Tamperelainen käännöstiede on vahva vaikuttaja yhteiskunnassa – koulutusta jo 60 vuoden ajan
– Kääntäjä saa tehdä taikoja sanoilla, kertoo yliopisto-opettaja Miia Santalahti ammatin hienoudesta.
Hän on kääntänyt yli 25 vuotta ja kuvailee kääntämistä työksi, jossa luovuuttaan voi käyttää paljon – jopa niissä kuivissa asiateksteissäkin. Kääntäessä pääsee myös ratkomaan pulmia.
– Kääntäjä saa hirveän paljon mikro-onnistumisen hetkiä työssään, hän sanoo.
Yliopistonlehtori Anu Viljanmaa taas kuvailee, että tulkin työssä pääsee välittämään viestejä, rakentamaan yhteisymmärrystä ja siltoja ihmisten välille.
Sekä Viljanmaa että Santalahti korostavat, että kääntäjän ja tulkin ammateissa asiantuntijuus on laajaa. Kyse on muustakin kuin kahden kielen osaamisesta.
– Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutuksen avulla voi suunnata monenlaisiin tehtäviin. Toisaalta koulutuksesta saa myös konkreettisen ammatin, mikä on akateemisessa maailmassa melko harvinaista, Santalahti sanoo.
Viljanmaa toivoo, että tekoälyn aikakaudella tulisi entistä kirkkaammaksi se, mitä kääntäjät todella tekevät.
– Kääntäjät eivät ole koskaan kääntäneet vain sanoja. Työssä käännetään merkityksiä, ja viestintää täytyy osata räätälöidä kohderyhmälle sopivaksi, hän sanoo.
Alan toimijat ymmärtävät, että tekoäly ei voi korvata monikielistä viestinnän asiantuntijuutta. Vielä pitäisi saada muut ymmärtämään sama.
– Suurin osa ihmisistä ei ole kieliasiantuntijoita tai tunnista huonoa tekstiä. Alan tehtävänä on tuoda monikielistä viestintäasiantuntijuutta ja sen tarvetta esille, Santalahti sanoo.
Tulevaisuudessa tarvitaan monikielisen viestinnän hallintaa ja johtamista
Santalahti ja Viljanmaa arvioivat, että tulevaisuudessa korostuvat monikielisen viestinnän hallinnan ja johtamisen roolit.
– On selvää, että itse kääntäminen vähenee ja osa työstä menee koneelle. Siitä huolimatta tarvitsemme ihmisen, joka tekee monikielisen viestinnän strategian ja hallinnoi kokonaisuutta: hän arvioi, mihin tarvitaan ammattilaista ja minkä tekstin kone voi kääntää, Santalahti sanoo.
Myös opiskelijoita kannustetaan tähtäämään asiantuntijatehtäviin. Alan työnkuvat ja tehtävät muuttuvat yhteiskunnan myllerryksessä.
– Esimerkiksi teknologian kehittämiseen tarvitaan mukaan kääntämisen ja tulkkauksen asiantuntijoita, Santalahti kertoo.
Tällä hetkellä Tampereen yliopistossa työstetään opetussuunnitelmien seuraavaa kolmevuotiskautta. Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutuksessa pidetään kiinni perinteestä mutta myös seurataan aikaa.
– Pidämme huolen siitä, että opiskelijoilla on työkalut hallussa, ja siksi käännösteknologia korostuu painopisteenä. Samalla haluamme painottaa myös luovilla aloilla kääntämistä eli esimerkiksi kaunokirjallisuutta, tv-sarjoja ja elokuvia. Emme siis hylkää ydintä, vaan kuljemme kaksilla raiteilla, Santalahti ja Viljanmaa kuvaavat.
Suomalainen kääntämisen tutkimus ja koulutus on maailmalla vahva brändi
Käännöstieteen professori Kaisa Koskinen kertoo, että suomalainen kääntämisen tutkimus ja koulutus on maailmalla brändi, joka tunnetaan. Kääntäjänkoulutus juhlii nyt 60-vuotista taivalta.
– Eurooppalaisessa vertailussa se on varsin pitkä aika, Koskinen sanoo.
