Hyppää sisältöön

Alusta!

Alusta on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkolehti.

Alusta is an e-publication by The Faculty of Social Sciences at Tampere University.

Mitä on kokemuksen historia?

Isot historian tapahtumat ja yhteiskunnalliset muutokset, kuten sodat, hyvinvointivaltio ja lama, eivät ole vain tapahtuneet, vaan ne myös koettiin. Monilapsisuus, omavaraistalous ja muutto ulkomaille teollisuustyöhön olivat aikakausilleen tyypillisiä ilmiöitä ja yhteisiä kokemuksia, jotka muodostivat kokemusrakenteita ja kokemusyhteisöitä. Vuosina 2018–2025 Tampereen yliopistossa toiminut Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikkö HEX selvitti sadoissa julkaisuissaan, miten esimerkiksi kokemukset esimerkiksi Suomesta, hyvinvointivaltiosta, neuvolasta, eletystä uskosta tai vammaisuudesta eri aikoina muodostuvat.

Koskas te hankitte lapsia? Ei kysy enää vain sukulaistäti, vaan yhteiskunta

Nuoret kipuilevat sen kanssa, onko lasten hankkiminen sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullista, sanoo nuorisotutkija Jenni Kallio. Kun julkinen keskustelu kohdistaa paineita nuoriin aikuisiin, lasten hankkiminen muuttuu yksityisestä päätöksestä myös poliittiseksi ja yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Tutkimus todistaa, että nuoret eivät jätä lapsia hankkimatta itsekkyyden takia, vaan nuoret ovat vastuullisia ja huolissaan tulevaisuudesta.

Libanonilaiset kärsivät jälleen, kun Israel ja Hizbollah ottavat yhteen Iranin pommitusten varjossa

Libanonin tilanne kytkeytyy laajempaan alueelliseen konfliktiin, jossa Iran tukee Hizbollahia. Jännitteet liittyvät myös Gazan sotaan. Libanon on valmiiksi kriisissä: taloudella menee huonosti ja poliittinen järjestelmä on halvaantunut. Yhteenotot pahentavat Libanonin siviilien tilannetta entisestään, kun ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan ja peruspalvelut ovat jo valmiiksi äärirajoilla.

Tallenne: Yhteiskuntatiede ja kapitalismi -keskustelutilaisuus

Yhteiskunnallisessa keskustelussa taloutta käsitellään politiikasta erillisenä välttämättömyyksien alueena. Tämä herättää kysymyksen, miten yhteiskuntatiede voi analysoida yhteiskunnallisina pakkoina esitettyjä ilmiöitä, kuten jatkuvaa talouskasvua tai valtiontalouden kestävyysvajetta. Ovatko ne yksilölähtöisten vapaiden markkinoiden seurausta, yhteiskuntaa jäsentäviä puhetapoja, vai edellyttävätkö ne taloudellisten suhteiden ja rakenteiden systemaattista analyysia?  

Puskiaisten moottoritien haitat ovat paljon arvioitua suuremmat

Tampereen alueella ollaan kaavoittamassa yhtenäistä metsäaluetta moottoritieksi, vaikka luontokato nakertaa Suomen luontoa. Lempäälän ja Pirkkalan välisen metsäalueen yhtenäisyyttä ei saa takaisin, jos Puskiaisten oikaisu rakennetaan. Puskiaisten oikaisun koko YVA-selonteko tulee valmistella uudelleen realistisemmasta lähtökohdasta, ja ottaa huomioon myös alueelle suunnitellun rakentamisen vaikutukset. Liikenne ja rakentaminen vaikuttavat laajasti ympäröivään metsään ja heikentävät myös ihmisille tärkeää lähiluontoa. Puskiaisten oikaisun hinta on liikaa Pirkanmaan luonnolle.

Sosiaalisen tuen vastavuoroisuus töissä: tapaus Tampereen yliopisto

Kutsuimme keväällä 2025 yliopistolaiset avuksi kehittämään uutta sosiaalisen tuen kyselymittaria. Kutsua kyselyn validointikierrokseen levitettiin tiedekuntien sähköpostilistoilla ja vastauksia tuli seitsemästä tiedekunnasta. Eniten vastauksia tuli SOC- ja ICT-tiedekunnista. Vastanneet kertoivat kokemuksistaan ja näkemyksistään työyhteisön sosiaalisesta tuesta sekä monivalintaväittämien että runsaiden avointen vastausten muodossa. Ihmiset kokevat antavansa sosiaalista tukea hieman enemmän kuin saavansa sitä. Sosiaalinen tuki toimii melko hyvin ja vastavuoroisesti, mutta kysymys herää kuinka sosiaalisen tuen saamisen ja antamisen kokemus voisi vielä parantua, jos kehittämisen mahdollisuuksia olisi.

Yhteiskuntapoliittisista ideoistamme on tullut pieniä

Yhteiskuntapoliittiset ideat eivät synny tyhjiössä. Niitä tuottavat aktiivisesti poliitikot, tutkijat, instituutiot ja ajatuspajat. Ideat vaikuttavat siihen, mitä politiikassa pidetään mahdollisena ja toivottavana. Ideoiden tuotanto on myös vallankäyttöä. Mistä ideat tulevat? Miten ideat vaikuttavat yhteiskuntaan, ja kenellä on valta ja resursseja niitä esittää ja ylipäänsä ideoida? Kenen ideoita kuunnellaan? Podcast-jaksossa haastateltavina Vastapainon Ideat yhteiskuntapolitiikassa -kirjan kirjoittajat Ville-Pekka Sorsa ja Antti Alaja.

Tarvitsemme työttömien hallinnan sijaan laadukasta ja suhdeperustaista työskentelyä

Työelämäosallisuus rakentuu perustarpeista, ihmissuhteista, identiteetin kokemuksesta ja mahdollisuudesta osallistua arjen toimintoihin. Jos jokin näistä horjuu, työelämään kiinnittyminen ei ole vain epärealistista, vaan jopa mahdotonta. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä onkin: miten palvelut voivat tukea ihmistä niin, että työelämäosallisuuden edellytykset aidosti vahvistuvat? Jos edellytyksistä jokin puuttuu tai on hataralla pohjalla, työmarkkinoiden kynnyskin voi olla hyvin kaukana.

Selviäisimmekö ilman Ylen välittämiä olympialaisia?

Tv-urheilusta on kehittynyt vuosikymmenten varrella yksi mediayhtiöiden brändinrakennuksen ja kilpailun keskeisistä välineistä. Olympialaiset ovat tästä malliesimerkki. Helmikuussa 2026 järjestettävät Milano-Cortinan talviolympialaiset näkyvät Suomessa jälleen Ylen kanavilla. Esitysoikeudet on kuitenkin jaettu amerikkalaisen Warner Bros. Discoveryn kanssa. Tilanne tarjoaa kiinnostavan mahdollisuuden vertailuun ja olympialaisten televisioinnin yhteiskunnallisen arvon pohtimiseen.