Nelli Hankonen

Tutkimuksellinen intohimoni on monipuolisesti käyttäytymiseen vaikuttamisen kysymysten ymmärtäminen - erityisesti hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kaksikymmenvuotisen tutkijanurani aikana olen perehtynyt näihin kysymyksiin muun muassa terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan edistämisen, laadukkaan työmotivaation ja psykologisesti turvallisten vuorovaikutusympäristöjen luomisen alueilla.

Sosiaalipsykologiassa on sen lyhyen tieteenhistorian aikana luotu paljon tärkeää ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä, mutta sitä on viety aivan liian vähän käytäntöön. Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteillä voisi olla nykyistä suurempi rooli yhteiskunnallisen ja inhimillisen hyvinvoinnin tukemisessa. Toisaalta myös “oikeassa elämässä” toimiminen ja käytännön toimijoiden kanssa toiminta on omiaan parantamaan tiedettä itseään: Teoreettisesti ja metodologisesti poikkeuksellisen haastavia tutkimusongelmia nousee juuri ihmisen käyttäytymisen, yhteisöjen ja yhteiskunnan muuttamisesta. Sekä käytännön relevanssin että tieteellisen kiehtovuuden vuoksi olen erikoistunut interventiotutkimukseen eli teemme tutkimusta käytännön rajapinnassa. 

Tällä hetkellä tutkimusryhmäni ja sidosryhmiemme kanssa pohdimme mm.: 

• Hyvinvointi ja terveys
  • Miten terveyttä, hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja voidaan edistää tehokkaasti erilaisissa ympäristöissä?
• Vuorovaikutus, motivaatio ja yhteisöt
  • Miten ihmiset voivat kehittää vuorovaikutustapojaan?
  • Miten yhteisöt ja organisaatiot voivat tukea motivaatiota, yhteistyötä ja psykologista turvallisuutta?
• Käyttäytymisen muutos ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • Miten käyttäytymismuutos saadaan aikaan ja ylläpidettyä yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla?
  • Miten tutkimustietoa voidaan hyödyntää nykyistä vaikuttavammin käytännön toiminnassa ja päätöksenteossa?

Lisäksi olen erikoistunut metodologisiin kysymyksiin, kuten interventioiden kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin sekä monimenetelmällisiin tutkimusasetelmiin. Tutkin myös käyttäytymismuutoksen käsitteellisiä ja teoreettisia perusteita, kuten käyttäytymismuutostekniikoiden luokittelua, teorioiden olettamia muutosmekanismeja sekä kompleksisuustieteen ja käyttäytymismuutostieteen yhdistämistä.

Oletko kiinnostunut yhteistyöstä? Ota yhteyttä! 

Mediassa: 

8.5.2026: Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä | Tampereen yliopisto

HS 24.4.2026: Lihavuus ei selity laiskuudella eikä se ratkea syyllistämisellä | HS.fi

HS 10.2.2026: Mistä syntyy kestävä motivaatio liikkua? | HS.fi

Tiede 6/2022: Järki ei riitä elämänmuutokseen | HS.fi

Me Naiset 30.9.2023: Kaikki eivät pidä liikunnasta 

HS 25.10.2021: Professori varoittaa keskustelun kärjistymisestä: Nykyinen puhetapa voi lisätä rokotusvastaisuutta | HS.fi

HS 26.1.2021: Valmennuksen vuorovaikutus on taito, jota voi oppia | HS.fi

05/2020: Kultaranta-keskustelut 2020: Koronan jälkeen – millainen Suomi, millaisessa maailmassa? - Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

28.11.2020: Tässäkö syy koronan nopealle leviämiselle? Kännykkädata paljastaa, että ihmiset liikkuvat paikoitellen lähes yhtä paljon kuin ennen koronaa | Yle

HS 2.2.2020: Miksi osa ihmisistä ei noudata rajoituksia, vaikka ne ovat kaikkien tiedossa? Sosiaalipsykologi listaa kahdeksan psykologista harhaa, joihin kaikki meistä ovat vaarassa sortua | HS.fi

28.9.2016: Sosiaalipsykologi: Sosiaalisen median fitness-kuvat ovat huono motivaattori liikunnalle – lannistavat ja lisäävät tyytymättömyyttä omaan vartaloon | HS.fi

14.9.2015: Painonpudotuksen ylläpidosta on liian vähän tutkimuksia | Jari Keränen | Yle Areena

• Sosiaalipsykologian oppialavastaava 2022-
• Yhteiskuntatutkimuksen yksikön johtoryhmän jäsen 2022-2026
• Psykoterapiakoulutuksen johtoryhmän jäsen 2021-
• Behaviour Change & Wellbeing -tutkimusryhmän johtaja 2012-
• Vastuuopettaja opintojaksoissa Hyvinvointi ja käyttäytymisen muutos (Sosiaalipsykologian maisteriopinnot), Pro gradu -seminaari, Jatkokoulutusseminaari

Olen toiminut useissa luottamustehtävissä niin akateemisessa maailmassa kuin muualla yhteiskunnassa, mm.

