Tulokset (8)

Kieliopinnot

Yliopisto ja TAMK

TAMK

Kielten ja viestinnän opiskelu TAMKissa

Kansainvälistyvässä työelämässä monipuolinen ammatillinen kieli- ja viestintätaito sekä valmius erilaisten kulttuurien kohtaamiseen ovat entistä tärkeämpi osa ammattitaitoa. Sen takia kaikkiin korkeakouluopintoihin kuuluu kieli- ja viestintäopintoja, vieraskielistä oppimateriaalia ja kansainvälisiä opiskelijavaihtoja. Voit myös suorittaa työharjoittelun kansainvälisessä ympäristössä.

Sisällysluettelo

1. Ammattikorkeakoulututkinnot

2. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

3. Vapaasti valittavat kieliopinnot

4. Valmentavat kieliopinnot

5. Ristiinopiskelu

6. CampusOnline

7. Aiempien kieliopintojen hyväksilukeminen

8. Kieliopinnoista vapauttaminen

9. Uusintatentit

10. Opinnäytetyö

11. Tukea oppimiseen

12. Kansainvälisyys

13. Uutisia, linkkejä ja julkaisuja

 

1. Ammattikorkeakoulututkinnot

TAMKissa noudatamme eurooppalaista kielipolitiikkaa: jokaisen ammattikorkeakoululaisen tulee osata ainakin kahta Euroopassa käytettyä kieltä äidinkielensä lisäksi. Kieli- ja viestintäopintojen laajuudet vaihtelevat tutkinto-ohjelmittain. Tutkinto-ohjelmasta riippuen opintoihisi sisältyy yksi tai kaksi vierasta kieltä. Englanti on yleisin opiskeltu vieras kieli ja toisiksi suosituin saksa. Jos äidinkielesi ei ole suomi, ensimmäinen vieras kielesi voi olla suomi vieraana kielenä. Englanninkielisten tutkinto-ohjelmien kieliopinnot ovat jonkin verran erilaisia suomenkielisiin ohjelmiin verrattuna. Ammattikorkeakoulututkinnon englannin opinnot ovat eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla B2.1 – B2.2. ja ruotsin opinnot taitotasolla B1.1. – B1.2.

Ammattikorkeakouluasetuksen nojalla tutkintoihin sisältyvät viralliset valtakunnalliset tavoitteet. Sinun tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneesi
1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (6.6.2003/424 ) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen JA
2) sellainen tutkinto-ohjelman mukainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Kohta 1 tarkoittaa, että virassa, jossa edellytetään korkeakoulututkintoa, henkilön on osattava erinomaisesti virka-alueen väestön enemmistön kieltä ja vähintään tyydyttävästi toista virallista kieltä (useimmiten siis suomea ja ruotsia). Erinomainen kielitaito osoitetaan opintojen yhteydessä kypsyysnäytteellä.

Tutkintotodistukseen tulee toisesta kotimaisesta kielestä erillinen merkintä suullisesta ja kirjallisesta osaamisesta.    
                                                                          
Ammattikorkeakoulun kieliopintojen osaamisen taso perustuu paitsi asetuksen, myös Kansallisen viitekehyksen 6. tason kielitaitovaatimukseen. Sinun tulee kyetä itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja ainakin yhdellä vieraalla kielellä.

Tuemme kielten opiskelua mahdollisuuksien mukaan tarjoamalla valmentavia englannin ja ruotsin kielen kursseja.

Koulutusohjelmasta riippuen opintoihin sisältyy yksi tai kaksi vierasta kieltä, joiden laajuudet vaihtelevat. Yleisimmin opiskeltu ensimmäinen vieras kieli on englanti ja toinen vieras kieli saksa. Ensimmäisenä vieraana kielenä voi opiskella myös saksaa tai venäjää. Suomi vieraana kielenä voi olla ensimmäinen vieras kieli niille tutkinto-opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi.

 

2. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kielitaitovaatimus on Kansallisen viitekehyksen 7-tason mukainen:
osaat viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan (että alan ulkopuoliselle) yleisölle ja kykenet vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella (ja vähintään yhdellä vieraalla) kielellä. Tämä vastaa eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa C1 englannissa ja B2 ruotsissa.

