skip-to-main-content

Tulokset (9)

Varhainen välittäminen opiskelijan tukena

Yliopisto ja TAMK

Varhainen välittäminen - Toimintaohjeita huolta herättävän opiskelijan tukemiseksi

Tausta-ajatus: opiskelussa näkyvien ongelmien huomaaminen ja opiskelijoiden tukeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhaisen välittämisen kulttuurin rakentaminen on jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen vastuulla.

Tarkoitus: työväline tilanteisiin, joita voi tulla vastaan - ei niin, että tarvitsisi alkaa erityisesti etsiä huolenaiheita. Tämä ohje koskee tilanteita, joissa syystä tai toisesta opiskelijan olemus, toiminta, käyttäytyminen tai vuorovaikutus herättää huolta. Huolen heräämisen taustalla voi olla monenlaisia syitä ja usein paras keino selvittää mistä on kyse, on kysyä opiskelijalta itseltään.

Kenelle: tarkoitettu työn tueksi koko korkeakouluyhteisön henkilökunnalle, ja jokainen soveltaa sitä omasta roolistaan käsin. Huolta herättävään tilanteeseen tarttuminen ja tuen tarjoaminen kuuluu jokaisen opettajan ja ohjaustyötä tekevän ohjausvastuulle.

Varhaisen välittämisen perusperiaatteet:

  1. Havaitse
  2. Ota puheeksi
  3. Auta itse tai ohjaa eteenpäin

***

Tämän ohjeen tausta-ajatuksena on opiskelussa näkyvien ongelmien huomaaminen ja opiskelijoiden tukeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ohje on tarkoitettu työvälineeksi tilanteisiin, joita voi tulla vastaan - ei niin, että tarvitsisi alkaa erityisesti etsiä huolenaiheita. Varhaisen välittämisen kulttuurin rakentaminen on jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen vastuulla.

Tämä ohje koskee tilanteita, joissa syystä tai toisesta opiskelijan olemus, toiminta, käyttäytyminen tai vuorovaikutus herättää huolta. Taustalla voi olla monenlaisia syitä ja usein paras keino selvittää mistä on kyse, on kysyä opiskelijalta itseltään.

Tämä on ohje on tarkoitettu työn tueksi koko korkeakouluyhteisön henkilökunnalle, ja jokainen soveltaa sitä omasta roolistaan käsin. Huolta herättävään tilanteeseen tarttuminen ja tuen tarjoaminen kuuluu jokaisen opettajan ja ohjaustyötä tekevän ohjausvastuulle. Asiaan tarttumisessa voi noudattaa seuraavia askeleita:

  1. Havaitse
  2. Ota puheeksi
  3. Auta itse tai ohjaa eteenpäin

Toimintaohjeiden soveltamisen periaatteet:

Tuen tarjoaminen varhaisessa vaiheessa: Ota huolesi puheeksi opiskelijan kanssa heti huolen herätessä. Ei ole noloa, jos olit väärässä eikä hätää ollutkaan. Puheeksi ottaminen osoittaa, että välität.

Opiskelijan kunnioittaminen: Ota huolesi puheeksi henkilön itsensä kanssa. Selän takana toimiminen ei herätä luottamusta ja jokaisella opiskelijalla on itse oikeus päättää, miten haluaa omaa tilannettaan hoitaa. Älä puhu opiskelijoiden asioista tai välitä sähköposteja eteenpäin ilman selkeästi yhdessä sovittua toimintatapaa. Hengen tai terveyden uhka on poikkeustapaus ja edellyttää viranomaisavun pyytämistä.

