A
Kati Kataja

Yhteiskunnalliset rakenteet ja nuorten mielen hyvinvointi – miten tavoittaa näiden yhteyksiä?

Nuorten mielenterveyskysymys määrittää vahvasti ymmärrystämme aikamme yhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Terveysnäkökulman ohella mielenterveys on aina myös yhteiskunnallis-rakenteellinen ilmiö. Minkälaiset kehykset tämänhetkiset yhteiskunnalliset rakenteet, politiikka, arvot ja ajattelutavat luovat sille sosiaaliselle tilalle, jossa nuoret toimivat ja tekevät valintojaan?

Julkisuudessa puhutaan mielenterveyskriisistä, josta tutkimusnäyttöäkin löytyy. Nuorten ahdistuneisuuden, masennuksen ja itsetuhoisuuden jyrkkä nousu on osoitettu usein tutkimuksin esim. Helenius & Kivimäki 2023; Kauhanen ym. 2022). Nuoruusiän kehitysvaiheeseen liittyvän psyykkisen kuohunnan on todettu altistavan mielenterveyden häiriöille, mutta yksinään se ei selitä […]

LUE LISÄÄ
A
Johanna Westergård

Synnytysväkivalta ei ole tahallista, mutta se on otettava vakavasti

Synnytysväkivalta on osa laajempaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, jonka nähdään olevan seurausta rakenteellisesta epätasa-arvosta ja syrjinnästä. YK:n ihmisoikeusneuvosto linjasi synnytysväkivaltaa käsittelevässä kannanotossaan vuonna 2019, että jokaisella synnyttäjällä on oikeus kunnioittavaan lisääntymisterveydenhuoltoon, mukaan lukien synnytyksen aikainen hoito.

Termi ’obstetric violence’, obstetrinen väkivalta tai synnytysväkivalta nousi kansainväliseen tietoisuuteen, kun Venezuela sääti ensimmäisenä maailmassa lain, jolla synnytysväkivalta kiellettiin rangaistuksen uhalla. Tätä edelsi synnytysaktivistien voimakas liikehdintä synnytyksen hoidon inhimillistämisen puolesta. (Pickles, 2024.) Sanan ’väkivalta’ käyttö synnytysten yhteydessä on herättänyt närkästystä […]

LUE LISÄÄ
A
Mari Heitto ja Jari Pirhonen

Muistisairauden varjosta valoon – miten vähentää muistisairauksien pelkoja ja stigmaa?

Kaikilla on oikeus osallistua itseään ja elämäänsä koskevan tieteellisen tiedon tuottamiseen. Vaikka muistisairaiden ihmisten etujärjestöt ovat jo pitkään vaatineet sairastuneille parempia mahdollisuuksia osallistua tieteellisten tutkimusten tekemiseen, akateemisessa maailmassa on edelleen asenteellisia ja tutkimuskäytänteisiin liittyviä esteitä.

Ennusteiden mukaan muistisairaiden määrä Suomessa tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosikymmenten aikana. Vuoteen 2040 mennessä muistisairauksia sairastavien henkilöiden lukumäärän on arvioitu nousevan jopa 247 000:een, mikäli nykyinen sairastavuuden taso säilyy samana ja ikääntyneiden väestöosuus kasvaa ennustetusti. Vaikka muistisairauksia sairastavien on arvioitu olevan […]

LUE LISÄÄ
A
Päivi Honkatukia

Puhe menetetystä sukupolvesta ei tee oikeutta nuorten aikuisten koronakokemuksille

Koronakriisillä oli laajoja vaikutuksia ihmisten elämään, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskunnallisen luottamuksen rakentumiseen. Nuorten aikuisten kokemuksiin pohjaava Elämää korona-ajassa -kirjamme tuo esiin näitä vaikutuksia. Kirja osoittaa vaikutusten olevan niin moniulotteisia, ettei yksinkertaistava julkinen keskustelu menetystä sukupolvesta tavoita niitä.

Nuori aikuisuus on nuorisotutkimuksen käsite, joka viittaa teini-iän ja aikuisuuden väliin sijoittuvaan erityiseen elämänvaiheeseen. Siihen liitettyjä piirteitä ovat muun muassa muutokset, kokeilut, elämyshakuisuus ja vapaus (Arnett 2000). Vaikka käsitteen osuvuudesta on kiistelty, on selvää, että 2020-luvun alun maailmanlaajuisen koronapandemian olosuhteet […]

LUE LISÄÄ
A
Erkki Mervaala & Lauri Lahikainen

Kalat vedessä: Hegemonia ja ekososiaalinen yhteiskuntasopimus

Kuten 1970–1980-luvuilla kriisiin ajautunut sosialidemokraattinen hegemonia korvaantui ideasfäärissä kelluen odottaneella uusliberalismilla, on nyt kriisiytyvän uusliberalismin korvaajan valinnassa pidettävä huolta, että ideoiden joukossa kelluu myös varteenotettava kestävyyshegemonian muoto.

Yhteiskuntasopimus kuulostaa reilulta ja tasa-arvoiselta asialta. Onhan kyse yhteisestä sopimuksesta. Yhteiskuntasopimuksen ollessa voimassa yhteiskunnan valtasuhteet eivät perustu väkivaltaan ja pakottamiseen vaan suostumukseen. Valtasuhteisiin ja niihin liittyvään eriarvoisuuteen tyytymiseen on rationaalisia perusteluja: turvallisuus (Hobbes), omistusoikeuden suojelu ja riitojen ratkaisu (Locke), se, […]

LUE LISÄÄ
A
Outi Mäenpää

Sänkyvankeus ei kuulu muistisairauteen

Kuntoutus tukee muistisairaan ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua. Yhteiskunnallisten tavoitteiden, kuten toimintakykyisemmän ikääntymisen ja pidemmän kotona asumisen, saavuttaminen edellyttää kuntoutuksen entistä vahvempaa integroimista ikääntyneiden ja muistisairaiden ihmisten hoidon kokonaisuuteen. Muistisairauksien kuntoutukseen tulee tulevaisuudessa panostaa paljon nykyistä enemmän.