Koskinen kuvaa, että Tampereella on aina ollut oma, erottuva henkensä käännöstutkimuksessa ja -koulutuksessa.
– Olemme rohkeita, uudistuvia, eteenpäin katsovia ja yhteiskuntaan kiinnittyviä, Koskinen luettelee.
Olennainen tamperelainen näkökulma on keskittyä siihen, mihin käännettävää tekstiä tarvitaan.
– Missä tekstiä käytetään? Kuka sen tulee lukemaan? Mikä tekstin tavoite on? Kun pohdimme näitä asioita kääntäessä, teksti puhuttelee lukijakuntaa ja täyttää myös viestin lähettäjän tarpeet, Koskinen selittää.
Käyttäjäkeskeisyys on tuonut uutta ajattelua käännöstieteeseen
Tamperelaiset ovat olleet saavutettavuusajattelun pioneereja jo ennen kuin puhuttiin saavutettavuudesta. Tampereen yliopiston tutkijat kehittivät 2010-luvulla käyttäjäkeskeisen kääntämisen mallin, jota on sittemmin viety myös maailmalle. Koskinen kertoo, että mallia käytetään nykyäänkin, esimerkiksi vuonna 2020 julkaistussa Uuden testamentin mobiiliajan käännöksessä.
Viime vuosina Tampereella käännösajattelua on pohdittu luovasti myös aivan uusista näkökulmista: esimerkiksi Anne Ketolan JARGONFREE-hankkeessa etsitään yhteistyössä juristien kanssa tapoja, joilla sopimustekstejä voidaan muokata siten, että vastaanottaja ymmärtää ne. Sarjis-tutkimusryhmä taas tutkii asiakirjojen kääntämistä sarjakuviksi. Maija Hirvosen NewWorkTech-hanke soveltaa käännöstutkimusta työelämän saavutettavuuteen.
– Olemme kiinnostuneita yhteiskunnallisesta kontekstista, tarpeesta ja merkityksestä, mitä ajassa tarvitaan ja millä tavalla. Joskus voimme luopua alkuperäisestä muotoilusta ja ajaa käännöstä aivan uusiin suuntiin, Koskinen sanoo.
Hän viittaa ajattelutapaan myös demokratian eetoksena.
– Kyse on reiluudesta ja siitä, että kaikki otetaan mukaan. Ajatustapa on vahvistunut nyt saavutettavuuskysymyksien takia, mutta tunnistan sen jo ihan varhaisilta vuosilta tamperelaisessa käännösajattelussa, Koskinen kertoo.
Vahva vaikuttaja yhteiskunnassa
Tamperelainen käännöstiede on vahva vaikuttaja yhteiskunnassa. Koskinen kertoo esimerkin: tutkija Kaarina Hietanen lähti ratkaisemaan vuonna 2005 julkaistussa väitöskirjassaan virallisen kääntäjän tutkinnon ongelmaa. Väitöskirja keskittyi silloisen järjestelmän haasteisiin, ja sen ansiosta vuonna 2007 saatiin laki auktorisoidusta kääntämisestä.
– Väitöskirjan jäljiltä on uudistettu auktorisoidun kääntäjän tutkinto. Yliopistoille oli arvokasta, että saimme yliopistokoulutetuille kääntäjille reitin auktorisoidun kääntäjän oikeuksiin, Koskinen sanoo.
Hän kertoo, että Tampereella koulutetaan aktiivisia kääntäjiä, jotka haluavat muuttaa maailmaa.
– Juuri tämä on sitä Tampereen henkeä: ei marmateta nurkissa, kuinka maailma on vino, vaan katsotaan, mitä voisimme tehdä ja miten voisimme korjata maailmaa, Koskinen kertoo.
Venäjän kielen kääntämisen ja tulkkauksen koulutus loi vankan ammatillisen pohjan
Tampereen yliopiston alumnit Seija Koskinen ja Anna-Mari Tikander ovat opiskelleet venäjän kielen kääntämistä ja tulkkausta. Koskinen aloitti 1980-luvulla Tampereen kieli-instituutissa, Tikander 1990-luvulla Tampereen yliopistossa. Kumpikin heistä valmistui 2000-luvulla Tampereen yliopistosta.
