A
Sami Suodenjoki

Kuntavaaleissa tie tasa-arvon mallimaaksi on ollut kuoppainen

Kun suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa, naiset saapuvat vaaliuurnille todennäköisesti jälleen miehiä aktiivisemmin. Naisten äänestysprosentti kuntavaaleissa on ollut vuodesta 1984 saakka pysyvästi korkeampi kuin miesten. Jos kuntavaalien äänestysaktiivisuutta tarkastellaan pidemmällä aikajänteellä, muuttuu kuva kuitenkin merkittävästi. Itse asiassa kunnallisvaalien historia haastaa hartaasti vaalittuja […]

A
Notre Dame.
Sanna Lehtinen

Notre Damen jälleenrakentaminen on ylisukupolvisten suojeluarvojen kamppailua

Autenttisuuden turvaamisella itsensä perusteleva Notre Damen uudelleenrakentamista dominoiva diskurssi on konkreettinen esimerkki siitä, miten maailmanperintöjärjestelmä ja siihen perustuvien suositusten tulkinta kaipaavat kriittistä tarkastelua. Se vahvistaa tarpeetonta dikotomiaa luonnon- ja kulttuuriperinnön välillä antamalla luonnolle vain välinearvon suhteessa itseisarvoiseen ihmislähtöiseen kulttuuriperintöön.

Huhtikuussa 2019 tulipalo vaurioitti pahoin Notre Damen katedraalia Pariisissa tuhoamalla sen kattorakenteet ja lähes satametrisen tornin. Presidentti Emmanuel Macron lohdutti järkyttyneitä ranskalaisia heti tulipalon jälkeen julistamalla, että katedraali korjataan viidessä vuodessa, Pariisin 2024 kesäolympialaisiin mennessä. Lisäksi Macron ilmoitti uutta tornia […]

A
Heidi Lehtovaara & Tuija Koivunen

Miksi anonyymia rekrytointia tarvitaan?

Erilaisten anonyymiyden tekniikoiden kehittämisen ohella on oleellista pohtia, millaisessa yhteiskunnassa anonyymiä rekrytointia tarvitaan ja mistä syistä. Toisin sanoen, piilottaako hyvää tarkoittava rekrytoinnin muoto alleen kahden kerroksen työnhakumarkkinat, joilla joidenkin työnhakijoiden on häivytettävä nimensä ja taustansa tullakseen noteeratuksi osaavana työnhakijana?

Miten koronaepidemia muutti suomalaista työelämää? Mitkä työelämän kysymyksenasettelut säilyvät ja ovat ajankohtaisia koronasta huolimatta? Työelämän tutkimuskeskuksen Alusta-verkkojulkaisussa ilmestyvässä  Pandemianjälkeisen työelämän kysymyksiä-kirjoitussarjassa käsitellään monipuolisesti 2020-luvun työelämän haasteita. Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Työelämän tutkimuskeskuksessa. Työntekijöiden rekrytointi on yritysten ja organisaatioiden toiminnan perusta. Silti […]

N
Tiina Heikkilä

Keskitetyt rokotemarkkinat eivät ole tehokkain ratkaisu pandemioihin

A
Kirsi Sjöblom & Anne Mäkikangas

Rapauttiko etätyö yhteisöllisyyden?

On mahdollista, että pandemia tuo etenkin pakotettua etätyötä kokeneille aiempaa parempaa kokemuksellista ymmärrystä inhimillisen vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden merkityksestä, siinä missä se aiemmin on ollut huomaamattomampi ja itsestään selvänä pidetty osa työarkea. Laajamittaisen etätyöloikan myötä on myös ollut välttämätöntä pysähtyä sellaisten teemojen äärelle, jotka jo ennen pandemiaa ovat olleet arkipäivää monelle tietotyöntekijälle, mutta tuki niihin on ollut vaihtelevaa.

Miten koronaepidemia muutti suomalaista työelämää? Mitkä työelämän kysymyksenasettelut säilyvät ja ovat ajankohtaisia koronasta huolimatta? Työelämän tutkimuskeskuksen Alusta-verkkojulkaisussa ilmestyvässä  Pandemianjälkeisen työelämän kysymyksiä-kirjoitussarjassa käsitellään monipuolisesti 2020-luvun työelämän haasteita. Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Työelämän tutkimuskeskuksessa. Harva olisi keväällä 2020 voinut villeimmissä unelmissaan tai pahimmissa […]

E
Lauri Lahikainen (Translation by Niko Randell)

Pandemic and individual responsibility

During this epidemic, we have new responsibilities, and someday in the future our actions can be evaluated based on how we survived this epidemic. It is commonly believed that we can only be responsible for the things that we can […]

A
Arja Haapakorpi, Henna Jousmäki, Minna Leinonen, Pasi Pyöriä, Emmi Siirtola  & al.