Kuntoutuksen käsite pitää sisällään erilaisia määritelmiä ja kuntoutuksen muotoja. Tarkastelen tässä artikkelissa kuntoutusta etenkin liikunnallisen kuntoutuksen näkökulmasta. Liikunnallinen kuntoutus voidaan nähdä kattoterminä toiminnalle, jonka avulla ihminen pyrkii saavuttamaan tilanteeseensa nähden optimaalisen fyysisen toimintakykynsä. Hyvä fyysinen toimintakyky tarkoittaa käytännössä sitä, että […]

LUE LISÄÄ
A
Esko Nieminen

Some-polarisaatio – ja mitä meidän pitäisi tietää siitä?

Affektiivisuus eli tunteiden voimakas läsnäolo tekee sosiaalisesta mediasta käyttäjälleen arvokkaan, mutta samalla myös hyvin polarisoivan tilan, sillä juuri tunteet ovat sosiaalisen median polttoainetta.

Polarisaatio on aikamme suurimpia trendisanoja. Niin mediassa kuin arkisissa poliittisissa keskusteluissa puhutaan kansakunnan jakautumisen syventymisestä ja tätä myötä polarisaation lisääntymisestä. Näissä keskustelussa polarisaatioon liitetään usein sosiaalinen media, jonka katsotaan olevan suuri vaikutin ihmisten etääntymiseen ja vihaisiin asenteihin: nopeat sometrendit ja […]

LUE LISÄÄ
A
Antti Malinen ja Mervi Kaarninen

Lasten ja nuorten ystävyyssuhteiden merkitys toisen maailmansodan vuosina ja nyt

Viestinnän teknologiat luovat puitteet lasten ja nuorten keskinäiselle yhteydenpidolle. Kirjeenvaihdon aikakaudella postin odottaminen oli hitaasti kasvavaa odotusta ja jännitystä kirjeen saapumisesta, ja odottaminen opetti samalla kärsivällisyyttä.

Pikaviestimien myötä odottamisen aika on lyhentynyt sekunteihin, minuutteihin, korkeintaan tunteihin, ja yhteydenpito on monesti reaaliaikaista. Vertaissuhteiden luominen ja ylläpitäminen on samalla muuttunut, vähentäen samalla maantieteellisten rajojen merkitystä. Yhteydenpito on muuttunut globaaliksi erityisesti fanikulttuurin ja harrastusten maailmassa, mutta edelleen lähiyhteisöllä, omalla […]

LUE LISÄÄ
A
Chloe Stephenson, Abbe Brown, Alison McCallum, Amitabha Sarkar, Corrado Piroddi, Lynda Gilby and Meri Koivusalo

Lost in negotiation: Re-positioning public health in the Pandemic Agreement

In December 2021 during the Covid-19 pandemic, the WHO World Health Assembly established an international body to negotiate a convention, agreement, or other international instrument to strengthen pandemic prevention, preparedness, and response. The negotiations have been difficult. Furthermore, the focus on public health in the Pandemic Agreement remains fragile before the World Health Assembly starting on 27th of May 2024.

WHO has now reduced the scope of the formal Agreement with further negotiations to follow on more difficult issues. It is crucial that all parties recognise the current proposal as a proposal for a framework agreement that sets minimum standards, […]

LUE LISÄÄ
A
Kaisa Heiskanen ja Liisa Häikiö

”Ku meiltä katkastaan se elämänlanka” – sosiaalisen tilan merkitys ikääntyneillä

Peipontuvan tapaus on yksi esimerkki, miten paikallisten palvelujen vähentäminen vaikuttaa kaupunkilähiöissä asuvien iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin. Tapaus tarjoaa näkymää meneillä olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteelliseen muutokseen kuvastaen sitä miten yhteiskunnalliset käytännöt vaikuttavat ihmisten arkisen elämän kokemuksiin.

Ikääntyneiden arjessa pärjääminen ja sitä tukevat palvelut ovat toistuvasti yhteiskunnallisen keskustelun teemana. Huolena on, miten ikääntyvä yhteiskunta pystyy vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen, kun hoitohenkilökuntaa puuttuu ja kustannukset nousevat. Kun yhteiskunta uudista ikäihmisten palveluja, painotetaan muun muassa kotona asumisen tukemista ja kuntouttavia […]

LUE LISÄÄ
A
Tuuli Hirvilammi & Alisa Vänttinen

Tarpeet uuden yhteiskuntasopimuksen lähtökohdaksi  

Mitä tarvitsemme hyvään elämään? Tämä aina ajankohtainen kysymys kaipaa kipeästi uusia vastauksia, kun haemme reiluja ja hyvinvoinnin turvavia ratkaisuja ympäristökriisiin. Globaalit ja kansalliset pelisäännöt ovat murroksessa. Siksi tarvitsemme yhteiskuntasopimuksen uudistamista.

Yhteiskuntasopimuksen taustoja on avattu enemmän juttusarjamme ensimmäisessä osassa (Häikiö, Lahikainen & Ding 2023). Tässä kirjoituksessa esitämme, että tarvelähtöinen ajattelu on keskeistä yhteiskuntasopimuksen uudistamiselle. Tarpeet ohjaavat arvioimaan, mikä on tärkeää, toivottavaa ja kohtuullista. Tarvelähtöinen ajattelu on hyvä kompassi yhteiskuntasopimuksen uudistamiselle ja siitä […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