Koskinen kertoo, että 1980-luvulla opiskelijat revittiin tulkin töihin ennen loppututkintoa.
– Kaikki työpaikkani olen saanut venäjän kielen taidon takia, Koskinen sanoo.
Hän työskenteli pitkään vientialalla ja Moskovassa. Työuran viimeiset 16 vuotta Koskinen toimi tulkkipalvelujen palvelupäällikkönä ennen eläköitymistään viime vuonna.
– Esihenkilönä oli tärkeää ymmärtää tulkin sielunelämää, työn vaativuutta ja erityisesti asioimistulkkausta, jota tehdään paljon, Koskinen sanoo.
Tikander sen sijaan lähti toiseen suuntaan. Hän teki valmistumisensa jälkeen pari vuotta kieltenopettajan töitä yläkoulussa ja lukiossa, mutta siirtyi nopeasti viestinnän töihin. Ensin hän työskenteli asiantuntijana, sitten päällikkönä. Reilut 20 vuotta Tikander on toiminut ruotsalaisissa pörssiyhtiöissä.
– Työurani on kulkenut sattumien kautta. Lopputulos on ollut hyvä, ja mielenkiinto on pysynyt yllä. Ala on muuttunut valtavasti urani aikana, hän sanoo.
Tikander kertoo, että koulutus on luonut hänelle vankan ammatillisen pohjan.
– Kieli on viestinnän ydin, hän muistuttaa.
Tikander opiskeli sivuaineenaan ruotsia. Kielitaito on helpottanut yhteistyötä pohjoismaisten kollegoiden kanssa. Työkielenä hän käyttää englantia, ja kääntämistäkin työarjessa on säännöllisesti. Lisäksi Tikander kehuu, että jo koulutuksessa opetettiin viestinnässä tärkeää kohderyhmäajattelua.
– Myös tietty tehokkuus ja ajan hallinta tulevat jo opiskeluajoilta. Käännöskurssit olivat työläitä, ja tiedonhaku vei aikaa, hän sanoo.
Myös Koskinen korostaa, että opiskelu oli raakaa työtä.
– Kieli-instituutti oli kova koulu. Hyvä puoli tässä oli se, että oppi tekemään töitä ja ymmärtämään, että kielitaitoa opiskellaan läpi elämän. Työmoraalini juuret ovat kieli-instituutin mullassa, Koskinen sanoo.
60 vuotta kääntämisen ja tulkkauksen koulutusta Tampereella
- Kääntäjien ja tulkkien koulutus Tampereella alkoi vuonna 1966, kun Tampereen kieli-instituutti aloitti toimintansa Satakunnankadulla.
- Vuonna 1981 Suomen kaikki neljä itsenäistä kieli-instituuttia lakkautettiin, ja kääntäjänkoulutus siirtyi yliopistojen alaisuuteen. Tampereen kieli-instituutti jatkoi toimintaansa Tampereen yliopistossa kääntäjänkoulutuslaitoksena.
- Vuonna 1983 kääntäjänkoulutus muutti Pyynikille Tampereen vanhan teknillisen opiston tiloihin.
- Vuonna 2001 koulutus muutti silloisen Tampereen yliopiston pääkampuksen Pinni B -rakennukseen.
- Vuonna 2026 tamperelaisen kääntäjänkoulutuksen hallinnollinen koti on fuusion yhteydessä muodostettu kielten yksikkö informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa.
- Kääntäjänkoulutus toimii nykyään monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelmana, joka tunnetaan nimellä Moviko. Käännöstieteen opintoja edeltävät kandidaattiopinnot suoritetaan kielten kandidaattiohjelmassa.
Movikossa voi vuonna 2026 opiskella kääntämistä ja tulkkausta kielipareissa suomi-englanti, suomi-saksa ja suomi-venäjä sekä kääntämistä kieliparissa suomi-ruotsi. Erikoistumisvaihtoehtoja ovat esimerkiksi käännösteknologia, kääntäminen luovilla aloilla, asiatekstikääntäminen ja oikeustulkkaus.
