelu, vähättely, sivuuttaminen, “tietäminen paremmin” ovat virheitä, jos haluaa luoda aidon yhteyden. Tärkeintä on, että aikuinen osoittaa kiinnostusta ja välittämistä ja asettuu aidosti keskustelemaan – torjutuksi tulemisen uhallakin.