 

3. Vapaasti valittavat kieliopinnot

Järjestämme vapaasti valittavia kieliopintoja ammattikorkeakoulun vuosittain vahvistaman kieliohjelman mukaisesti. Voit sisällyttää vapaasti valittavia kieliä tutkintoon 5-15 opintopistettä tutkinto-ohjelmasta riippuen.

Jos osallistut opiskelijana ammattikorkeakoulun kansainväliseen vaihto-ohjelmaan kielialueella, jonka kieli ei ole ammattikorkeakoulun kielitarjonnassa, kansainväliset palvelut tukevat omaehtoista kielen opiskeluasi taloudellisesti.

TAMKin tarjonnan lisäksi vapaasti valittavia kursseja voi etsiä myös avoimen ammattikorkeakoulun, Tampereen kesäyliopiston ja Tampereen Yliopiston ristiinopiskelupalvelun kautta sekä CampusOnline.fi:sta, jonka kautta löytyy eri ammattikorkeakoulujen tarjoamia verkkokursseja. Näiden palveluiden kautta löytyvät kurssit ovat TAMKin opiskelijoiden vapaassa käytössä.

Alla olevassa listassa on kaikki vapaasti valittavat kielten ja viestinnän kurssit, joissa opetuskieli on muu kuin englanti (englanniksi opetettavat kurssit löytyvät tämän sivun englanninkielisestä versiosta):

Nimi Koodi Opettaja Ajoitus Huom
Cross-cultural Communication and Global Employability N-00DH77-3005 Abruquah, Emmanuel Syksy 2020  
Each One Teach One NV00CD10-3020 Abruquah, Emmanuel; Annala, Henri Kevät 2020  
Each One Teach One NV00CD10-3017 Abruquah, Emmanuel; Annala, Henri Syksy 2020  
English Grammar and Writing N-KV574-3016 Leikomaa, Marianna Kevät 2020 Myös avoin AMK
English Grammar and Writing N-KV574-3017 Leikomaa, Marianna Kevät 2020 Myös avoin AMK
English Grammar and Writing N-KV574-3018 Tuohimäki, Petri Kevät 2020 Myös avoin AMK
English Speaking and Listening NV00CR09-3011 Annala, Henri; Leikomaa, Marianna Kevät 2020  
English Speaking and Listening NV00CR09-3012 Annala, Henri; Leikomaa, Marianna Syksy 2020  
Ranskan kieliopin perusteet N-KV588FG-3010 Kinnunen, Riku-Matti Syksy 2020  
Saksan kielen alkeet NK-1-3022 Kerttula, Anne Kevät 2020 Etusija liiketalouden ja IB:n opiskelijoilla
Saksan kielen alkeet 3H00EM68-3001 Kerttula, Anne Syksy 2020 Etusija liiketalouden ja IB:n opiskelijoilla
Saksan kielen alkeet 3H00EM68-3002 Myllymäki, Sari Syksy 2020 Etusija liiketalouden ja IB:n opiskelijoilla
Saksan kielen alkeet 1 N-KV598G-3015 Kerttula, Anne Kevät 2020 Myös avoin AMK
Saksan kielen alkeet 1 N-KV598G-3014 Myllymäki, Sari Syksy 2020  
Saksan kielen alkeet 2 N-KV599G-3015 Myllymäki, Sari Kevät 2020 Myös avoin AMK
Saksan kielen alkeet 2 N-KV599G-3016 Kerttula, Anne Syksy 2020  
Saksan kielen jatkokurssi NK-5-3014 Kerttula, Anne Kevät 2020 Etusija liiketalouden ja IB:n opiskelijoilla
Saksan kielen jatkokurssi 1 N-KV585S1-3005 Myllymäki, Sari Kevät 2020 Tukikieli tarvittaessa englanti, myös avoin AMK
Venäjän kielen alkeet NK-4-3025 Salmi, Maija Kevät 2020 Etusija liiketalouden ja IB:n opiskelijoilla
Venäjän kielen jatkokurssi N-KV586BV-3010 Salmi, Maija Syksy 2020 Myös avoin AMK

