Nelli Hankonen

Tutkimuksellinen intohimoni on monipuolisesti käyttäytymiseen vaikuttamisen kysymysten ymmärtäminen - erityisesti hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kaksikymmenvuotisen tutkijanurani aikana olen perehtynyt näihin kysymyksiin muun muassa terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan edistämisen, laadukkaan työmotivaation ja psykologisesti turvallisten vuorovaikutusympäristöjen luomisen alueilla.

Sosiaalipsykologiassa on sen lyhyen tieteenhistorian aikana luotu paljon tärkeää ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä, mutta sitä on viety aivan liian vähän käytäntöön. Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteillä voisi olla nykyistä suurempi rooli yhteiskunnallisen ja inhimillisen hyvinvoinnin tukemisessa. Toisaalta myös “oikeassa elämässä” toimiminen ja käytännön toimijoiden kanssa toiminta on omiaan parantamaan tiedettä itseään. Siksi olen erikoistunut interventiotutkimukseen eli teemme tutkimusta käytännön rajapinnassa. 

Tällä hetkellä tutkimusryhmäni ja sidosryhmiemme kanssa pohdimme mm.: Miten voimme muotoilla parempaa, ihmisläheisempää julkishallintoa? Miten koulutus ja oppiminen voisi tukea psykologista ja fyysistä hyvinvointia entistä paremmin? Miten terveyttä voidaan edistää armeijassa, koulussa, terveydenhuollon piirissä? Miten ihminen voi tehokkaimmin muuttaa vuorovaikutustottumuksiaan?

Lisäksi olen erikoistunut metodologisiin kysymyksiin (esimerkiksi interventioiden kehittäminen ja monimenetelmällinen arviointi) sekä käsitteellisiin ja teoreettisiin näkökulmiin (esimerkiksi käyttäytymismuutostekniikoiden luokittelujärjestelmät, muutostekniikoiden yhteydet muutoksen mekanismeihin eri teorioissa, kompleksisuustieteen ja käyttäytymismuutostieteen yhdistäminen).

Oletko kiinnostunut yhteistyöstä? Ota yhteyttä! 

• Sosiaalipsykologian oppialavastaava 2022-25
• Yhteiskuntatutkimuksen yksikön johtoryhmän jäsen 2022-
• Psykoterapiakoulutuksen johtoryhmän jäsen 2021-
• Behaviour Change & Wellbeing -tutkimusryhmän johtaja
• Vastuuopettaja opintojaksoissa Hyvinvointi ja käyttäytymisen muutos (Sosiaalipsykologian maisteriopinnot), Pro gradu -seminaari, Jatkokoulutusseminaari

Olen toiminut useissa luottamustehtävissä niin akateemisessa maailmassa kuin muualla yhteiskunnassa, mm.

2023- KETTU - Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa. Kehittämisryhmän jäsen. Julkaisuja, mm. Hankonen, N. et al. (2023). Käyttäytymistiedon hyödyntäminen liikunnan edistämisessä. Julkaisussa KETTU (2023). Hallitusohjelman tarkastelu käyttäytymistiedon näkökulmasta. Tutkitun tiedon ja kokeilujen hyödyntäminen tavoitteiden saavuttamisessa. 3/2023.

2020-2022 Käyttäytymistieteellinen neuvontanto, Valtioneuvoston kanslia.

2017-20 Helsinki liikkuu -ohjelman ohjausryhmän jäsen
 

2002-2006 Helsingin yliopisto (Tutkimusavustaja, suunnittelija)

2006-2011 Kansanterveyslaitos (Tutkija); Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Erikoistutkija)

2012-2014 Helsingin yliopisto (Tutkijatohtori)

2012-13 University of Cambridge, UK (Visiting Research Fellow)

2014-2017 Tampereen yliopisto (Yliopistonlehtori, Akatemiatutkija)

2017-2021 Helsingin yliopisto (Apulaisprofessori)

2018 University College London, Centre for Behavior Change, UK (Visiting Scholar)

2021- Tampereen yliopisto (Professori)

Lisäksi olen opettanut useissa eri organisaatioissa vuosien aikana:

Helsingin Kauppakorkeakoulu / Aalto-yliopisto (vuosina 2004-2014 Johtamistaitojen sosiaalipsykologiaa; Social Psychology of Leadership Contexts and Skills); Helsingin yliopiston avoin yliopisto; Työväen akatemia, jne.

Hagger, M., Cameron, L., Hankonen, N., Hamilton, K., & Lintunen, T. (Eds.) (2020). The Handbook of Behaviour Change. Cambridge University Press. 

Käyttäytymistietoon pohjautuva politiikka: Johdatus käyttäytymistä koskevan tiedon hyödyntämiseen. Valtioneuvoston julkaisuarkisto.

Puukko et al., (2024). How do behavioral public policy expert see the role of complex systems perspectives? Translational Behavioral Medicine.

Heino., M., et al. (2023). Attractor landscapes: a unifying conceptual model for understanding behaviour change across scales of observation. Health Psychology Review. 

Knittle et al., (2023). Self-enactable techniques to influence basic psychological needs and regulatory styles within self-determination theory. Acta Psychologica.

Martela et al., (2022). Motivating voluntary compliance to behavioural restrictions. European Review of Social Psychology.

Renko et al. (2022). Uptake of planning as a self-regulation strategy. British Journal of Health Psychology.

Hankonen, N. (2021) Participants’ enactment of behavior change techniques: A call for increased focus on what people do to manage their motivation and behaviour. Health Psychology Review 15 (2), 185-194. https://doi.org/10.1080/17437199.2020.1814836 

Knittle, K., Heino, M. T. J., Marques, M., Stenius, M., Beattie, M., Ehbrecht, F., Hagger, M. S., Hankonen, N. (2020) The compendium of self-enactable techniques to change and self-manage motivation and behaviour (v1. 0). Nature Human Behaviour. https://www.nature.com/articles/s41562-019-0798-9 

Kostamo, K., Jallinoja, P., Vesala, K, Araujo-Soares, V Sniehotta, F., Hankonen, N. (2019) Using the critical incident technique for qualitative process evaluation of interventions: The example of the "Let's Move It" trial. Social Science & Medicine 232, 389-397. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2019.05.014 

Seppälä, T., Hankonen, N., Korkiakangas, E., & Ruusuvuori, J. (2017). National policies for the promotion of physical activity and healthy nutrition in the workplace context: a Behaviour Change Wheel guided content analysis of policy papers in Finland. BMC Public Health, 18(1), 87. doi: 10.1186/s12889-017-4574-3

Hankonen, N., Sutton, S., Prevost, A. T., Simmons, R. K., Griffin, S. J., Kinmonth, A. L., & Hardeman, W. (2015). Which behavior change techniques are associated with changes in physical activity, diet and body mass index in people with recently diagnosed diabetes? Annals of Behavioral Medicine, 49(1), 7-17. https://doi.org/10.1007/s12160-014-9624-9