Monitieteinen INTO-hanke kehittää hengityksen suojainten testausta ja koulutusta – tavoitteena parempi suoja

Ilmateitse leviävien infektioiden rooli hengitystieinfektioiden tartunnoissa on viime vuosina korostunut aiempaa selvemmin. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla tulee vastaan tilanteita, joissa tartuntariskiä ei pystytä pienentämään pelkästään teknisin tai toiminnallisin järjestelyin, vaan henkilösuojaimet ovat keskeinen osa työturvallisuutta. 

Hengityksen suojaimet eivät suojaa ainoastaan viruksilta, vaan myös muilta ilmassa olevilta hiukkasmaisilta epäpuhtauksilta.

Ytimessä on hengityksen suojainten todellisen suojaustehon mittaaminen sisään- ja uloshengityksessä

Aiempi tutkimus on painottunut pitkälti hengityksen suojaimien laboratoriomittauksiin ja niiden vuotoihin sisäänhengityksen aikana. Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK), Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston toteuttamassa INTO-hankkeessa katse käännetään myös hengityksen suojaimien vuotoihin uloshengityksen aikana ja dynaamisiin työtilanteisiin, eli siihen, miten suojaimet toimivat liikkeessä, puhuessa ja vaihtelevissa työtehtävissä. 

– Tämä on tärkeää, koska terveydenhuollossa suojaimet eivät suojaa vain käyttäjää, vaan suojaavat myös lähellä olevia potilaita ja työtovereita, kertoo hankkeen projektipäällikkö, yliopettaja Sampo Saari Tampereen ammattikorkeakoulusta. 

Suomessa hengityksen suojainten istuvuuden varmistaminen on työpaikoilla ollut monin paikoin satunnaista, eikä helposti sovellettavia menetelmiä ole vakiintunut arkeen. Saari pitää tätä merkittävänä puutteena: 

Hengityksen suojaimen speksit eivät takaa aina todellista suojaa. Se syntyy vasta, kun niiden istuvuus ja käyttö ovat kunnossa.

Sampo Saari

Mittauksia tehdään laboratoriossa ja todellisissa työympäristöissä

Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa hengityksen suojaimien istuvuuden vaikutusta, sisään- ja ulosvuotoja eri hiukkaskokoluokissa sekä erilaisia käyttötilanteita, joissa suojain voi käyttäytyä eri tavoin kuin standardoidussa testissä.

Koeasetelmissa hyödynnetään sekä ihmiskoehenkilöitä että standardoituja 3D-tulostettuja mallipäitä, jotta voidaan arvioida, miten hyvin uudet ISO-standardien mukaiset kokoluokitukset auttavat sopivan kokoisen suojaimen valinnassa. 

– Kehitämme myös uusia mittausmenetelmiä, joilla voidaan mitata hengityksen suojaimien vuotoja luotettavasti ja toistettavasti sekä arvioida paine-eromittauksen soveltuvuutta nopeaan suojaimien istuvuuden testaukseen työpaikoilla, kertoo tutkijatohtori Lotta Oksanen Helsingin yliopistosta.

Yksi tutkimuskysymyksistä koskee suojaimen sisäistä hiilidioksidipitoisuutta, josta on käytössä vaihtelevaa tietoa. Tarkoituksena on tuottaa täsmällistä mittausdataa, jota voidaan hyödyntää niin työturvallisuuden kuin työhyvinvoinninkin näkökulmasta. 

– Kun mittaamme samaan aikaan hengityksen suojaimen vuotoja, hiukkaskoon vaikutusta suojauksen tehokkuuteen ja suojaimen sisäisiä olosuhteita, saamme kokonaiskuvan suojaimen toimivuudesta, kuvaa professori Topi Rönkkö Tampereen yliopistosta.

Tavoitteena mitattuun tietoon perustuva suojautuminen

Työsuojelurahaston rahoittaman hankkeen tavoite on siirtää suojainkäyttöä oletuksiin ja rutiineihin nojaavasta tekemisestä kohti mitattua ja yhdenmukaista toimintatapaa. 

Kun hengityksen suojaimien istuvuutta, vuotoja ja käyttötapoja voidaan arvioida luotettavasti, työntekijät pystyvät valitsemaan suojaimia tarkoituksenmukaisemmin ja varmistamaan niiden tiiveyden myös käytännön tilanteissa. Tämä voi vähentää työperäistä infektioaltistumista ja osaltaan pienentää niihin liittyviä sairauspoissaoloja sekä kasvattaa potilasturvallisuutta.

– Tutkimustiedon lisäksi tuotamme työpaikoille ohjeita ja koulutusmateriaaleja, joiden avulla suojautumiskäytännöt saadaan juurrutettua arkeen. Näitä on tarkoitus jakaa hankkeen nettisivujen ja sidosryhmien kautta kohderyhmille, Saari kertoo. 

INTO on monitieteinen hanke, jossa yhdistyvät aerosolifysiikan, lääketieteen ja työelämän tutkimuksen näkökulmat. Käytännön yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveysalan toimijoiden, työturvallisuuden asiantuntijoiden sekä yritysten kanssa, jotta kehitetyt menetelmät palvelevat mahdollisimman hyvin todellisia tarpeita.