Yrittäjä vai palkkatyöläinen? Taiteilijat koronatuen väliinputoajina

Koronaepidemian aikaansaamassa tapahtumatalouden lamassa julkisen huomion kohteena ovat olleet erityisesti taiteilijat. He ovat viestineet vihaisesti syrjäytymisestään tapahtumataloudelle suunnatun tuen piiristä. Epidemia onkin tehnyt aiempaa näkyvämmäksi kulttuurialan työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat. Mistä on kysymys, kun tukea on kuitenkin suunnattu varsin kohtuullisesti eri ministeriöistä, kuntasektorilta ja säätiöistä?

Miten koronaepidemia muutti suomalaista työelämää? Mitkä työelämän kysymyksenasettelut säilyvät ja ovat ajankohtaisia koronasta huolimatta? Työelämän tutkimuskeskuksen Alusta-verkkojulkaisussa ilmestyvässä  Pandemianjälkeisen työelämän kysymyksiä-kirjoitussarjassa käsitellään monipuolisesti 2020-luvun työelämän haasteita. Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Työelämän tutkimuskeskuksessa. Koronaepidemian aikaansaamassa tapahtumatalouden lamassa julkisen huomion kohteena ovat olleet […]

A
Johanna Perkiö

Perustulo jatkaisi suomalaisen hyvinvointivaltion universalismin perinnettä

Maltillisen, sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia korvaavan perustulon tai sitä muistuttavan negatiivisen tuloveron ympärille olisi mahdollista rakentaa Suomessa poliittinen kompromissi, jos aloite saisi riittävästi kannatusta.

Suomalaisen sosiaaliturvan uudistamisesta on keskusteltu vuosikymmeniä. Uudistustoiveiden taustalla on yleensä ollut halu tehdä järjestelmistä selkeämpiä ja yhdenmukaisempia, ehkäistä sosiaaliturvan väliinputoamisia, sekä parantaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittelua. Jo 1980-luvun lopulta alkaen useat hallitukset ovat asettaneet sosiaaliturvan uudistuskomiteoita, mutta toistaiseksi kokonaisvaltaista reformia […]

A
Julius Hokkanen

Someinfrastruktuuri verkkovihan palvelijana

Verkkoviha liittyy naisten ja vähemmistöjen yhteiskunnallisesti sorrettuun asemaan, mutta eri alustojen toimintarakenteet ja verkkokirjoittelua koskevan säätelyn puute vahvistavat taipumusten esiintymistä tässä ajassa.

Alkuvuodesta 2021 kävi selväksi, että käynnissä oleva koronaviruspandemia muuttaisi niin kansalaisten kuin ehdokkaiden tapoja valmistautua kevään kuntavaaleihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilannekuvan myötä eduskuntapuolueet – Perussuomalaisia lukuun ottamatta – puolsivat kuntavaalien siirtoa kesäkuulle 2021, jotta vaalit voitaisiin järjestää mahdollisimman turvallisesti. […]

A
Addiktiossa on kyse meistä yksilöinä ja yhteisöinä
Ilkka Vuorinen

Addiktiossa on kyse meistä yksilöinä ja yhteisöinä

Tuskin juuri kukaan addiktion psykologiaan perehtynyt pitää nykyisin uskottavana tulkintaa, että liiallisuus johtuisi juuri päihteistä. Yhä useammat sen sijaan kiinnittävät huomionsa psykososiaalisiin riskitekijöihin.

Lähes jokaisella on jonkinlainen kokemus addiktiosta. Oli kyseessä puistonpenkillä tyypillisesti päihtyneenä istuva henkilö, toistuvasti vähäiset rahansa pelaava isoäiti tai päivänsä älypuhelimen ääressä kuluttava nuori, korostuneesti yksittäisen toiminnan ympärille rakentunut arki näyttää useimmille huolestuttavan rajoittuneelta. Tämänlaiset havainnot saavat pohtimaan rajaa normaalin […]

A
Kirjoittajat ovat Tampereen yliopiston tutkijoita ja professoreita, edustaen empiirisen yhteiskuntatieteen, menetelmätieteiden sekä biologisten järjestelmien tutkimusta.
Pertti Koistinen, Tapio Nummi & Olli Yli-Harja

Arvauksesta evidenssiin

Tiedolta edellytetään entistä parempaa relevanssia, luotettavuutta ja riittävyyttä. Poliittisessa käytössä tiedon tulisi lisäksi auttaa ennakoimaan tulevaa kehitystä eikä vain selittämään mennyttä. Digitaalisten alustojen ja datojen kertyminen on lisännyt tietoa ja auttanut ratkaisemaan näitäkin ongelmia.

Politiikan päätöksentekijät tuskailevat sen kysymyksen kanssa, että heidän käytössään ei ole riittävää ja yksiselitteistä tietoa, mitkä koronatoimet tepsivät ja mitkä eivät. Samanaikaisesti tiedämme, että nykyisten datojen ja analyysimenetelmien avulla moni asia olisi mahdollinen. Ongelmana on pikemmin se, että mahdollisuuksia, joita […]

LATAA LISÄÄ