 

4. Valmentavat kieliopinnot

Valmentavien kieliopintojen tavoitteena on peruskielitaidon parantaminen perusopintojen kieliopinnoissa vaadittavan lähtötason saavuttamiseksi. Ruotsin kielessä vaadittava lähtötaso on Eurooppalaisen viitekehyksen (CEF) taitotaso A2–B1; englannissa B1.2–B2.1. Valmentavat kieliopinnot kuuluvat vapaasti valittaviin kieliopintoihin.

TAMKissa järjestetään tänä vuonna englannin ja ruotsin kielissä alla olevat kielten valmentavat opintojaksot. Verkkokurssit on ryhmitelty erikseen. Valmentavat opintojaksot on tarkoitettu kaikille opiskelijoille alasta riippumatta. Kaikki tällä sivulla listatut kurssit ovat valmentavia opintojaksoja nimestä riippumatta, myös verkkokurssit.

Nimi Koodi Opettaja Ajoitus Huom
Valmentavat opinnot, englanti VENGVAL-8-3030 Raimovaara, Riitta Kevät 2020  
Valmentavat opinnot, englanti VENGVAL-8-3031 Järveläinen, Kaarina Kevät 2020  
Valmentavat opinnot, englanti VENGVAL-8-3029 Raimovaara, Riitta Syksy 2020  
Valmentavat opinnot, ruotsi VRUOTVAL-8-3036 Järveläinen, Kaarina Kevät 2020  
Valmentavat opinnot, ruotsi VRUOTVAL-8-3040 Kerttula, Anne Kevät 2020  
Valmentavat opinnot, ruotsi VRUOTVAL-8-3039 Salmi, Maija Syksy 2020  
Valmentavat opinnot, ruotsi VRUOTVAL-8-3041 Raimovaara, Riitta Syksy 2020  
VALMENTAVAT VERKKOKURSSIT:
Nimi Koodi Opettaja Ajoitus Huom
Englannin kieliopin perusteet N-KV572-3048 Leikomaa, Marianna Kevät 2020 Myös avoin AMK
Englannin kieliopin perusteet N-KV572-3055 Leikomaa, Marianna Kevät 2020 Myös avoin AMK
Englannin kieliopin perusteet N-KV572-3057 Tillander, Kristiina Kevät 2020 Myös avoin AMK
Englannin kieliopin perusteet N-KV572-3049 Leikomaa, Marianna Syksy 2020 Myös avoin AMK
Englannin kieliopin perusteet N-KV572-3056 Leikomaa, Marianna Syksy 2020 Myös avoin AMK
Englannin kieliopin perusteet N-KV572-3058 Leikomaa, Marianna Syksy 2020 Myös avoin AMK
Englannin kieliopin perusteet N-KV572-3059 Tillander, Kristiina Syksy 2020 Myös avoin AMK
Ruotsin kieliopin perusteet N-KV603-3015 Raimovaara, Riitta Kevät 2020 Myös avoin AMK
Nätsvenska – Ruotsin valmentava verkkokurssi NV00CP35-3013 Hanska, Sari; Kerttula, Anne; Mäkelä, Reijo; Sallila, Joni Kevät 2020  
Nätsvenska – Ruotsin valmentava verkkokurssi NV00CP35-3015 Mäkelä, Reijo Kesä 2020  
Nätsvenska – Ruotsin valmentava verkkokurssi NV00CP35-3014 Hanska, Sari; Kallinen, Katri; Kerttula, Anne; Sallila, Joni Syksy 2020  

 

5. Ristiinopiskelu

Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun muodostamassa korkeakouluyhteisössä voit läsnäolevana tutkinto-opiskelijana tai vaihto-opiskelijana hankkia lisää osaamista myös yliopiston kursseja käymällä. Tutustu ristiinopiskelutarjontaan täällä: Ristiinopiskelupalvelu

 

