Mekanismeja MBO:ään liittyvän sydän- ja verisuonisairastavuuden lisääntymisen taustalla on tutkittu paljon, mutta taustasyyt ovat silti olleet osin epäselviä. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu MBO:ään liittyvän sydän- ja verisuonitautiriskin olevan naisilla miehiä suurempi. Toisaalta miesten ja naisten sairastuvuus sydän- ja verisuonitauteihin eroaa myös yleisesti väestössä. Tutkimuksia verenkiertoelimistön säätelyn eroista sukupuolten välillä on kuitenkin julkaistu varsin vähän.
Syvällisempi ymmärrys siitä, kuinka verenkierron säätely eli hemodynamiikka on muuttunut MBO:ssä ja toisaalta kuinka miehen ja naisen hemodynamiikka eroaa, antaisi hyvän pohjan kehittää jatkossa tehokkaampia ja yksilöllisempiä hoitomenetelmiä esimerkiksi kohonneen verenpaineen hoitoon.
LL Pauliina Kankaan väitöstutkimus on osa laajempaa, Tampereen yliopistossa meneillään olevaa DYNAMIC-tutkimushanketta.
Tutkimusaineisto koostui 19 – 72 -vuotiaista henkilöistä, joilla ei ollut diagnosoitua sydän- ja verisuonitautia (verenpainetautia lukuun ottamatta) tai diabetesta. Tutkimushenkilöillä ei myöskään ollut käytössä potentiaalisesti verenkiertoelimistön toimintaan vaikuttavia lääkkeitä kuten verenpainelääkkeitä. Tutkimusmenetelmät olivat non-invasiivisia eli kajoamattomia, ja verenkierron säätelyä tutkittiin koko kehon impedanssikardiografian, jatkuvan pulssiaaltoanalyysin ja tonometrisen ranneverenpainemittauksen avulla.
Kangas havaitsi tutkimuksessaan, että MBO:ään liittyy mm. kohonnut valtimojäykkyys, häiriö, jota pidetään keskeisenä linkkinä MBO:n ja sydän- ja verisuonisairauksien välillä. Tutkimus tuotti sen uuden tiedon, että valtimojäykkyys lisääntyy MBO:ssa sellaisillakin henkilöillä, joilla ei ole vielä selkeästi kohonnutta verenpainetta. MBO:ään todettiin liittyvän myös useita muita hemodynamiikan häiriöitä. Merkille pantavaa oli erityisesti se, että MBO:ään liittyvä kohonnut sydämen kuormitus oli huomattavampaa naisilla kuin miehillä. Autonomisen hermoston toimintaa MBO:ssä tutkittiin sykevälivaihteluanalyysin avulla, ja myös autonomisen hermoston säätelyyn liittyvät muutokset näkyivät selkeämmin naisilla.
Vaikka ihmiselle ominaista on liikkuminen pystyasennossa kahdella jalalla, on hemodynamiikkaa kartoittavat tutkimukset tyypillisesti tehty tutkittavan ollessa makuuasennossa tai istuallaan. Kankaan tutkimuksessa hemodynamiikkaa kartoitettiin paitsi makuulla myös pystyasennossa ns. kallistuskokeen avulla.
Kun tutkittiin iältään ja painoindeksiltään samanlaisten miesten ja naisten hemodynamiikkaa, todettiin että nimenomaan pystyasennossa miehillä ja naisilla oli erilainen tapa ylläpitää verenpainetta: pystyasennossa miesten sydänkuormitus oli korkeampi, kun taas naisilla verenpaineen ylläpito pystyasennossa perustui enemmän suurempaan verenkierron vastuksen lisääntymiseen. Nämä tulokset säilyivät, vaikka analyyseissä huomioitiin tärkeimmät sydän- ja verisuonitautien riskitekijät.
Tulokset olivat samanlaisia myös osajoukossa, jossa verrattiin vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa käyttämättömiä yli 54-vuotiaita naisia saman ikäisiin miehiin. Tämä löydös viittaa siihen, että naishormoneilla ei olisi merkittävää vaikutusta tutkimuksessa todettuihin miesten ja naisten välisiin hemodynamiikan eroihin. Aiemmin sukupuolten välisiä eroja verenkierron säätelyssä ei ole yhtä laajasti tutkittu, ja pystyasentoon liittyvät havainnot ovat uusia.
Kankaan väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia sekä tuovat uutta tietoa MBO:ään liittyvistä sydän- ja verisuonisairastavuuden taustamekanismeista, jotka voivat selittää, miksi tilaan liittyy naisilla miehiä suurempi verenkiertoelinriskin lisääntyminen. Tulokset korostavat MBO:n ehkäisyn ja varhaisen hoidon merkitystä.
Hemodynamiikan sukupuolieroja selvittävissä analyyseissa saadut tulokset herättävät kysymyksiä siitä, voisiko yksi syy miesten naisia suurempaan sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen olla pystyasentoon liittyvässä suuremmassa sydämen kuormittumisessa, ja pitäisikö tulevaisuudessa miesten ja naisten kohonnutta verenpainetta hoitaa eri periaatteiden mukaisesti, verenkierron säätelyn erot huomioon ottaen.
Kangas asuu Jyväskylässä ja työskentelee työterveyshuollon erikoislääkärin tehtävässä Työterveyslaitoksella.
LL Pauliina Kankaan sisätautien oppialaan kuuluva väitöskirja Influence of Metabolic Syndrome and Sex on Cardivascular Function - Non-Invasive Recordings of Supine and Upright Hemodynamics tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 8.2.2019 klo 12 Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa. Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Yki-Järvinen Helsingin yliopistosta. Tilaisuutta valvoo professori Ilkka Pörsti lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0999-2
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 24.1.2019