A
Arja Haapakorpi, Henna Jousmäki, Minna Leinonen, Pasi Pyöriä, Emmi Siirtola  & al.

Yrittäjä vai palkkatyöläinen? Taiteilijat koronatuen väliinputoajina

Koronaepidemian aikaansaamassa tapahtumatalouden lamassa julkisen huomion kohteena ovat olleet erityisesti taiteilijat. He ovat viestineet vihaisesti syrjäytymisestään tapahtumataloudelle suunnatun tuen piiristä. Epidemia onkin tehnyt aiempaa näkyvämmäksi kulttuurialan työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat. Mistä on kysymys, kun tukea on kuitenkin suunnattu varsin kohtuullisesti eri ministeriöistä, kuntasektorilta ja säätiöistä?

Miten koronaepidemia muutti suomalaista työelämää? Mitkä työelämän kysymyksenasettelut säilyvät ja ovat ajankohtaisia koronasta huolimatta? Työelämän tutkimuskeskuksen Alusta-verkkojulkaisussa ilmestyvässä  Pandemianjälkeisen työelämän kysymyksiä-kirjoitussarjassa käsitellään monipuolisesti 2020-luvun työelämän haasteita. Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Työelämän tutkimuskeskuksessa. Koronaepidemian aikaansaamassa tapahtumatalouden lamassa julkisen huomion kohteena ovat olleet […]

LUE LISÄÄ
A
Johanna Perkiö

Perustulo jatkaisi suomalaisen hyvinvointivaltion universalismin perinnettä

Maltillisen, sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia korvaavan perustulon tai sitä muistuttavan negatiivisen tuloveron ympärille olisi mahdollista rakentaa Suomessa poliittinen kompromissi, jos aloite saisi riittävästi kannatusta.

Suomalaisen sosiaaliturvan uudistamisesta on keskusteltu vuosikymmeniä. Uudistustoiveiden taustalla on yleensä ollut halu tehdä järjestelmistä selkeämpiä ja yhdenmukaisempia, ehkäistä sosiaaliturvan väliinputoamisia, sekä parantaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittelua. Jo 1980-luvun lopulta alkaen useat hallitukset ovat asettaneet sosiaaliturvan uudistuskomiteoita, mutta toistaiseksi kokonaisvaltaista reformia […]

LUE LISÄÄ
A
Julius Hokkanen

Someinfrastruktuuri verkkovihan palvelijana

Verkkoviha liittyy naisten ja vähemmistöjen yhteiskunnallisesti sorrettuun asemaan, mutta eri alustojen toimintarakenteet ja verkkokirjoittelua koskevan säätelyn puute vahvistavat taipumusten esiintymistä tässä ajassa.

Alkuvuodesta 2021 kävi selväksi, että käynnissä oleva koronaviruspandemia muuttaisi niin kansalaisten kuin ehdokkaiden tapoja valmistautua kevään kuntavaaleihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilannekuvan myötä eduskuntapuolueet – Perussuomalaisia lukuun ottamatta – puolsivat kuntavaalien siirtoa kesäkuulle 2021, jotta vaalit voitaisiin järjestää mahdollisimman turvallisesti. […]

LUE LISÄÄ
A
Addiktiossa on kyse meistä yksilöinä ja yhteisöinä
Ilkka Vuorinen

Addiktiossa on kyse meistä yksilöinä ja yhteisöinä

Tuskin juuri kukaan addiktion psykologiaan perehtynyt pitää nykyisin uskottavana tulkintaa, että liiallisuus johtuisi juuri päihteistä. Yhä useammat sen sijaan kiinnittävät huomionsa psykososiaalisiin riskitekijöihin.

Lähes jokaisella on jonkinlainen kokemus addiktiosta. Oli kyseessä puistonpenkillä tyypillisesti päihtyneenä istuva henkilö, toistuvasti vähäiset rahansa pelaava isoäiti tai päivänsä älypuhelimen ääressä kuluttava nuori, korostuneesti yksittäisen toiminnan ympärille rakentunut arki näyttää useimmille huolestuttavan rajoittuneelta. Tämänlaiset havainnot saavat pohtimaan rajaa normaalin […]

LUE LISÄÄ
A
Kirjoittajat ovat Tampereen yliopiston tutkijoita ja professoreita, edustaen empiirisen yhteiskuntatieteen, menetelmätieteiden sekä biologisten järjestelmien tutkimusta.
Pertti Koistinen, Tapio Nummi & Olli Yli-Harja

Arvauksesta evidenssiin

Tiedolta edellytetään entistä parempaa relevanssia, luotettavuutta ja riittävyyttä. Poliittisessa käytössä tiedon tulisi lisäksi auttaa ennakoimaan tulevaa kehitystä eikä vain selittämään mennyttä. Digitaalisten alustojen ja datojen kertyminen on lisännyt tietoa ja auttanut ratkaisemaan näitäkin ongelmia.