6. CampusOnline

CampusOnline on Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen opintotarjontaportaali, joka kokoaa yhteen yli 20 ammattikorkeakoulun verkko-opintojaksot. Voit valita maksuttomasti opintoja toisesta ammattikorkeakoulusta ja sisällyttää ne omaan tutkintoosi. CampusOnline mahdollistaa opintojaksojen suorittamisen 100-prosenttisesti verkossa: ilmoittaudu minkä tahansa ammattikorkeakoulun opintojaksoille ja opiskele ajasta ja paikasta riippumatta – siellä missä sinulle parhaiten sopii. Tutustu kurssivalikoimaan täällä: CampusOnline. Tarjonnassa oleville TAMKin kursseille ilmoittaudutaan normaalisti Pakin kautta, muiden korkeakoulujen kursseille CampusOnlinen lomakkeen kautta.

 

7. Aiempien kieliopintojen hyväksilukeminen

Ammattikorkeakoulussa voidaan hyväksilukea kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai yliopistoissa suoritettuja kieliopintoja. Voit hakea kieliopintojen hyväksilukua jos suorituksesi ei ole yli 10:tä vuotta vanha. Hyväksilukua joutuu täydentämään alakohtaisilla lisäsuorituksilla, mikäli aikaisemmat kielten opinnot ovat joltain toiselta ammattialalta. Täydentämisessä noudatetaan Valtioneuvoston asetusta ammattikorkeakouluista (18.12.2014/1129):

7 § Kielitaito
Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä
2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Kielitaidon hyväksilukeminen vaatii kirjallisen anomuksen ja todistukset aiemmista opinnoista. Hyväksilukuanomukset tehdään ennen kurssin alkua HyväHOT-järjestelmän kautta omalle kielenopettajalle.

Opiskelijalla on myös oikeus hakea muualla hankitun osaamisen tunnustamista riippumatta siitä missä ja miten tuo osaaminen on hankittu (ns. AHOT – Aikaisemmin Hankitun Osaamisen Tunnistaminen ja Tunnustaminen). AHOT-näytössä opiskelija osoittaa tutkinnon tavoitteiden mukaista osaamista ja osaaminen tunnistetaan esim. osaamisportfoliolla, oppimispäiväkirjalla, työsuorituksella, tentillä ja/tai suullisella näytöllä. AHOT-anomukset tehdään ennen kurssin alkua HyväHOT-järjestelmän kautta omalle kielenopettajalle.

Tarkemmat ohjeet hyväksiluvuista ja osaamisen tunnustamisesta ovat TAMKin tutkintosäännössä (20 §).

Opintojen hyväksilukeminen (aikaisemmat opinnot tai muulla tavoin hankittu osaaminen) – HyväHOT

Formaalisti opitun hyväksiluvut

1. Kaikki tutkintoon vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot voidaan suorittaa hyväksilukemisten kautta.

2. Suomen/ruotsin kielessä korkeakoulussa suoritettuun (vastaavan tai soveltuvan ammattialan) alempaan tutkintoon sisältyvät kieli- ja viestintäopinnot hyväksytään sellaisinaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tulevilla opiskelijoilla.

3. Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla vastaavan tai soveltuvan ammattialan samantasoiset (Eurooppalainen viitekehys, EVK) ja osaamistavoitteiltaan vastaavat kieli- ja viestintäopinnot kotimaisessa korkeakoulussa, opinnot hyväksiluetaan sellaisinaan vähäisten laajuuserojen estämättä.

4. Jos opiskelija on suorittanut toisen koulutusalan kieli- ja viestintäopintoja kotimaisessa korkeakoulussa ja osoittanut niissä tutkintoon vaadittavaa osaamista, opintoja suositellaan täydennettäviksi alakohtaisen kieli- ja viestintätaidon osalta. Mahdollinen täydennys ei muuta edeltävän korkeakoulun antamaa arviointia. Tutkintoon kuuluvan suomen/ruotsin kielen arvioinnin osalta noudatetaan edeltävän korkeakoulun antamaa arviointia.

5. Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla vastaavan tai soveltuvan ammattialan samantasoiset (EVK) ja osaamistavoitteiltaan vastaavat vieraiden kielten opinnot ulkomaisessa korkeakoulussa, opinnot suositellaan hyväksiluettaviksi sellaisenaan vähäisten laajuuserojen estämättä.

Jos opiskelija on suorittanut muita kuin kieliopintoja ulkomailla, hän ei voi saada suoraa hyväksilukua tutkintoon vaadittaviin kieliopintoihin. Ehdotetaan harkittavaksi, että näitä opintoja voidaan tarkoituksenmukaisessa määrin hyväksilukea myös kieliopintoihin, kun opinnot sisältävät selvästi tunnistettavissa olevan kieli- ja viestintäkomponentin ja vastaavat tutkintoon vaadittavan vieraan kielen opintojen osaamistavoitteita.

6. Päätöksen formaalisti opitun hyväksiluvuista tekee koulutuspäällikkö kuultuaan asianomaisia kielten ja viestinnän opettajia.

Non-formaalin ja informaalin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

1. Tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot voidaan suorittaa osaamisen näytöillä.

2. Jos opiskelijalla on opetussuunnitelman osaamistavoitteiden mukaista non-formaalisti tai informaalisti hankittua kieli- ja viestintäosaamista, hänellä on mahdollisuus osoittaa osaamisensa näytöllä. Tämä edellyttää, että opiskelija jäsentää aiemmin hankkimaansa osaamista ja arvioi sitä suhteessa osaamistavoitteisiin. Opiskelijan esittämien näyttöjen on oltava riittäviä, luotettavia ja ajan tasalla olevia.

3. Kieli- ja viestintäosaamisen näyttötapoja ovat esimerkiksi korvaavat/näyttökokeet, portfoliot, haastattelut, suulliset ja kirjalliset tuotokset, kielisalkku, osaamispäiväkirjat, oppimistehtävät ja asiantuntijaluennointi sekä näiden yhdistelmät.

 

8. Kieliopinnoista vapauttaminen

Koulutusjohtaja voi vapauttaa sinut osittain tai kokonaan kielitaitovaatimuksista erityisestä syystä, kuten todetun lukivaikeuden perusteella ja myös siinä tapauksessa, että olet saanut koulusivistyksesi muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai olet saanut koulusivistyksesi ulkomailla. Jos saat tällaisen vapautuksen, sinun on suoritettava vapautusta vastaava määrä muita sovittuja opintoja (TAMKin tutkintosääntö § 23).

Hakemus kielitaitovaatimuksista vapauttamiseksi

 

9. Uusintatentit

Opiskelijat jotka eivät läpäise kielen kurssia tai haluavat parantaa arvosanaansa voivat osallistua TAMKin Kielten ja viestinnän järjestämään uusintatenttiin. Kielten uusintatentit tehdään toteutuksella määriteltyinä Kielten ja viestinnän uusintatenttipäivinä. Opiskelijat ilmoittautuvat uusintatenttiin Pakin tenttijärjestelmän kautta vähintään kymmenen päivää ennen tenttiä (katso tenttijärjestelmän käyttöohje).

Tänä vuonna kielten uusintatentit järjestetään seuraavasti (syksyn tentit ilmoitetaan myöhemmin):

Päivämäärä Aika Paikka
30.1.2020 16:30-19:30 D1-04
19.3.2020 16:30-19:30 D1-04
16.4.2020 16:30-19:30 D1-04
28.5.2020 16:30-19:30 D1-04

 

10. Opinnäytetyö

Opinnäytetyö on opintoihin kuuluva itsenäinen opintosuoritus. Sen laajuus on ammattikorkeakoulututkinnossa 15 opintopistettä (kätilö- ja terveydenhoitajatutkinnoissa 20 op) ja ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa 30 op. Opinnäytetyöstä annetaan erillinen arvosana tutkintotodistukseen. Opinnäytetyöprosessiin kuuluu koulutusohjelmakohtaisesti opetusta, seminaareja, työkohtaista ohjausta ja itsenäistä työskentelyä. Suoritustavat ja -vaatimukset määritellään tarkemmin kussakin koulutusohjelmassa.