Opetustilanteen ja yksittäisen opiskelijan tukemisen erottaminen: Arvioi, onko tarvetta kahdenkeskiselle keskustelulle, vai riittäisikö yleinen ohjeistus opetustilanteen yhteydessä. Esimerkiksi luennolla voit vielä kerrata tehtävän ohjeistuksen tai vinkata tehtävätyyppiin tai opiskelutaitoihin liittyvästä opastusmateriaalista. Voit myös muistuttaa tarjolla olevista ohjaus- ja tukipalveluista. Tarvittaessa keskustele opiskelijan kanssa kahdenkesken opetustilanteen ulkopuolella. Vaikka opiskelijalla olisi vaikea tilanne, opetustilanne ei ole hyvä hetki käsitellä sitä. Varmista myös muiden opiskelijoiden mahdollisuus keskittyä opintoihin jättämällä vaikeiden asioiden selvittely opetuksen ulkopuolelle.

Erilaisuuden hyväksyminen: Tavallisuudesta poikkeava tai outo käyttäytyminen ei aina ole merkki opiskelijan sairastumisesta, uhmasta, kunnioituksen puutteesta tai välinpitämättömyydestä. Sen taustalla voi olla esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa, oppimisvaikeuksia tai autismin kirjoon liittyviä vuorovaikutuspulmia.

Erota havainnot ja tulkinnat:

Mielemme pyrkii tekemään havainnoista tulkintoja, ja siksi on hyvä tietoisesti erotella konkreettiset havainnot niistä tehtävistä tulkinnoista. Havainnot voivat liittyä esim. opiskelijan ulkoiseen olemukseen, käyttäytymiseen, toimintaan tai vuorovaikutukseen. Tulkinnat koskevat tavallisesti näiden havaintojen taustalla olevia syitä.

Esimerkkejä havainnoista: opiskelija edistyy hitaasti tai ei suoriudu tehtävistään, näyttää jännittyneeltä tai ei osallistu keskusteluihin, näyttää alakuloiselta tai väsyneeltä.

Esimerkkejä tulkinnoista: opiskelija on laiska, aikaansaamaton, masentunut, välinpitämätön.

Ääneen lausutut tulkinnat voivat olla hyvin loukkaavia. Sen sijaan konkreettisten havaintojen tilanteeseen sopiva esiin nostaminen on hyvä tapa toimia.

Joskus tilanteesta on vaikea tehdä selkeitä ja konkreettisia havaintoja, tai niiden sanottaminen on vaikeaa. Erityisesti silloin kannattaa kuulostella, mitä tunteita tilanne itsessä herättää, esimerkiksi huolta, pelkoa, ärtymystä tai epävarmuutta. Usein, jos opiskelijan toiminta herättää  jonkin tunteen, on tilanteeseen hyvä suhtautua huolta herättävänä tilanteena ja tarttua siihen. Jos et tiedä miten toimia, kysy neuvoa esimerkiksi kollegalta tai sopivalta tuntuvalta ohjaustaholta.

Miten ottaa huoli opiskelijasta puheeksi

Mieti etukäteen, mitä keskustelulta tavoittelet. Onko tavoitteesi esimerkiksi lisäinformaation hankinta, tilanteen selkeyttäminen, tilanteen syiden selvittely tai jatko-ohjaus.

Tärkeää on suosia omakohtaisiin havaintoihin perustuvaa puhetta ja välttää esittämästä tulkintoja. Voit käyttää mallia: ”Olen havainnut… Mietin, mistä tässä voisi olla kyse?”

Kysy, mitä opiskelijalle kuuluu. Yksinkertainen kuulumisten kysyminen on luonteva tapa osoittaa, että välittää ja on kiinnostunut opiskelijan voinnista. Voit myös tuoda huolesi esiin: ”Minulla on herännyt huoli…”

Kysy, miten opiskelija jaksaa ja voi. Voit tuoda esiin tekemiäsi konkreettisia havaintoja opiskelijasta tai hänen toiminnastaan sekä oman huolesi. Voit kysyä esimerkiksi: ”Olen huomannut, että olet näyttänyt väsyneeltä ja alakuloiselta. Mietin, onko sinulla kaikki hyvin?” Tai voit sanoa: ”Olen miettinyt, miten jakselet.”

