Avoin elintarvikkeiden koostumustietokanta uudistaa ravitsemuksen opetusta ja tutkimusta Nepalissa

NERC-projekti jatkaa Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön ja Tribhuvanin yliopiston Central Department of Public Health -yksikön yli kymmenen vuotta kestänyttä yhteistyötä. Opettajavaihdosta alkanut yhteistyö on laajentunut opiskelijavaihtoon, tutkimukseen ja väitöskirjojen ohjaukseen. NERC-projektissa oli mukana myös Central Department of Home Science -yksikkö Tribhuvanin yliopistosta.

Projektikoordinaattori, yliopistonlehtori Tarja Kinnusen mukaan NERC-projektissa rakennettiin tutkimuskapasiteettia ja vahvistettiin ravitsemuskoulutusta.

– Tietokanta ja laskuri mahdollistavat aiempaa luotettavamman ravitsemustutkimuksen, Kinnunen sanoo.

Paikallinen tieto tekee ravinnonsaannin arvioinnista luotettavampaa

Projektissa rakennettu sähköinen tietokanta sisältää 1 032 ruoan ja 41 ravintoaineentiedot. Aiemmassa nepalilaisessa tietokannassa oli tietoja pääasiassa raaoista ruoka-aineista ja vain 14 ravintoaineesta. Käytössä olleet muiden maiden tietokannat eivät puolestaan vastanneet riittävän hyvin nepalilaista ruokakulttuuria.

Uudessa tietokannassa ruoat ovat mukana siinä muodossa, jossa ne syödään. Tämä on tärkeää, sillä kypsentäminen voi muuttaa ruoan painoa ja ravintosisältöä huomattavasti. Tietokannan rakentamisessa hyödynnettiin nepalilaisia reseptejä, kansainvälisiä ohjeita, muita tietokantoja ja tutkimuskirjallisuutta.

Nepalilaistaustaisilla projektitutkijoilla oli työssä keskeinen rooli. Myös tietokantaan liitetyn Excel-pohjaisen laskentatyökalun kehitti Suomessa asuva Nepalista kotoisin oleva asiantuntija. Työkalu laskee ruoankäyttötietojen perusteella arvion energian ja ravintoaineiden saannista.

– Paikallisen ruokakulttuurin tunteminen oli välttämätöntä. Tietokantaa ei olisi voitu rakentaa ilman nepalilaisten ruokien, raaka-aineiden ja reseptien tuntemusta, Kinnunen kertoo.

Avoimuus laajentaa materiaalien käyttöä

Tietokanta ja laskuri on tarkoitettu etenkin tutkijoille, opettajille, opiskelijoille ja ravitsemusterapeuteille. Niitä voidaan hyödyntää kliinisessä työssä ja väestötutkimuksissa esimerkiksi vertaamalla ravinnonsaantia suosituksiin, tutkimalla ruokavalion yhteyksiä terveyteen ja seuraamalla ruoankäytön ja ravinnonsaannin muutoksia. Tietoa voidaan käyttää myös potilaiden hoidossa, kansanterveysohjelmien suunnittelussa ja päätöksenteossa.

– Avoimesti saatavilla olevien materiaalien käyttöaste ja vaikuttavuus voivat olla huomattavasti suurempia. Vaativaa tietokantatyötä ei tarvitse tehdä jokaisessa tutkimuksessa tai organisaatiossa uudelleen, Kinnunen sanoo.

Avoimuus edellyttää selkeitä vastuita. Tampereen yliopisto ja Tribhuvanin yliopisto ovat sopineet tietokannan ja laskurin hallinnasta, ylläpidosta, päivittämisestä, jakelusta ja käyttöehdoista.

Työkalut tuodaan osaksi ravitsemuskoulutusta

NERC-projektissa avoimia materiaaleja kehitettiin tiiviisti yhdessä kumppaniyksiköiden opettajien kanssa. Hankkeessa tuotettiin tietokannan ja laskurin lisäksi luentodioja, koottua kirjallisuutta sekä ryhmä- ja harjoitustehtäviä. Sisällöt käsittelevät ruoankäytön ja ravinnonsaannin arviointia, ruokaturvaa ja kestäviä ruokajärjestelmiä.

Opiskelijat voivat esimerkiksi harjoitella 24 tunnin ruoankäyttöhaastattelua tai pitää ruokapäiväkirjaa. Kerätyt tiedot syötetään laskentatyökaluun, jolloin opiskelija harjoittelee koko prosessia tiedonkeruusta ravinnonsaannin arviointiin. Ruokaturvaa ja kestäviä ruokajärjestelmiä voidaan puolestaan käsitellä luentojen lisäksi ryhmätehtävissä ja suullisissa esityksissä.

- Materiaaleja voidaan käyttää sellaisenaan tai soveltaa eri opetustilanteisiin. Tärkeää on, että opiskelijat eivät vain kuule menetelmistä, vaan pääsevät itse keräämään, käsittelemään ja tulkitsemaan tietoa, Kinnunen toteaa.

Hankkeessa suunniteltuja sisältöjä viedään osaksi Tribhuvanin yliopiston kumppaniyksiköiden uudistuvia opetussuunnitelmia. Koska samaa opetussuunnitelmaa noudatetaan myös yliopistoon liittyvissä useassa muussa korkeakoulussa, muutokset tulevat näkymään opetuksessa laajemmin.

Koulutukset vahvistivat myös pedagogista osaamista

Hankkeessa koulutettiin ravitsemusta opettavia opettajia ja ravitsemusterapeutteja. Huhtikuussa 2025 järjestetty koulutus kokosi yhteen kahden kumppaniyksikön opettajia. Toukokuussa 2026 koulutuksiin osallistui ravitsemustieteen opettajia eri nepalilaisista yliopistoista sekä Nepal Dietitian Associationin jäseniä.

Koulutuksissa harjoiteltiin uuden tietokannan ja laskurin käyttöä sekä käsiteltiin ruoankäytön arviointimenetelmiä, ruokaturvaa ja kestävien ruokajärjestelmien kysymyksiä. Mukana oli myös pedagoginen osuus, jossa käsiteltiin opiskelijoita aktivoivia ja opiskelijalähtöisiä työskentelytapoja.

Yhteistyö perustui säännöllisiin etäkokouksiin, yhteiskehittämiseen ja vierailuihin Tampereen ja Nepalin välillä. Opetuksen kehittämisestä vastasi yhteensä kuusi opettajaa kumppaniyksiköistä. Tietokantatyötä tekivät projektiin palkatut tutkijat, ja Excel-pohjainen laskentatyökalu kehitettiin erillisen data-analyytikon kanssa. Kinnunen nostaa hankkeen suurimmaksi onnistumiseksi tekijöiden huolellisen ja laadukkaan työn.

- Avoin materiaali ei synny vain julkaisemalla valmis tiedosto. Jo suunnitteluvaiheessa on sovittava omistajuudesta, käyttöehdoista, ylläpidosta ja päivittämisestä. Työ vaatii aikaa ja yhteistyötä, mutta parhaimmillaan sen hyödyt ulottuvat pitkälle yksittäisen hankkeen päättymisen jälkeen, Kinnunen summaa.

Lue lisää NERC-projektista: Ravitsemuskoulutuksen ja ravitsemustutkimuskapasiteetin vahvistaminen yliopistoissa Nepalissa (NERC-projekti)