A
Vilhelmiina Lehto-Niskala

Ratkaistaanko vanhustyön hoitajapula johtamisen vuorovaikutusta parantamalla?

Vanhustyön johtajien hankala asema konkretisoituu esihenkilöiden ja työntekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa: Onko vuorovaikutuskäytännöistä ratkaisuksi hoitajapulaan?

Ikääntyneiden hoivapalveluissa on monin paikoin pulaa osaavasta hoitohenkilökunnasta. Parempaa johtamista on ehdotettu ratkaisuksi vanhustyön heikentyneeseen vetovoimaan. Lähiesihenkilöt ovat kuitenkin hankalassa asemassa pyrkiessään kehittämään työtä ja työntekijöitä. Yksi keino tarkastella vanhustyön johtamista on kiinnittää huomiota lähiesihenkilöiden ja työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen. Ikääntyneiden […]

LUE LISÄÄ
A
Lyydia Aarninsalo

Laajenevat uhkakuvat – turvallisuuskäsitykset muuttuivat 1970-luvulla

Öljykriisi osoitti paitsi keskinäisriippuvuuden lisääntymiseen liittyvät uhkakuvat, myös esimerkiksi maailmantalouden riippuvuuden rajallisista luonnonvaroista sekä länsimaiden riippuvuuden globaalin etelän maiden tuotannosta.

Turvallisuus ja turvallisuuspolitiikka ovat nousseet varsinkin Ukrainan sodan seurauksena jälleen näkyvästi julkisen keskustelun keskiöön. Myös koronapandemia toi sanavarastoomme uusia termejä, kuten vaikkapa terveysturvallisuuden. Ukrainan sota sekä Suomen hakeutuminen NATO-jäseneksi ovat nostaneet esiin erilaiset hybridiuhat sekä pohdinnat siitä, millaisiin mahdollisiin uhkakuviin […]

LUE LISÄÄ
A
Kirsi Lumme-Sandt ja Sanna Kivimäki

Vanhuus ei ole yhtenäiskulttuuria

Vanhuus yhtenäisenä ilmiönä repeilee. Vanhoja ihmisiä on paljon aiempaa enemmän, ja eläkeikäisten joukkoon mahtuu useampia sukupolvia ja elämäntapoja. Pitkä ikä itsessään tuottaa erilaisia elämäntapoja. Mielikuvat vanhuudesta vaikuttavat siihen, miten ihmiset kokevat elämänsä ja mahdollisuutensa vanhana ihmisenä.

Kun kuulemme sanat ”vanha ihminen”, meille kaikille tulee heti jonkinlainen kuva mieleen. Mieleen saattaa tulla kumara harmaahapsinen, vanhanaikaisissa vaatteissa köpöttelevä nainen – näin ainakin Googlelle. Toisille voi tulla mieleen pontevana pöydän päässä istuva suvun patriarkka. Sanomalehdissä vanhoja ihmisiä kuvataan usein […]

LUE LISÄÄ
A
Laura Sandström

Synnytyspelon aiheuttama syöksykierre voidaan pysäyttää

Synnytyspelko on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana.

”Pelkoa on käsitelty vain kysymyksellä ”anna edelliselle synnytykselle arvosana asteikolla 1–10”. Synnytyksen vaiheet olivat kauheita, mutta lopulta kaikki meni hyvin, joten arvosanaksi annan melko hyvän.” Suomessa on turvallista synnyttää ja kuolemat ovat äärimmäisen harvinaisia. Äidit myös pisteyttävät kokemuksensa korkeasti ennen […]

LUE LISÄÄ
A
Heikki Ranta

Tätä kohututkijat ja konkariopettajat eivät kerro sinulle kännyköistä, koulujen digistä ja oppimistuloksista

Riittäisikö joskus, että olisimme jossain asiassa vain hyviä tai keskinkertaisia?

Suomalaislasten heikentyneistä oppimistuloksista on tullut 2020-luvulla median vakiaiheita. Tilanteesta syytetään esimerkiksi itseohjautuvaa opiskelua, avoimia opiskelutiloja, digitalisaatiota ja älypuhelimia. Poliittiset toimijat, kuten Perussuomalaiset, löytävät syyt vähemmän yllättäen maahanmuuttajista. Koulukeskustelu on löytänyt tiensä eri alojen ja ammattiryhmien kahvipöytäkeskusteluihin, joissa nykyaikaiseen kouluun viitataan […]

LUE LISÄÄ
A
Satu Ojala ja Markku Sippola

Suomen työmarkkinat irti pohjoismaisesta perinteestä paikallinen sopiminen “vapauttamalla”? 

Yritystasoinen paikallinen sopiminen edellyttää vastavuoroista yhdessä sopimisen kulttuuria ja institutionaalisia rakenteita, jotka tukevat tasapuolisten neuvotteluiden käymistä sekä yritysten välillä että niiden sisällä. Tällöin yritykset eivät joudu liialliseen keskinäiseen palkkakilpailuun ja myös tuottavuus ja työllisyys voivat kehittyä myönteisesti.

