Uusia ratkaisuja hahmotellaan valmistavan teollisuuden tulevaisuuden haasteisiin Pirkanmaalla

Helmikuussa INNOVA-hankkeen aloitusseminaarissa käytiin läpi aiemman Robokop-hankkeen tuloksia ja hahmoteltiin seuraavia askeleita. 

– Seminaarissa korostui vahva yhteinen ymmärrys siitä, että teollisuuden kilpailukyky ja kasvu edellyttävät monialaista osaamista, teknologian hyödyntämistä ja jatkuvaa oppimista. INNOVA-hankkeen kautta työskentelyä jatketaan keväällä kirjallisuuskatsauksella viimeisimmistä tulevaisuuden osaamistarpeita käsittelevistä raporteista ja artikkeleista sekä aloittamalla yrityshaastattelut, kertoo Iina Nieminen, hankkeen projektipäällikkö TAMKista.

Yritysmaailman näkökulmaa aiheeseen toi AGCO Power (linkki johtaa ulos tuni.fi verkkosivuilta). Nokian Linnavuoressa sijaitsevassa tuotantolaitoksessa suunnitellaan ja valmistetaan dieselmoottoreita. Linnavuoreen on investoitu paljon ja tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessakin. Yrityksellä onkin hyviä kokemuksia tiiviistä oppilaitosyhteistyöstä esimerkiksi TAMKin kanssa. 

Robotiikalla on pitkä historia Linnavuoressa – ensimmäiset robotit otettiin käyttöön jo vuonna 1985. Suurin osa roboteista palvelee komponenttivalmistuksessa. Hybridisoluissa ihminen ja robotti työskentelevät vuorotellen, esimerkiksi raskaiden kappaleiden käsittelyssä. Linnavuoressa hyödynnetään myös yhteistyörobotiikkaa eli cobotteja, joiden kanssa ihminen hoitaa osan töistä.

Ville Yli-Jama työskentelee AGCO Powerilla koneistuksen päällikkönä. Hänen mukaansa työvoiman saatavuuden toivotaan kehittyvän alueella. Osaamisvuotoa on tapahtunut suurten ikäluokkien eläköidyttyä ja uutta osaavaa työvoimaa on vaikea löytää.

– Työntekijät tehtaallamme tekevät arvoa lisäävän osan, he käyttävät kalliita järjestelmiämme ja huolehtivat että tämä huipputekniikka, kuten työstökoneet ja robotit, toimivat, Yli-Jama kertoo. 

– Me olemme toistaiseksi saaneet hyvin työntekijöitä. Se on vaatinut aktiivisuutta verkostojen, näkyvyyden ja yleisen tunnettavuuden kasvattamiseksi. Meillä on yhteistyösopimukset Tredun ja TAMKin kanssa, joiden kautta saamme esimerkiksi hyviä harjoittelijoita ja on isännöity säännöllisesti tehdasvierailuja, ja toisaalta käyty tutustumassa oppilaitoksiin, Yli-Jama vahvistaa.

Uusia malleja osaamisen kehittämiseen 

Ville Yli-Jama itse valmistui diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta 2007. Oma tie valmistavan teollisuuden pariin löytyi melko nopeasti lukion jälkeen.

– Hain useampaan paikkaan. Opiskelin ensin Turun yliopistossa vuoden matematiikkaa ja fysiikkaa, kunnes vaihdoin Tampereelle konetekniikkaan, Yli-Jama kertoo. 

AGCO Powerilla Yli-Jama on työskennellyt jo vuodesta 2006. Hän kertoo työurien olevan yrityksessä usein pitkiä. 

– Työilmapiirimme, Linnavuoren henki on hyvä. Luonnollisesti isot investoinnit ovat luoneet positiivista henkeä, vaikka suhdanteet heittelevät. Työnantajakuvan kehittäminen on tärkeää. 

Toinen tärkeä osa-alue on Yli-Jaman mukaan osaamisen kehittäminen. 

– Kehittämisen varaa meillä olisi oman henkilöstön täydennyskoulutuksessa. Aina laskusuhdanteessa se nousee esiin, mutta prosessit ovat kieltämättä hitaita.

