A
Heikki Ranta

Lastensuojelu on kriisissä – ja sitten se ei ole

Keskustelu lastensuojelusta kaipaa sävyjä, ei lisää kärjistämistä ja indikaattoreista tehtyjä kriisitulkintoja.

Lastensuojelun kriisi on päivänpoliittinen kestopuheenaihe. Kriisillä viitataan useisiin asioihin, ongelmiin tai kehityskulkuihin, kuten sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien vaihtuvuuteen, työn kuormitukseen tai esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrään. Joskus kriisipuheen laukaisee yksittäinen tragedia, kuten 8-vuotiaan Vilja Eerikan kuolema vuonna 2012 tai Koskelan […]

N
Tiina Heikkilä

Tarinatalous ja muutokset elättävät viestintätoimistoja

A
Hanneli Sinisalo ja Sonja Veistola

Yhteistyö, sosiaalisuus ja yhteisöllisyys ovat ihmisten valtteja myös lasten hoidossa

Ihmisillä on tapana kasvattaa lapsiaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden kanssa ja tällaisella vanhemmuuden jakamisella on pitkä historia, joten muillakin kuin biologisilla äideillä on kyky omaksua hoivaajan rooli.

Tuoreet tutkimustulokset viittaavat esimerkiksi lastenhoitoon käytetyn ajan olevan merkittävä tekijä vanhemmuuteen liittyvien aivoalueiden sekä hoivakäyttäytymisen muotoutumisessa. Lastenhoidon vaikutus isien aivoihin on erityisen mielenkiintoista, sillä isien aivomuutosten tunnistaminen auttaa erottamaan toisistaan raskauden tuomat ja toisaalta ulkoiset, kokemukselliset tekijät, jotka molemmat muokkaavat […]

N
Ammattiyhdistysliikkeet ekokriisin aikakaudella. Nora Räthzelin haastattelu
Petro Leinonen & Sauli Havu

Ammattiyhdistysliikkeet ekokriisin aikakaudella. Nora Räthzelin haastattelu

A
Pirjo Toivonen ja Johanna Anttila

Kirjasta!: Vanhuustutkijan koronavuosi – Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous

Ikääntyminen koskee kaikkia. Terveempi ja pidempi elämä on yhteiskuntapolitiikan pitkäaikainen tavoite, joka on nyt saavutettu. Sen pitäisi näkyä yhteiskunnassa, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

Elämme yhä pidempään ja yhä useammalla meistä on keski-iän jälkeen odotetavissa vielä 30–40 elinvuotta, ehkä jopa enemmän. Mitä tämä elämänvaihe sisältää? Miten keski-iän ylittäneet henkilöt sijoittuvat yhteiskunnassamme? Kun puhumme ikääntyneistä, puhummeko meistä vai heistä? Käsitelläänkö poliittisessa keskustelussa ikääntyneiden asioita totuudenmukaisesti? […]

N
Heikki Ranta

Tarkoituksista ja keinoista – pettymyksen tuottava yritys tasapainoilla kulttuurisodissa

A
Briitta Koskiaho

Akateeminen luovuus on murroksessa

Akateeminen luovuus on muuttunut entistä enemmän suorituspaineita tuottavaksi ja soveltavan tutkimuksen merkitystä korostavaksi. Tutkija-opettajayhteisön osalta luovuus on muuttunut suorittamista auttavaksi ominaispiirteeksi. Joutuvatko yhteisön jäsenet tällöin etsimään piilopaikkoja, joiden puitteissa he voivat vielä harjoittaa vanhanaikaista luovaa toimintaa, vapaata ajattelua?

Akateeminen luovuus kytkeytyy toisaalta yliopistolaitokseen, sen johtoon, hallintoon ja organisaatioon, joka toimii luovuuden tukena. Toisaalta luovuus toimii yliopiston perustoimintojen, tutkimuksen ja siihen liittyvän opetuksen, perustana ja toiminnan motivaationa. Tämä traditionaalinen ymmärrys eurooppalaisesta yliopistosta on ollut yleinen 1800-luvulta lähtien aina 1980-luvulle […]

A
Matti Tuomala.
Matti Tuomala

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii taloudellisen eriarvoisuuden vähentämistä

Taloudellinen eriarvoisuus, ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Nämä ongelmat kytkeytyvät myös toisiinsa, ja siksi tarvitaan niiden samanaikaista ratkaisua.

Usein verrataan keskenään, miten paljon eri maat aiheuttavat kasvihuonepäästöjä. Tällöin unohtuu se, että ihmiset aiheuttavat päästöjä, eivät maat. Kasvihuonepäästöjen tuottaminen on keskittynyt pienelle joukolle maapallon ihmisiä, joilla on suuret tulot ja varallisuus, ja jotka asuvat maailman vauraimmissa maissa. Ranskalaisekonomisti Lucas […]

A
Petri Juuti, Riikka Juuti ja Tapio Katko

Vesihuollon myytit kestävän vesihuollon haittana

Puhtaan talousveden käyttö on meille Suomessa itsestään selvää, mutta sen takana olevat järjestelmät voivat jäädä monille vieraiksi ja jopa näkymättömiksi. Koronapandemia ja sota Ukrainassa muistuttavat kouriintuntuvasti, kuinka korvaamatonta vesihuolto on ihmisten ja yhdyskuntien hyvinvoinnille.

Vesihuolto eli vedenhankinta ja jätevesihuolto yhdessä ovat kestävien yhdyskuntien perusedellytys. Vettä tarvitaan kotitalouksiin, julkiseen käyttöön, elintarvikehuoltoon, palontorjuntaan, teollisuuden raaka-aineeksi ja moneen muuhun toimintaan. Jätevedenpuhdistamot ovat usein ympäristönsuojelun suurimpia yksittäisiä investointeja, jotka osaltaan varmistavat terveellisen elinympäristön ja hyvinvointimme. YK:n kestävän kehityksen […]

N
Tiina Heikkilä

Venäjän öljykulttuuri on vallan keskittämistä, joka perustuu energiavirtojen hallitsemiseen

N
Pauliina Halonen

Mitä hyvinvointivaltio tarjoaa tulevaisuuden vanhuksille ja heidän hoitajilleen?

LATAA LISÄÄ