Kysy, onko jotain erityistä syytä opiskelijan poissaoloille, myöhästymisille tai muille opiskeluun liittyville hankaluuksille. Jos epäilet, että opinto-ongelmiin liittyy muitakin vaikeuksia, anna opiskelijalle tilaisuus kertoa, mistä on kyse. Voit kysyä esimerkiksi: ”Olen huomannut, että sinulla on ollut paljon poissaoloja ja tehtävien palautukset ovat usein myöhässä. Mietin, mistähän mahtaa olla kyse?”

Tavanomaiset vuorovaikutuksen keinot riittävät. Voit miettiä, mitä toivoisit itsellesi sanottavan, tai mitä sanoisit vaikka työtoverillesi vastaavassa tilanteessa. Ole oma itsesi ja kuuntele. Tärkeintä on, että osoitat olevasi kiinnostunut.

Milloin ja miten voin auttaa itse?

Jokaisella opetus- ja/tai ohjaustyötä tekevällä on velvollisuus toimia tilanteessa, jossa herää huoli opiskelijasta. Oma rooli ohjausyhteisössä määrittelee, millainen vastuu tilanteen hoidosta kullakin on.

Tärkeää on, että itselle on selkeää missä oman ohjaustyön rajat kulkevat. Tällöin se on helpompi kommunikoida myös muille. Yliopiston linjaus ohjauksesta tai TAMKin opintojen ohjauksen kokonaisuuden kuvaus antaa karkeat rajat ohjaustyölle. Lisäksi mm. oman ohjaustyön luonne, oma rooli ohjaajana, oma ohjausosaaminen sekä omat voimavarat määrittävät ohjaustyön rajoja.

Opiskelijalle kannattaa myös selkeyttää oman ohjaustyön rajoja, jos opiskelijalla on monenlaisia tuen tarpeita. Voit sanoa esimerkiksi: ”Opettajana/ohjaajana voin auttaa sinua näissä kysymyksissä ja niitä voidaan yhdessä työstää, mutta kerroit myös tällaisista pulmista, ja niissä en valitettavasti voi sinua auttaa. Näihin asioihin voisit saada tukea…”

Yhteisen työskentelyn tai ohjaussuhteen rajoja selkeyttäessä voi opiskelijan myös ohjata luontevasti eteenpäin hakemaan sopivaa tukea, jos se on tarpeen.

Anna tukea, älä yritä ratkaista toisen ongelmia. Jo pelkkä keskusteleminen voi tuoda avun. Kaikkia ongelmia ei tarvitse ratkaista tässä ohjaussuhteessa tai tässä ohjauskeskustelussa.

Anna opiskelijalle mahdollisuus puhua, mutta muista, että opiskelija kertoo yksityisasioistaan vain sen verran, kuin itse haluaa ja katsoo tarpeelliseksi. Kuuntele rauhassa, mutta älä patista opiskelijaa ratkaisuihin. Voit kertoa mahdollisuuksista, mutta opiskelija päättää lopulta itse, mikä tuntuu hänestä hyvältä tavalta edetä.

Jos et tiedä, miten opiskelijan kanssa kannattaisi edetä, ota aikalisä. Joskus riittää, kun keskustelun aikana otat hetken aikaa asian pohtimiselle. Tarvittaessa voit ottaa pidemmän aikalisän sopimalla opiskelijan kanssa ajan, jolloin palaatte asiaan. Tämä mahdollistaa asian selvittämisen ja esimerkiksi asiantuntija-avun hyödyntämisen.

Muistuta itseäsi siitä, että ohjaajan ei tarvitse olla täydellinen. Jos jälkeenpäin huomaatkin toimineesi epätarkoituksenmukaisesti, on yleensä aina mahdollista korjata tilanne keskustelemalla asiasta.

Jos tilanne jää jälkikäteen vaivaamaan ja haluaisit vielä tarjota tietoa esimerkiksi ohjaustahoista, voit ottaa yhteyttä opiskelijaan esimerkiksi sähköpostilla: "Jäin vielä miettimään keskusteluamme ja ajattelin, että voisin vielä varmuuden vuoksi laittaa sinulle tietoa ohjaustahoista, joiden kanssa on mahdollista miettiä opiskeluun liittyviä asioita, jos koet, että sellaisesta voisi olla sinulle hyötyä.” Lähetä viestisi pelkästään opiskelijalle.

