Sosiaalinen hyljeksintä, torjutuksi tuleminen ja yksinäisyyden kokemus vaikuttavat siihen, miten ihminen katselee ympäröivää maailmaa. Ulkopuoliseksi olonsa kokeva saattaa esimerkiksi olla taipuvainen tulkitsemaan muiden toimintaa, ilmeitä ja sanoja negatiiviseen sävyyn. Hän voi myös kiinnittää korostetusti huomiota negatiivisiin asioihin kuten muiden epämiellyttäviin sanoihin tai vihaisiin ilmeisiin.
Väitöskirjassa osoitettiin, että yksin jääneestä saattaa tuntua siltä, etteivät muut edes katso häntä kohti. Yhdessä osatutkimuksessa tutkittaville esitettiin kasvoja, joiden katsesuunta oli tulkinnanvarainen sen suhteen, katsoivatko he kohti vai eivät. Tutkittavat, jotka olivat joutuneet juuri ennen tehtävää vuorovaikutuskumppaneidensa hyljeksimäksi, olivat vertailuryhmiä taipuvaisempia tulkitsemaan, että kuvien henkilöt olivat suunnanneet katseensa heistä sivuun.
- Muiden eleiden tulkitseminen negatiivisesti ja huomion kiinnittäminen uhkaan voivat olla keinoja suojautua, kertoo Syrjämäki.
- Jos karttaa muita, ei tule uudelleen torjutuksi, joskin tämä voi entisestään lisätä yksinäisyyttä. Toisaalta joskus ihmiset myös reagoivat hyljeksintään hakeutumalla muiden seuraan, ja tällöin he myös kiinnittävät korostetusti huomiotaan positiivisiin viesteihin.
Väitöskirjassa selvitettiin myös, kuinka hyljeksityksi tulleet henkilöt reagoivat suoraan kohti katsoviin silmiin. Kokeissa esitettiin kuvia kohti katsovista tai alaspäin katsovista kasvoista, ja verrattiin näiden vaikutuksia tutkittavien tunnereaktioihin ja tarkkaavuuteen. Vuorovaikutustilanteessa hyljeksityksi tulleet tutkittavat eivät kuitenkaan reagoineet vertailuryhmiä voimakkaammin kohti katsoviin kasvokuviin. Kohti katsovien kasvojen näkeminen ei kohentanut heidän mielialaansa, eikä heidän huomionsa pysähtynyt kohti katsoviin kasvoihin.
Katsotuksi tuleminen herättää yleisesti ihmisissä monenlaisia reaktioita, koska merkit huomatuksi tulemisesta ovat tärkeitä. Vaikka tällaisten merkkien voisi ajatella olevan erityisen tärkeitä juuri silloin, kun kokee olonsa ulkopuoliseksi, ei sosiaalinen hyljeksintä näyttäisi kuitenkaan voimistavan kohti katsovien silmien herättämiä reaktioita.
- Kun tuntee olonsa yksinäiseksi, ei välttämättä riitä, että näkee jonkun katsovan kohti, arvioi Syrjämäki.
- Sen sijaan ulkopuoliseksi olonsa tunteva kaipaa aitoa huomioiduksi tulemista ja syvempää ihmiskontaktia.
Psykologian maisteri Aleksi Syrjämäen väitöskirja Social exclusion and responses to eye gaze tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 12.10.2019 kello 12.00 alkaen Linna-rakennuksen salissa K103, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Paolo Riva Milano-Bicoccan yliopistosta. Kustoksena on professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1160-5
Kuva: Patrick Zilliacus