Tietyt elinkeinoelämän edustajat ja poliitikot ovat toistuvasti tuoneet kevään 2023 eduskuntavaaleihin ja hallitusneuvotteluihin esityksiä työmarkkinamallin muutoksista. Näissä merkittävimpänä esityksenä on “sopimisen pakkojen” poistaminen ja paikallisen sopimisen “vapauttaminen”.   Muutoksille haetaan usein perusteita – kontekstistaan irrotettuina – muiden maiden työmarkkinarakenteista. Jos vaaditut […]

LUE LISÄÄ
A
Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki

Kirjallisuuden lajikatoa tutkimassa

Kirjallisuushistoriaa kirjoitetaan yleensä jäljelle jääneiden teosten näkökulmasta, vaikka historia on täynnä erilaisia katoamisen tapoja – varastettuja käsikirjoituksia, tekstifragmentteja, kirjoittamattomia teoksia, hylättyjä kirjaprojekteja.

Kadonneet kirjat ovat kiehtoneet kirjailijoiden mielikuvitusta: niiden ympärille on punottu dekkarimaisia juonenkäänteitä Umberto Econ Ruusun nimestä lähtien. Katoamisen monet kuvitteelliset muodot ovat vaihdelleet väärin hyllytetyistä teoksista (Paul Austerin Invisible) unohtuneiden kirjojen hautausmaahan (Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjo). Kanadalainen kirjailija Anne […]

LUE LISÄÄ
A
Mikael Nurminen

Euroviisujen painopisteen palaaminen idästä länteen näkyy ja kuuluu, osa 2/2

Euroviisut symboloivat eurooppalaisia liberaaleja arvoja. Turkin ja Unkarin poistumiset Euroviisuista ovat noudatelleet samaa linjaa kuin maiden muukin etääntyminen eurooppalaisesta liberaalista ja demokraattisesta visiosta.

Artikkelin ensimmäinen osa keskittyi eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden taloudelliseen ahdinkoon ja Euroviisuja ulkopolitiikassaan hyödyntäneiden Venäjän ja Azerbaidžanin viisuprojektien arviointiin. Tämä osa keskittyy Turkkiin ja Unkariin, joille kilpailusta vetäytyminen on näyttäytynyt enemmän sisäpoliittisena siirtona. Turkin ja Unkarin illiberaalit visiot Turkin ja Unkarin poistumiset […]

LUE LISÄÄ
A
Mikael Nurminen

Euroviisujen painopiste on palannut idästä länteen, osa 1/2

Euroopan poliittiset tuulet tuntuvat Euroviisuissa. Helsingin vuoden 2007 Euroviisut olivat itäisten tulokkaiden juhlaa, mutta sen jälkeen itäinen ulottuvuus on heikentynyt pääasiassa taloudellisten, mutta myös ulko- ja sisäpoliittisten syiden vuoksi.

Vaikka Suomessa on tapana märehtiä vuosienkin jälkeen “mitähän ne meistä oikein ajattelee?”, ei Helsingin vuoden 2007 Euroviisuja muisteta muualla Euroopassa Mikko Leppilammen ranskan ääntämyksen, kanteleen muotoisen esiintymislavan tai Joulupukin käynnistämän äänestysosion takia. Sen sijaan Helsingin Euroviisut muistetaan Länsi-Euroopan perinteisten viisumaiden […]

LUE LISÄÄ
A
Suomi kuntoon.
Jussi Systä

Epä-älyllistä keskustelua? Eduskuntavaalit 2015 ja talouspoliittinen keskustelu

Vuoden 2023 eduskuntavaalit on pidetty ja hallitusneuvottelut ovat käynnistyneet. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä tulevalle hallitukselle on julkisen talouden sopeuttaminen, jota erityisesti valtiovarainministeriö on pyrkinyt edistämään ennen vaaleja ja niiden jälkeen.

Hallitustunnustelija, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kysyi eduskuntapuolueille esittämissään kysymyksissä, yhtyvätkö puolueet valtiovarainministeriön näkemykseen sopeutustarpeesta ja sitoutuvatko puolueet toteuttamaan sen mukaisia sopeutustoimia. Valtiovarainministeriön virkahenkilöstön puheenvuoro tulevan hallituksen talouspoliittisista reunaehdoista julkaistiin joulukuun alkupuolella. Puheenvuoro esitti kuuden miljardin euron sopeutusta julkiseen talouteen seuraavalla […]

LUE LISÄÄ
A
Tapio Salminen

Viabundus Suomi 1350–1650 laittaa keskiajan ja uuden ajan alun reitit kartalle ja avoimeen tietokantaan

Suomen keskiajan ja uuden ajan alun liikennereittien avoin paikkatietokanta ja digitaalinen kartasto valmistuu alkuvuodesta 2025.

Koneen säätiön rahoittaman Viabundus Suomi 1350–1650-tutkimushankkeen tavoitteena on Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskevan historiallisen paikkatiedon kokoaminen yhtenäiseksi tietokannaksi, tietokantaan perustuvan karttaliittymän luominen, ja niiden tuominen avoimena julkaisuna yleiseen käyttöön. Hankkeen tulokset ovat saatavilla alkuvuodesta 2025. Historiallinen paikkatieto ja sen […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