Hyppää pääsisältöön

Valma Fuchs: Keliakia voidaan jatkossa diagnosoida myös ilman tähystystä

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaArvo Ylpön katu 34, Tampere
Arvo-rakennuksen auditorio F114 sekä etäyhteydellä
6.11.2020 10.00–14.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Valma Fuchs
Keliakiadiagnoosin viivästyminen on yhteydessä huonompaan elämänlaatuun ja lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön. LL Valma Fuchsin väitöskirjan mukaan diagnoosiin pääseminen voi jatkossa helpottua osalla potilaista, koska kaikkia ei enää tarvitse tähystää varman keliakiadiagnoosin asettamiseksi.

Keliakiaa sairastaa 2 prosenttia suomalaisista, mutta vain kolmasosa potilaista on diagnosoitu. Diagnoosi viivästyy usein monella vuodella oireiden alkamisesta, minkä on arveltu johtuvan keliakian monimuotoisesta oirekuvasta, jolla on yhtymäkohtia monien muiden sairauksien kanssa. LL Valma Fuchsin väitöskirjassa tutkittiin keliakian diagnoosiviiveeseen vaikuttavia tekijöitä ja mahdollisuutta vähemmän kajoavaan diagnostiikkaan.

Kahden ensimmäisen osatyöni tavoitteena oli tutkia diagnoosiviiveen taustalla olevia tekijöitä ja viiveen seurauksia. Muu samanaikainen sairaus voi hidastaa keliakian diagnosoimista, mutta muita selittäviä syitä diagnoosiviiveelle ei juurikaan havaittu. Esimerkiksi sosioekonomisilla tekijöillä ei näytä olevan Suomessa yhteyttä viiveen muodostumiseen, Fuchs kertoo.

Väitöskirjan mukaan diagnoosiviive on yhteydessä lisääntyneeseen lääkkeiden, lääkärikäyntien ja sairaspoissaolojen määrään sekä diagnoosia edeltävänä että seuraavana vuonna. Myös heikentynyt elämänlaatu ennen ja jälkeen diagnoosin on yhteydessä viiveeseen.

Keliakiadiagnoosi on pitkään perustunut ohutsuolen tähystyksessä otetuissa koepaloissa näkyvään vaurioon. Hiljattain uudistettiin eurooppalaiset lapsille suunnatut keliakian diagnoosikriteerit, joiden mukaan ohutsuolen tähystyksestä voidaan luopua, jos veren transglutaminaasi-vasta-aineet (TG2-ab) ylittävät viitealueen vähintään 10-kertaisesti, endomysium A -vasta-aineet (EMA) ovat positiiviset ja todetaan keliakiaan sopivia oireita. Aikuisille vastaavia kriteereitä ei ole aiemmin ollut.

Väitöskirjan kolmannen osatyön tavoitteena oli selvittää verikokeisiin perustuvien keliakian diagnoosikriteerien soveltumista aikuiskäyttöön. Kriteereiden mukaiset keliakiavasta-ainetasot todettiin 90 henkilöllä, jolla ei ollut aiemmin tiedossa olevaa keliakiaa. Kaikilla heistä todettiin keliakialle tyypillinen suolivaurio tähystyksessä.

Sen lisäksi, että kriteerit toimivat erinomaisesti aikuisilla, ne käyttäytyivät samalla lailla myös oireettomilla potilailla, Fuchs toteaa.

Väitöskirjatutkimus on jo ehtinyt vaikuttaa siihen, että keliakian Käypä hoito -suositukseen lisättiin viime vuonna mahdollisuus diagnosoida keliakia pelkkien verikokeiden perusteella, jos kriteerit täyttyvät. Jatkossa jopa kolmasosa uusista keliakiapotilaista voi säästyä tähystykseltä, ja samalla vapautuu rajallisia tähystysresursseja. Lisäksi oireita ja suolivauriota ylläpitävään gluteenin syömistä ei tarvitse jatkaa tähystykseen pääsyä odotellessa ja samalla haitallinen diagnoosiviivekin lyhenee.

On erittäin tärkeää, että tähystyksestä luopumista harkitaan vain, jos kriteerit täyttyvät, ettei vääriä diagnooseja pääse syntymään. Jos lääkäri epäilee jotakin muuta vakavaa sairautta kuten suolistosyöpää, tähystykseen on kuitenkin syytä edetä, vaikka vasta-ainetasot olisivatkin korkeat. Uudet suositukset eivät siis ole tähystyskielto, vaan mahdollisuus välttää turhia tutkimuksia silloin, kun diagnoosi varmistuu verikokeilla muutenkin, Fuchs täsmentää.

Lääketieteen lisensiaatti Valma Fuchsin sisätautien erikoisalaan kuuluva väitöskirja Earlier and Less Invasive Diagnosis of Celiac Disease tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 6.11.2020 kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Laura Merras-Salmio Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Katri Kaukinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Tilaisuuteen voi osallistua etäyhteydellä (Meeting ID: 646 4107 0142).

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1720-1.

Kuva: Aleksi Fuchs