Opinnäytetyö tehdään aiheesta, joka liittyy opiskelijan koulutusohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehtoon ja joka tukee opiskelijan kehittymistä asiantuntijaksi omalla erityisalalla. Opinnäytteen tulee olla työelämän tarpeista lähtevä ammattikäytäntöjä, ammatillisia tietoja ja -taitoja kehittävä työ. Aihe voi löytyä esimerkiksi opiskelijan harjoittelujakson aikana, TAMKin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeista tai ammattikorkeakoulun ulkopuolisilta toimeksiantajilta.

Opinnäytetyön tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tiedonhankintaan, eri lähteistä saatavan tiedon kriittiseen analyysiin, ongelmaratkaisu-, päättely- ja argumentaatiotaitoihin, työkäytäntöjen analysointiin ja kehittämiseen sekä selkeään kirjalliseen ja suulliseen viestintään. Opinnäytetyön avulla opiskelija voi syventää omaa erityisosaamistaan ja kehittää suhteitaan työelämään.

Intran käsikirjassa on sivu nimeltä Opinnäytetyö, missä on tarkemmin kuvattu opinnäytetyöprosessia ja kirjallisen raportin rakenne- ja muotovaatimuksia. Lisäksi sivulta löytyy opinnäytetyöprosessin aikana tarvittavia lomakkeita. Kannattaa myös tutustua kirjallisen raportoinnin ohjeisiin sekä opinnäytetyön raporttipohjaan.

Osa TAMKin koulutusohjelmista järjestää opiskelijoilleen erilaisia työpajoja opinnäytetyöprosessiin liittyen.

Englanninkielinen abstrakti

Opinnäytetöihin tulee TAMKissa sisällyttää englanninkielinen tai vieraskielinen abstrakti. Abstraktin rakenne on sama kuin suomenkielisen tiivistelmän, mutta abstrakti on suomenkielistä tiivistelmää lyhyempi. Asiasisällöltään abstrakti vastaa suomenkielistä tiivistelmää ja se on pituudeltaan noin 150–200 sanaa. Abstrakti on tiivis itsenäinen tuotos opinnäytetyön sisällöstä. Se tulee olla ymmärrettävissä ilman, että lukijan täytyy perehtyä koko opinnäytetyöhön. Sivun yläosaan kirjoitetaan samat bibliografiset tiedot asianomaisella kielellä kuin tiivistelmä-sivullekin. Englanninkielinen abstrakti sisältää myös 2–5 asiasanaa. Abstrakti on työssä seuraavalla sivulla tiivistelmän jälkeen.

Tampereen ammattikorkeakoulu

Tampere University of Applied Sciences

Degree Programme in …

Option of …

Opinnäytetyön nimi tulee kirjoittaa brittienglannilla (BrE organisation vs. AmE organization) ja nimessä esiintyvät pääsanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Prepositiot, artikkelit yms. kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Waste Management Plan for the Hospitality Trade Fair in 2009

Promoting Young People’s Emotional Wellbeing in Secondary Education

Abstraktin pitää vastata seuraaviin kysymyksiin:

1) Tutkimuksen tavoite/tarkoitus
(Introduction: Objective, Purpose)

2) Tutkimusmenetelmä
(Approach/ Methodology; data collection and data analysis)

3) Keskeiset tulokset
(Results/Findings)

4) Johtopäätökset/Pohdinta
(Conclusions/Discussion)

Abstraktin kieli

Abstrakti kirjoitetaan asiatyylillä. Kielen täytyy olla neutraalia, tiivistä ja yksiselitteistä. Kirjoita abstraktisi suoraan englanniksi, älä käännä sitä suomenkielisestä tiivistelmästä. Suomenkielisen tiivistelmän sanatarkka käännös johtaa usein kömpelöön, monimutkaiseen ja epäaitoon kieleen. Liian pitkät virkkeet eivät ole lukijaystävällisiä eivätkä aukea lukijalle kertavilkaisulla.

