A
A Girl Writing Henriette Browne
Ilari Taskinen, Risto Turunen, Lauri Uusitalo & Ville Kivimäki

Digitalisoituva menneisyys: Käsinkirjoitettujen aineistojen konelukemisesta

Historiantutkimuksessa tekstien määrällinen tutkimus on ollut harvinaista, mutta tilanne on muuttunut viime vuosina.

Historiantutkijat lukevat alituisesti käsinkirjoitettuja tekstejä. Suurin osa menneisyyden kirjallisista aineistoista on raapustettu kynällä aivan viime vuosikymmeniin saakka. Käsinkirjoitetut tekstit ovat erityisen tuttuja tutkijoille, jotka jäljittävät “tavallisten ihmisten” ajatuksia, kokemuksia ja mentaliteetteja: siis sosiaali- ja kulttuurihistoriaa. Virallisten asiakirjojen sijaan keskeisiä lähteitä […]

N
Tiina Heikkilä

Ehdota kirjoitussarjaa Alustalle tai ilmianna kirjoittaja!

A
Tuuli Turja, Kalle Laakso, Pertti Koistinen, Tuomo Särkikoski ja Harri Melin

Sitoutuako robotiin?

Vuorovaikutteiset ja älykkäät robotit ovat tulossa hiljalleen työpaikoille.

Automaation yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista on keskusteltu koko teollisen kehityksen ajan. Keskustelu esimerkiksi teknologisesta työttömyydestä ja ihmistyön merkityksestä on noussut esiin kaikissa teknologisten murrosten vaiheissa, kuten 1920-luvulla, kun höyrykoneet mullistivat samanaikaisesti työn, teollisuuden ja matkustamisen. Samoin lähimenneisyydessä, kun yhteiskuntamme alkoi […]

A
Jaana Parviainen
Jaana Parviainen

Millä tiedolla on väliä liikuntatieteessä?

Liikuntatieteessä on uskottu tiedon valistavaan ja motivoivaan vaikutukseen ihmisten liikuntakäyttäytymisen muuttamisessa. Entäpä jos tieto ja data eivät johdakaan toivottuun asenteiden muutokseen, ja voivatko ne muuttua liikunnan esteeksi? Onko liikuntatiede keskittynyt liiaksi tietoon ja puhunut liian vähän tietämättömyydestä?

Digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet liikuntadatan tuottamisen ja jakamisen, mutta samalla myös disinformaation levittämisen uudella tavalla. Moniarvoisuuden lisääntyminen liikunnan kentällä on nostanut esiin kysymyksen, kenen tieto on arvokasta, ja keitä pidetään tietämättöminä. Liikuntatiede kaipaa uudenlaista ymmärrystä tietämättömyyden eri muodoista. […]

N
Matias Slavov

Objektiivisen totuuden käsitettä ei tule vesittää

N
Marko Tikka

”Äiti, mikä on sisällissota?”, eli oravat sisällissodassa

A
Tiina Heikkilä

Millainen sukupolvikokemus korona on nuorille?

Millainen sukupolvikokemus korona on? Mitä tarkoittaa opintonsa aloittaneen nuoren ihmisen elämälle, kun odotetut kokemukset jäävät välin? Nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen oli tilastollinen fakta jo ennen koronaa. Onko korona lisännyt nuorten ahdistusta maailmasta? Mitä tekee yhteisöllisyydelle ja yhteisöjen kehittymiselle, kun koulun ja […]

E
Pieter Brueghel vanhempi: The Fight Between Carnival and Lent
Sari Katajala-Peltomaa & Raisa Maria Toivo

Lived religion and past experiences

Historians are bound to ask questions, not only about the current meaning of any concept that they use, but also about its meanings and existence in history – since obviously, concepts change with culture and society. How is it possible […]

A
Reijo Kupiainen

Miksi vastustamme tietoa? Tietoresistenssiin on monta syytä

Tietoresistenssi ei ole yksiselitteisesti tyhmyyttä, vaan sillä on inhimilliseen olemiseemme liittyviä syitä.

Ajatellaanpa, että meillä olisi käytössä oikea tieto, jonka avulla voisimme suunnitella elämäämme ja rakentaa parasta mahdollista maailmaa. Ajatus on utooppinen, mutta houkutteleva disinformaation aikana. Tosiasiassa emme kuitenkaan ole kaikissa asioissa valmiita ottamaan oikeaa tietoa vastaan. Emme esimerkiksi halua tietää etukäteen […]

A
Marjaana Jones

Osallistava toiminta on täynnä odotuksia ja jännitteitä

Osallistavat käytännöt nostavatkin pintaan erilaisia jännitteitä ja kysymyksiä siitä, millainen tieto nähdään legitiiminä tai kenellä on oikeus tehdä päätöksiä julkisten palvelujen tulevaisuudesta.

Osallisuudesta on tullut muotitermi julkisten hyvinvointipalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Osallisuus on käsitteenä monimuotoinen ja sen merkityssisällöt vaihtelevat, ja sen voi melko vaivattomasti sovittaa yhteen hyvin erilaisten aatteiden ja päämäärien kanssa (Madden & Speed 2017). Kenties juuri tästä syystä osallisuus nimetään […]

A
Tiina Heikkilä

Tahaton lapsettomuus kasautuu heikompiosaisille ja marginaaleihin

Syntyvyys on kytköksissä kaikkiin yhteiskuntapolitiikan alueisiin. Huono-osaisuuden ehkäisy ja moniarvoisempi ilmapiiri voivat olla osaratkaisuja haasteisiin, joita väestön vanheneminen ja syntyvyyden lasku aiheuttavat, sanovat Riikka Homanen ja Mianna Meskus.

Lisääntyminen ja syntyvyys ovat modernina aikana olleet jatkuvasti tavalla tai toisella politiikan teon kohteena. Syntyvyys kiinnostaa väestöpolitiikan lisäksi ilmastopolitiikkaa, perhepolitiikkaa, alue- ja asuntopolitiikkaa, työvoimapolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa, tasa-arvopolitiikkaa ja terveyspolitiikkaa. Kun syntyvyys on politiikan teon kohteena, siihen kohdistuu aina priorisointia. Miksi lapsia […]

LATAA LISÄÄ