A
Iida Kalakoski

Kuka kaipaisi toimistotaloa?

Verovirasto, KELA:n toimisto tai konkurssiin ajautuneen yrityksen pääkonttori, jonka arkkitehtuuri koetaan tavanomaiseksi tai monotoniseksi ilmentää hyvin arkisen rakennusperinnön arvottamiseen – ja arvostamiseen – liittyviä vaikeuksia.

”Helsingin ydinkeskustassa Mannerheimintie 14:ssä aletaan tällä viikolla purkaa toimistorakennusta, jota harva jää kaipaamaan” kerrottiin Tekniikka ja Talous -lehdessä lokakuussa 2023.  Saman vuoden marraskuussa Yle uutisoi samasta purkuhankkeesta kysyen kuitenkin, onko purkamisessa mitään järkeä, kun tilalle rakennetaan uusi toimistotalo. Mannerheimintien purkutapaus […]

LUE LISÄÄ
A
Akseli Salminen

Miksi vuorovaikutusongelmia on, vaikka vuorovaikutuksesta puhutaan kaikkialla?

Vuorovaikutuksen ihanteet saattavat voimaannuttaa ja ohjeistaa joitain ihmisiä, mutta ne voivat yhtä hyvin jättää varjoonsa heidät, jotka kärsivät jo ennestään epätasa-arvoisesta asemasta omassa yhteisössään.

Vuorovaikutusongelmat ovat yleinen riesa työpaikoilla, kouluissa, erilaisissa yhteisöissä ja ihmissuhteissa. Varmasti jokainen on joskus kokenut yhteentörmäyksiä kollegoidensa tai koulukaveriensa kanssa, ja jäänyt jälkeenpäin miettimään, miten näistäkin tilanteista olisi ollut mahdollista selvitä paremmin. Mitä minussa tai muissa voisi olla toisin, jotta […]

LUE LISÄÄ
N
Tuuli Turja

Kuinka eri alojen tutkimus puhuu robotin tahtiin työskentelemisestä?

LUE LISÄÄ
A
Jonathon Taylor, Ruchira Liyanage, Juha Vinha, Anna-Kaisa Viitanen, Juho Rajaniemi, Alonso Espinosa, Alvaro Corredor Ochoa, Markus Laine

Sustainable built environments: Supporting Co-benefits for health and wellbeing

The dimensions of sustainability are not isolated, but part of a complex system of environmental, social and economic sustainable challenges that need to be addressed in a systemic manner.

The world is facing a number of significant environmental sustainability challenges such as a changing climate, biodiversity loss, and land use change. Urban environments are critical areas for addressing these challenges, as they are home to an increasing majority of […]

LUE LISÄÄ
A
Kati Kataja

Yhteiskunnalliset rakenteet ja nuorten mielen hyvinvointi – miten tavoittaa näiden yhteyksiä?

Nuorten mielenterveyskysymys määrittää vahvasti ymmärrystämme aikamme yhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Terveysnäkökulman ohella mielenterveys on aina myös yhteiskunnallis-rakenteellinen ilmiö. Minkälaiset kehykset tämänhetkiset yhteiskunnalliset rakenteet, politiikka, arvot ja ajattelutavat luovat sille sosiaaliselle tilalle, jossa nuoret toimivat ja tekevät valintojaan?

Julkisuudessa puhutaan mielenterveyskriisistä, josta tutkimusnäyttöäkin löytyy. Nuorten ahdistuneisuuden, masennuksen ja itsetuhoisuuden jyrkkä nousu on osoitettu usein tutkimuksin esim. Helenius & Kivimäki 2023; Kauhanen ym. 2022). Nuoruusiän kehitysvaiheeseen liittyvän psyykkisen kuohunnan on todettu altistavan mielenterveyden häiriöille, mutta yksinään se ei selitä […]

LUE LISÄÄ
A
Johanna Westergård

Synnytysväkivalta ei ole tahallista, mutta se on otettava vakavasti

Synnytysväkivalta on osa laajempaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, jonka nähdään olevan seurausta rakenteellisesta epätasa-arvosta ja syrjinnästä. YK:n ihmisoikeusneuvosto linjasi synnytysväkivaltaa käsittelevässä kannanotossaan vuonna 2019, että jokaisella synnyttäjällä on oikeus kunnioittavaan lisääntymisterveydenhuoltoon, mukaan lukien synnytyksen aikainen hoito.

Termi ’obstetric violence’, obstetrinen väkivalta tai synnytysväkivalta nousi kansainväliseen tietoisuuteen, kun Venezuela sääti ensimmäisenä maailmassa lain, jolla synnytysväkivalta kiellettiin rangaistuksen uhalla. Tätä edelsi synnytysaktivistien voimakas liikehdintä synnytyksen hoidon inhimillistämisen puolesta. (Pickles, 2024.) Sanan ’väkivalta’ käyttö synnytysten yhteydessä on herättänyt närkästystä […]

LUE LISÄÄ
A
Mari Heitto ja Jari Pirhonen

Muistisairauden varjosta valoon – miten vähentää muistisairauksien pelkoja ja stigmaa?