Miten ja mihin ohjaan eteenpäin?

Jos oman ohjausvastuusi, jaksamisesi tai osaamisesi rajat uhkaavat ylittyä, opiskelija tulee ohjata eteenpäin. Voit käyttää esimerkiksi seuraavaa ehdottavaa ilmaisutapaa eteenpäin ohjaamisessa: ”Voisit hyötyä opiskelijaterveydenhuollon palveluista / keskustelusta opinto-ohjaajan kanssa.”

Voit käyttää myös jotakin seuraavista ilmaisutavoista, tai joitakin muita, omaan suuhusi sopivia sanoja:

  • ”Mietin, voisitko hyötyä käynneistä opiskelijaterveydenhuollossa.”
  • ”Vastaavissa tilanteissa monet opiskelijat ovat voineet hyötyä opinto-ohjaajan palveluista.”
  • ”Muistathan, että voit käydä juttelemassa esimerkiksi opinto-ohjaajan kanssa tai varata ajan opiskelijaterveydenhuollosta.”

Korkeakoulujen ohjaustahojen lisäksi opiskelijoille on tarjolla myös muita tukitahoja, joista tärkein on opiskelijaterveydenhuolto. Jos opiskelija tuo esille ensisijaisesti terveyteen, mielenterveyteen tai vakavaa jaksamiseen liittyvää huolta, kannattaa opiskelija ohjata suoraan terveydenhuollon palveluihin.

Tavallisesti opiskelija ohjataan itse ottamaan yhteyttä tarvitsemaansa tukitahoon. Joissakin tilanteissa voit kuitenkin tarjoutua tekemään yhteydenoton opiskelijan puolesta, tai voit tehdä yhteydenoton yhdessä opiskelijan kanssa. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi, jos opiskelijalla on voimakasta sosiaalisten tilanteiden pelkoa, tai hänen vointinsa herättää voimakasta huolta ja epäilet, ettei opiskelija itse jaksa hakea apua. Yhteydenottoon tulee aina olla opiskelijan suostumus ja ennen yhteydenottoa opiskelijan kanssa tulee sopia selkeästi siitä, mihin tahoon otat yhteyttä ja mitä voit kertoa opiskelijan tilanteesta.

Monesti opiskelijalla on jo hoitosuhde tai ohjaussuhde olemassa. Tätä voi kysyä opiskelijalta esimerkiksi: ”Saatko jo jotakin apua tai tukea itsellesi?” Opiskelija itse päättää, minkä verran tilanteestaan kertoo. Jos opiskelijalla on jo hoito- tai ohjaussuhde olemassa, voi itse keskittyä opintojen ohjaamiseen. Tällöin on hyvä huomioida opiskelijan opiskelukuntoisuus ja tukea tavoitteiden asettelua sen mukaisesti esimerkiksi kysymällä: ”Minkä verran arvelet jaksavasi opiskella?”

Aina opiskelija ei ole valmis ottamaan apua vastaan. Opettajana/ohjaajana opiskelijaa voi tukea ja rohkaista hakemaan apua, mutta lopulta opiskelija tekee päätöksen itse. Vaikka opiskelija ei juuri sillä hetkellä ole valmis ottamaan apua vastaan, voi ohjauskeskustelu opiskelijan kanssa olla merkityksellinen tekijä, ja opiskelija ehkä myöhemmin hakeutuu avun piiriin.

Mitä tehdä kun opiskelija itkee?

Opiskelija saattaa joskus itkeä ohjaustilanteessa. Opiskelija ehkä puhuu tilanteestaan tai huolistaan ensimmäistä kertaa, tai asia on muulla tavoin herkkä, ja itku on normaali reaktio sellaisessa tilanteessa. Toisen ihmisen itku herättää usein hätääntymistä. Jos opiskelija itkee, on tärkeää pyrkiä rauhoittamaan itsensä, itku ei ole merkki hätätilanteesta.