Abstraktin aikamuodot

Aikamuoto on pääsääntöisesti imperfekti, yleispäteviä tuloksia ja johtopäätöksiä selostettaessa se on kuitenkin preesens.

1) Tutkimuksen tavoite/tarkoitus (imperfekti)

The objective of this study was to gather information about…

The purpose of this thesis was to collect information on…

2) Tutkimusmenetelmä (imperfekti tai preesens)

This study was carried out as a project.

The data were collected from 17 paediatric patients and 29 parents.

The data were analyzed using qualitative content analysis.

The theoretical section explores…

The empirical part consists of…

3) Keskeiset tulokset (imperfekti tai preesens)

The respondents stated that…

The majority of participants believed that…

These results suggest that…

4) Johtopäätökset/Pohdinta (preesens)

The findings indicate that…

Further research is required to…

Furthermore, preventive measures should be adopted to reduce all types of abuse…

To help prevent obesity, strategies are needed to decrease adolescents’ sedentary leisure time…

Oikeinkirjoitus

Abstrakti kirjoitetaan passiivimuodossa: minä– tai minun-muotoja ei käytetä:

More attention has been paid to…

The data were gathered by conducting a survey among customers…

The data were analysed by applying…

Different methods were compared…

Lyhennettyjä sanamuotoja ei käytetä: doesn’t = does not; didn’t = did not

Ei pilkkua that-sanan eteen!

The results show that the respondents were satisfied with…

Ihmisistä puhuttaessa käytetään s-genetiiviä, asioista ja esineistä of-genetiiviä:

The customers’ opinions gave interesting information for the new menu of the restaurant.

Lisää aiheesta:

Quick Help for Writing an Abstract

 

11. Tukea oppimiseen

TAMKissa kiinnitetään erityistä huomiota opetuksen ja opiskelun fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen saavutettavuuden kehittämiseen siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Erityisjärjestelyt ja tukiseteli

Aina opinnot eivät suju suunnitellusti. Mikäli opiskelija tietää tai arvelee, että hänellä on jokin oppimista haittaava vaikeus tai siihen liittyvä muu erityistarve, ottaa hän yhteyttä opettajatuutoriinsa tai opinto-ohjaajaansa. Heiltä saa ohjausta ja neuvoja mm. asiantuntijalausunnon hankkimista sekä tukisetelin hakemista varten.

TAMKissa on käytössä tukiseteli, jolla haetaan erilaisia erityisjärjestelyjä, jotka tukevat opinnoissa edistymistä. Näihin erityisjärjestelyihin voidaan myöntää korkeintaan 20 tuntia/lukuvuosi. Tukitarve osoitetaan aina asiantuntijalausunnon (lukilausunto, lääkärin- tai terveydenhoitajan lausunto) perusteella. Tukiseteliä haetaan Intrasta löytyvällä sähköisellä lomakkeella, joka tulostetaan, allekirjoitetaan, ja toimitetaan asiantuntijalausunnon jäljennöksen kanssa omalle opinto-ohjaajalle hyväksyttäväksi. Tukisetelin saatuaan opiskelija sopii itse erityisjärjestelyistä sen opettajan tai ohjaajan kanssa, jolta apua tarvitsee. Tukisetelit eivät kuulu avoimen AMKin opiskelijoille eivätkä vaihto-opiskelijoille.

Lyhyt- tai pitkäaikaista erityisjärjestelyiden tarvetta voivat aiheuttaa mm.:
– lukivaikeus
– muut oppimisvaikeudet
– erilaiset neurologiset pulmat (mm. AS, ADD/ADHD, Tourette)
– mielenterveyteen liittyvät haasteet
– liikkumiseen, kuulemiseen ja näkemiseen liittyvät esteet
– muut opintoihin vaikuttavat syyt