Kaikilla on oikeus osallistua itseään ja elämäänsä koskevan tieteellisen tiedon tuottamiseen. Vaikka muistisairaiden ihmisten etujärjestöt ovat jo pitkään vaatineet sairastuneille parempia mahdollisuuksia osallistua tieteellisten tutkimusten tekemiseen, akateemisessa maailmassa on edelleen asenteellisia ja tutkimuskäytänteisiin liittyviä esteitä.

Ennusteiden mukaan muistisairaiden määrä Suomessa tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosikymmenten aikana. Vuoteen 2040 mennessä muistisairauksia sairastavien henkilöiden lukumäärän on arvioitu nousevan jopa 247 000:een, mikäli nykyinen sairastavuuden taso säilyy samana ja ikääntyneiden väestöosuus kasvaa ennustetusti. Vaikka muistisairauksia sairastavien on arvioitu olevan […]

LUE LISÄÄ
A
Päivi Honkatukia

Puhe menetetystä sukupolvesta ei tee oikeutta nuorten aikuisten koronakokemuksille

Koronakriisillä oli laajoja vaikutuksia ihmisten elämään, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskunnallisen luottamuksen rakentumiseen. Nuorten aikuisten kokemuksiin pohjaava Elämää korona-ajassa -kirjamme tuo esiin näitä vaikutuksia. Kirja osoittaa vaikutusten olevan niin moniulotteisia, ettei yksinkertaistava julkinen keskustelu menetystä sukupolvesta tavoita niitä.

Nuori aikuisuus on nuorisotutkimuksen käsite, joka viittaa teini-iän ja aikuisuuden väliin sijoittuvaan erityiseen elämänvaiheeseen. Siihen liitettyjä piirteitä ovat muun muassa muutokset, kokeilut, elämyshakuisuus ja vapaus (Arnett 2000). Vaikka käsitteen osuvuudesta on kiistelty, on selvää, että 2020-luvun alun maailmanlaajuisen koronapandemian olosuhteet […]

LUE LISÄÄ
A
Erkki Mervaala & Lauri Lahikainen

Kalat vedessä: Hegemonia ja ekososiaalinen yhteiskuntasopimus

Kuten 1970–1980-luvuilla kriisiin ajautunut sosialidemokraattinen hegemonia korvaantui ideasfäärissä kelluen odottaneella uusliberalismilla, on nyt kriisiytyvän uusliberalismin korvaajan valinnassa pidettävä huolta, että ideoiden joukossa kelluu myös varteenotettava kestävyyshegemonian muoto.

Yhteiskuntasopimus kuulostaa reilulta ja tasa-arvoiselta asialta. Onhan kyse yhteisestä sopimuksesta. Yhteiskuntasopimuksen ollessa voimassa yhteiskunnan valtasuhteet eivät perustu väkivaltaan ja pakottamiseen vaan suostumukseen. Valtasuhteisiin ja niihin liittyvään eriarvoisuuteen tyytymiseen on rationaalisia perusteluja: turvallisuus (Hobbes), omistusoikeuden suojelu ja riitojen ratkaisu (Locke), se, […]

LUE LISÄÄ
A
Outi Mäenpää

Sänkyvankeus ei kuulu muistisairauteen

Kuntoutus tukee muistisairaan ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua. Yhteiskunnallisten tavoitteiden, kuten toimintakykyisemmän ikääntymisen ja pidemmän kotona asumisen, saavuttaminen edellyttää kuntoutuksen entistä vahvempaa integroimista ikääntyneiden ja muistisairaiden ihmisten hoidon kokonaisuuteen. Muistisairauksien kuntoutukseen tulee tulevaisuudessa panostaa paljon nykyistä enemmän.

Kuntoutuksen käsite pitää sisällään erilaisia määritelmiä ja kuntoutuksen muotoja. Tarkastelen tässä artikkelissa kuntoutusta etenkin liikunnallisen kuntoutuksen näkökulmasta. Liikunnallinen kuntoutus voidaan nähdä kattoterminä toiminnalle, jonka avulla ihminen pyrkii saavuttamaan tilanteeseensa nähden optimaalisen fyysisen toimintakykynsä. Hyvä fyysinen toimintakyky tarkoittaa käytännössä sitä, että […]

LUE LISÄÄ
A
Esko Nieminen

Some-polarisaatio – ja mitä meidän pitäisi tietää siitä?

Affektiivisuus eli tunteiden voimakas läsnäolo tekee sosiaalisesta mediasta käyttäjälleen arvokkaan, mutta samalla myös hyvin polarisoivan tilan, sillä juuri tunteet ovat sosiaalisen median polttoainetta.

Polarisaatio on aikamme suurimpia trendisanoja. Niin mediassa kuin arkisissa poliittisissa keskusteluissa puhutaan kansakunnan jakautumisen syventymisestä ja tätä myötä polarisaation lisääntymisestä. Näissä keskustelussa polarisaatioon liitetään usein sosiaalinen media, jonka katsotaan olevan suuri vaikutin ihmisten etääntymiseen ja vihaisiin asenteihin: nopeat sometrendit ja […]

LUE LISÄÄ
LATAA LISÄÄ