2026 Liira - Osaamisen vahvistamisen työryhmä, Sosiaali- ja terveysministeriö

2023- KETTU - Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa. Kehittämisryhmän jäsen. Julkaisuja, mm. Hankonen, N. et al. (2023). Käyttäytymistiedon hyödyntäminen liikunnan edistämisessä. Julkaisussa KETTU (2023). Hallitusohjelman tarkastelu käyttäytymistiedon näkökulmasta. Tutkitun tiedon ja kokeilujen hyödyntäminen tavoitteiden saavuttamisessa. 3/2023.

2020-2022 Käyttäytymistieteellinen neuvonanto, Valtioneuvoston kanslia.

2017-20 Helsinki liikkuu -ohjelman ohjausryhmän jäsen
 

2002-2006 Helsingin yliopisto (Tutkimusavustaja, suunnittelija)

2006-2011 Kansanterveyslaitos (Tutkija); Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Erikoistutkija)

2012-2014 Helsingin yliopisto (Tutkijatohtori)

2012-13 University of Cambridge, UK (Visiting Research Fellow)

2014-2017 Tampereen yliopisto (Yliopistonlehtori, Akatemiatutkija)

2017-2021 Helsingin yliopisto (Apulaisprofessori)

2018 University College London, Centre for Behavior Change, UK (Visiting Scholar)

2021- Tampereen yliopisto (Professori)

Lisäksi olen opettanut useissa eri organisaatioissa vuosien aikana:

Helsingin Kauppakorkeakoulu / Aalto-yliopisto (vuosina 2004-2014 Johtamistaitojen sosiaalipsykologiaa; Social Psychology of Leadership Contexts and Skills); Helsingin yliopiston Avoin yliopisto; Valmennuskeskus; Työväen akatemia, Eduhouse, jne.

Hagger, M., Cameron, L., Hankonen, N., Hamilton, K., & Lintunen, T. (Eds.) (2020). The Handbook of Behaviour Change. Cambridge University Press. 

Käyttäytymistietoon pohjautuva politiikka: Johdatus käyttäytymistä koskevan tiedon hyödyntämiseen. Valtioneuvoston julkaisuarkisto.

Puukko et al., (2024). How do behavioral public policy expert see the role of complex systems perspectives? Translational Behavioral Medicine.

Heino., M., et al. (2023). Attractor landscapes: a unifying conceptual model for understanding behaviour change across scales of observation. Health Psychology Review. 

Knittle et al., (2023). Self-enactable techniques to influence basic psychological needs and regulatory styles within self-determination theory. Acta Psychologica.

Martela et al., (2022). Motivating voluntary compliance to behavioural restrictions. European Review of Social Psychology.

Renko et al. (2022). Uptake of planning as a self-regulation strategy. British Journal of Health Psychology.

Hankonen, N. (2021) Participants’ enactment of behavior change techniques: A call for increased focus on what people do to manage their motivation and behaviour. Health Psychology Review 15 (2), 185-194. https://doi.org/10.1080/17437199.2020.1814836 

Knittle, K., Heino, M. T. J., Marques, M., Stenius, M., Beattie, M., Ehbrecht, F., Hagger, M. S., Hankonen, N. (2020) The compendium of self-enactable techniques to change and self-manage motivation and behaviour (v1. 0). Nature Human Behaviour. https://www.nature.com/articles/s41562-019-0798-9 

Kostamo, K., Jallinoja, P., Vesala, K, Araujo-Soares, V Sniehotta, F., Hankonen, N. (2019) Using the critical incident technique for qualitative process evaluation of interventions: The example of the "Let's Move It" trial. Social Science & Medicine 232, 389-397. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2019.05.014 

Seppälä, T., Hankonen, N., Korkiakangas, E., & Ruusuvuori, J. (2017). National policies for the promotion of physical activity and healthy nutrition in the workplace context: a Behaviour Change Wheel guided content analysis of policy papers in Finland. BMC Public Health, 18(1), 87. doi: 10.1186/s12889-017-4574-3

Hankonen, N., Sutton, S., Prevost, A. T., Simmons, R. K., Griffin, S. J., Kinmonth, A. L., & Hardeman, W. (2015). Which behavior change techniques are associated with changes in physical activity, diet and body mass index in people with recently diagnosed diabetes? Annals of Behavioral Medicine, 49(1), 7-17. https://doi.org/10.1007/s12160-014-9624-9