Tukiseteliä voi käyttää mm. seuraaviin erityisjärjestelyihin:
– opintojen suunnittelun, ajankäytön ja organisoinnin yksilöllinen ohjaus
– lisäopetus tai -ohjaus
– lisäaika tentissä ja muissa arviointitilanteissa
– rauhallinen tila tentissä
– yksilölliset joustavat suoritustavat ja/tai -aikataulut
– apuvälineiden käyttö
– erityisyyden huomioiminen arvioinnissa (mm. oppimisvaikeus)
– opinnäytetyön kirjallisen raportoinnin lisäohjaus

Lukivaikeus ja tukiseteli

Tukiseteliä varten tarvitaan aina ajantasainen, peruskoulun jälkeen annettu lukilausunto. Muussa tapauksessa lukitesti voidaan tehdä TAMKissa, mutta vain suomea äidinkielenään puhuville tutkinto-opiskelijoille. Tukisetelin saaminen edellyttää keskivaikeaa tai vaikea-asteista lukivaikeutta. Lisätietoa aiheesta saa opinto-ohjaajilta, opettajatuutoreilta sekä lukitestausta tekevältä Sari Hanskalta tai Ella Hakalalta (lukitestaus.tamk(at)tuni.fi).

Kehen ottaa yhteyttä

Oppimisen tukeen liittyvissä asioissa ota aina yhteys omaan kieltenopettajaasi sekä oman alasi kielten vastuuopettajaan.

Lisää aiheesta:

Saavutettavuus ja erityisjärjestelyt TAMKissa
Saavutettavuus ja erityisjärjestelyt
Esteettömyys korkeakouluyhteisön kampuksilla
Tukisetelihakemus (eLomake)

 

12. Kansainvälisyys

Opiskelija- ja harjoitteluvaihto ovat erinomaisia mahdollisuuksia kansainvälistyä ja kehittää omaa kansainvälisyysosaamistaan ammattikorkeakouluopintojen aikana. Opiskelu ja harjoittelu on tuettua, ja jokaisella TAMKin opiskelijalla on oikeus saada tukea 12 kk ajalta ulkomailla opiskeluun tai harjoitteluun.

Vaihto-opiskelu ja kielitodistukset

Mikäli kv-vaihto tai hakuprosessi tekee kielten opintojaksolle osallistumisen mahdottomaksi, on vaihtoon lähtevillä tällöin mahdollisuus tilanteesta riippuen korvata kielten opintojaksoja vaihtoraportilla tai muilla suorituksilla. Käytännöt vaihtelevat aloittain ja yksityiskohdista päätetään aina tapauskohtaisesti. Jos olet lähdössä opiskelijavaihtoon, tiedustele korvaamismahdollisuuksia kieltenopettajaltasi. Korvaavuuksia haettaessa tulisi myös Learning Agreement -opiskelusopimus ja/tai opintosuunnitelma ulkomailla käydä läpi kieltenopettajasi kanssa jo ennen vaihtoon lähtöä, jotta voidaan sopia miten vaihdon aikana karttunutta kielitaitoa todennetaan ja hyväksiluetaan. Tällä tavoin voit suunnitella vaihtosi siten, että hyväksiluvun kriteerit täyttyvät vaihdon aikana. Learning Agreement -opiskelusopimus tehdään ennen vaihtoon lähtöä kaikkien opintojaksojen osalta opiskelijan koulutusalan tai -ohjelman kv-koordinaattorin tai -vastaavan kanssa. Lisätietoa TAMKin tutkintosäännössä (§ 21).

Kv-vaihtoihin tarvittavat kielitodistukset tulee hakea jo hyvissä ajoin omalta kieltenopettajalta. Kielitaidon arvioinnissa tulee käyttää TAMKin omaa kielitaitolomaketta.

TAMKilta voi myös hakea 150€ tukea vaihtokohteen kielen opiskeluun ennen vaihtoon lähtöä (ei englanti tai ruotsi).

Lisää aiheesta:

Kansainvälisyys TAMKissa
Opiskelijavaihtoon lähtevien ohjeet
Harjoitteluvaihtoon lähtevien ohjeet

 

13. Uutisia, linkkejä ja julkaisuja

TAMK Kielten ja viestinnän blogi

International Business

Luotu
25-02-2019
Päivitetty
26-05-2020