– Robotiikkaosaaminen näkyy henkilöstökyselyissä, lisäkoulutus on usein tarpeen. Tämän palautteen perusteella rakensimme erillisen robotiikan koulutusluokan. Osaamistarpeiden tunnistamisessa työnjohtajien rooli on suuri. Osaamispohjaiset koulutuspolut pitkien tutkintojen sijaan olisi yksi kiinnostava mahdollisuus.

Työuran loppupuolelle voisi Yli-Jaman mukaan sopia kisälli-mestari-malli tai mentorirooli:

– Tarvitaan tavallaan elvyttämistä, että kokeneiden työntekijöiden mukana poistuva tietomäärä pysyy yrityksissä ja hiljainen tieto siirtyy konkareilta uusille. Pitääkö eläkkeelle jäämisen olla niin ehdotonta, vai löytyisikö jokin välimalli, mikä palvelisi niin työntekijän kuin työnantajan intressejä?

Mitä enemmän paikalliset oppilaitokset ymmärtävät yritysten osaamisen tarpeita, sen parempi niin tutkinto- kuin täydennyskoulutuksen kannalta. AGCO Powerilla on oma koulutusluokka robotteineen, jonne pääsevät myös opiskelijat ja muiden yritysten edustajat. 

Työelämään siirtyessä perusosaamisen tason tulisi olla riittävä, mutta Yli-Jaman mukaan siinä on kohdattu haasteita. Tuoreillekin tekijöille halutaan antaa vastuuta.

– Monia mahdollisuuksia meillä on, ja vastuuta tarjolla niin paljon kuin nuoret tulijat pystyvät kantamaan. Tuotannon kehittäjille annetaan isot tontit. Onhan se ilahduttavaa aina kun rekrytoimme jonkun, joka osoittautuu helmeksi, Yli-Jama toteaa.

Ville Yli-Jama on tehnyt itse jalkatyötä alan vetovoiman lisäämiseksi ja osaamisen kehittämisen eteen, ja kuvailee sitä pääosin palkitsevaksi. Pysyvät rakenteet vuoropuheluun koulutustoimijoiden kanssa ovat tarpeen, sillä osaajien saaminen töihin teollisuuteen vaatii laaja-alaista yhteistyötä.

– Suhtaudumme erittäin avoimesti yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. Toivomme alan opintojen vetävän kaikissa muodoissaan, niin saamme osaajia alalle jatkossakin. Tarvitaan vaikuttamista vaikuttavin keinoin, niin hankkeissa kuin muissakin toimenpiteissä. Teollisuuden kehittämisessä vaikuttavuuden arviointi on tärkeää.

Oppilaitosten tehtävä on valmistaa työelämää varten ja antaa hyvät perustiedot, ja me koulutamme ja hiomme sitten omassa tuotannossa ja suunnittelussa tarvittavia erityistaitoja, Yli-Jama päättää. 

INNOVA-hankkeessa hahmotellaan ratkaisuja valmistavan teollisuuden tulevaisuuden haasteisiin. Pirkanmaalla tavoitteena on kehittää uusia tapoja vastata alueellisesti tärkeän valmistavan teollisuuden kohtaanto-ongelmaan ja tulevaisuuden työvoimapulaan. Hanke on osa Tampereen kaupungin ja Tampereen korkeakouluyhteisön välisen kumppanuussopimuksen (2022–2025) toteutusta. Rahoittajina ovat Tampereen kaupunki (linkki johtaa ulos tuni.fi sivustolta), Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto.

– Kaudella 2024–2026 Tampereen kaupungin ja Tampereen korkeakouluyhteisön kumppanuudessa toteuttavien tki-hankkeiden on tarkoitus omalta osaltaan varmistaa Tampereen ja myös koko Pirkanmaan osaavan työvoiman saatavuutta. INNOVA-hanke on erinomainen esimerkki tähän tavoitteeseen kohdistuvasta täsmähankkeesta, kertoo korkeakouluyhteistyön erityisasiantuntija Nina Suvinen Tampereen kaupungilta.

Hankkeen tuloksena saadaan yhteenveto robotiikan ja teollisuusdatan tulevaisuuden osaamistarpeista sekä uutta tietoa ennakointimenetelmien käytöstä. Lisäksi INNOVA muodostaa ehdotuksen jatkuvan oppimisen koulutuspalveluiden parantamiseksi ja jatkorahoitushakemuksen ehdotukseen liittyen. 

Lue lisää INNOVA -hankkeesta

Kirjoittaja: Annamari Penttinen