Jos opiskelija alkaa itkeä, anna opiskelijan rauhoittua ja "itkeä loppuun". Voit tarjota opiskelijalle nenäliinaa. Tärkeää on omalla olemuksella viestiä opiskelijalle, että pysähdyt tilanteeseen ja kiirettä ei ole. Voit esimerkiksi laskea kynän ja paperit käsistäsi tai laukun lattialle. Vaikka sinulla olisi kiire, pysähdy tilanteeseen edes hetkeksi.

Tilanne saattaa nolostuttaa opiskelijaa, ja tällöin on tärkeää viestiä, että kestät itkun kaltaisen normaalin tunteenilmaisun ja syytä nolouteen ei ole. Voit lieventää opiskelijan nolostumista sanomalla esimerkiksi "No, tällaista sattuu, ei se mitään."

Kun opiskelija on rauhoittunut, voit jatkaa ohjauskeskustelua. Jos se on tarpeen tai tuntuu tilanteessa luontevalta tuen osoittamiselta, kysy opiskelijalta lisää hänen tilanteestaan ja anna mahdollisuus kertoa. Jos sinulla on kiire, sovi opiskelijan kanssa tapaaminen, jolloin voitte rauhassa keskustella hänen tilanteestaan.

Voit myös ohjata keskustelua siihen suuntaan, että pohditaan miten opiskelija jatkossa voisi toimia opiskeluasioihin liittyen, esimerkiksi jollakin seuraavista tavoista:

  • "Mitä seuraavaksi voisit tehdä tämän opiskeluasian suhteen?"
  • "Mietitäänkö, mistä voisit nyt jatkaa?"
  • “Minkä verran uskoisit jaksavasi opiskella tällä hetkellä?”

Huolehdi omista rajoistasi ja jaksamisestasi

Toisista huolen pitäminen ja välittämisen kulttuurin rakentaminen ovat kaikkien vastuulla. Se tarkoittaa myös sitä, että se ei ole yksin kenenkään vastuulla. Jokaisen tulee huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan.

Kun kohtaat huolta herättävän tilanteen, muista mikä on perustehtäväsi ja oma roolisi tilanteessa. Pohdi myös sitä, missä menevät ohjaustyön rajat toimiessasi tuossa roolissa. Kun oman ohjaustyösi rajat ovat selkeät itsellesi, niistä on helpompi pitää kiinni ja selventää niitä muille.

Jos oman osaamisesi rajat uhkaavat ylittyä, pyydä neuvoa ja ohjaa eteenpäin. Jos olet epävarma, hyödynnä keskustelua kollegoiden kanssa. Muista kuitenkin luottamuksellisuus ja käy keskustelut suljetun oven takana. Vältä myös opiskelijoiden tarpeetonta nimeämistä ja tarpeettomien asioiden ja yksityiskohtien esiintuomista. Tarvittaessa ota yhteyttä ja kysy neuvoa tilanteeseen sopivimmalta tuntuvalta asiantuntijataholta.

Toisen hyvinvoinnista ei voi huolehtia oman jaksamisen kustannuksella. Jos oman jaksamisen rajat uhkaavat ylittyä, hae tukea esimieheltä ja lisäksi tarvittaessa työterveyshuollosta. Usein tällaisessa tilanteessa opiskelija on syytä ohjata eteenpäin.

Huolta herättävät tilanteet herättävät usein monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Hyödynnä niiden läpikäynnissä kollegoiden kanssa keskustelua. Muista kuitenkin hienotunteisuus ja puhu omista kokemuksistasi, älä opiskelijan ongelmista. Jos asia jää mietityttämään, hae tarvittaessa keskustelutukea esimieheltäsi tai työterveyshuollosta.

 

 

TAMK

TAMKin opintojen ohjauksen ja hyvinvoinnin toimijoita, joihin voit olla yhteydessä huolen herätessä:

Luotu
29-01-2019
Päivitetty
08-10-2019