Politiikan päätöksentekijät tuskailevat sen kysymyksen kanssa, että heidän käytössään ei ole riittävää ja yksiselitteistä tietoa, mitkä koronatoimet tepsivät ja mitkä eivät. Samanaikaisesti tiedämme, että nykyisten datojen ja analyysimenetelmien avulla moni asia olisi mahdollinen. Ongelmana on pikemmin se, että mahdollisuuksia, joita […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Heikkilä

Edistysusko yhdisti kapitalismia ja sosialismia

Kummassakin kylmän sodan leirissä uskottiin ihmisen kykyyn hallita maapallon muuta elämää.

Vielä noin 30 vuotta sitten maailma oli jakautunut kahteen kilpailevaan leiriin: lännen demokraattisiin markkinatalousmaihin ja itäblokin sosialistisiin valtioihin. Kylmän sodan päättyminen romahdutti sosialismin. Vastakohtina näyttäytyneillä kapitalismilla ja sosialismilla oli yhteinen perusta. Ideologinen kilpailu vauhditti talouskasvua ja edistysuskoa. Kummassakin kylmän sodan […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Heikkilä

Marita Husso ja Eija Paavilainen: millaisia paineita koronasulku toi perheille?

Koronapandemia voi olla mahdollisuus huomioida yhteiskunnallisesti tuotettua kärsimystä ja arjen riskejä.

Alusta julkaisee koko 26.11. alun perin lähtetyn keskustelun litteroituna saavutettavuuslain vaatimusten täyttämiseksi. Katso muut Seurannassa-jaksot sarjan kotisivulta. TIINA HEIKKILÄ: Tervetuloa Seurannassa-lähetystä seuraamaan. Seurannassa on Alusta-verkkojulkaisun ja Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan yhteisprojekti. Täällä asiantuntijat keskustelevat koronaviruksen kanssa elävästä yhteiskunnasta. Tänään meillä […]

LUE LISÄÄ
A
Vahvat kaverisuhteet voivat suojata nuoria rahapeliongelmilta ja addiktioilta
Iina Savolainen

Nuorten addiktiokäyttäytyminen kytkeytyy kaverisuhteisiin

Yksinäisyys on riskitekijä nuorten pakonomaiselle internetin käytölle. Vahvat kaverisuhteet voivat suojata nuoria rahapeliongelmilta.

Erilaiset riippuvuudet eli addiktiot ovat olleet osa ihmiskokemusta aina. Tänä päivänä addiktio on yleinen ja paljon käytetty käsite. Addiktioista kuulee puhuttavan varsin pinnallisestikin ja sana esiintyy usein jokapäiväisissä keskusteluissa niin kaduilla kuin mediassa. Addiktio on abstrakti käsite, jonka määritteleminen ei […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Heikkilä

K niin kuin katastrofi: historioitsijat tulevaisuuden ennustajina

Mitä koronasta jää historiaan, ja mitä historiasta voi oppia, kun kriisejä ennakoidaan?

Rami Kankaan, Marko Nenosen ja Mari Välimäen keväällä 2021 ilmestynyt kirja K niin kuin katastrofi (Atena) pohtii, mitä koronakriisi paljastaa yhteiskunnastamme ja mitä yhteiskunnat voivat kriiseistä oppia. Alusta kysyi kahdeksan kysymystä kirjoittajilta. 1. Kun maailma muuttuu monimutkaisemmaksi ja moniarvoisemmaksi, yksinkertaisen […]

LUE LISÄÄ
A
Tuuli Innola

Understanding the ambiguity of appearances – from beauty standards to material agency

In recent years, feminist discussions about appearances and beauty have diversified and developed further. It is suggested that beauty can no longer be analysed merely as a power structure with negative (or positive) effects in women’s lives.

Critiquing beauty standards and representations and condemning appearances-related online hate speech have become established forms of everyday political agency for many. Still, the questions concerning how appearances become part of our everyday social encounters, embodied experiences, or the sense of […]

LUE LISÄÄ
A
Iiris Annala

Vastaanottopalvelujen lakkauttaminen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilta heikentää ihmisoikeuksia ja luo läpinäkymättömyyttä

Vastaanottopalvelujen kestoa on vuodesta 2015 alkaen rajattu tilanteissa, joissa kielteisen kansainvälisen suojelun päätöksen saanutta henkilöä ei voida viranomaistoimin käännyttää. Lakimuutos on lisännyt paperittomuutta ja tuottanut uudenlaista pahoinvointia, joihin nykylainsäädännön keinoilla on vaikeaa puuttua.

Valtioneuvoston teetti ja julkaisi helmikuussa 2021 tutkimuksen Ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutosten yhteisvaikutukset kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan. Tutkimuksen mukaan ulkomaalaislaki on kokonaisuudistuksen tarpeessa. Osa nykylainsäädännön ongelmista liittyy ilmiöön, jossa kielteisen kansainvälisen suojelun päätöksen saanut henkilö poistetaan vastaanottokeskusten järjestämien […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