Lapseen kohdistuvan välittömän vaaran arvioiminen ja kiireellisen sijoituksen tarpeesta päättäminen ovat lähtökohtaisesti vaativia tehtäviä. Tilanteet voivat kärjistyä hyvinkin nopeasti mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä, eikä sosiaalityöntekijöillä ole välttämättä tarpeeksi ennakkotietoa perheestä. Arviointitilanteissakaan ei aina saa riittävästi tietoa. Ratkaisuja täytyy siis tehdä myös tilanteissa, joissa on liian vähän tai toisinaan liikaa tietoa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuuli Lamponen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kiireellisen sijoituksen tarpeen arviointia ja sitä seuraavaa päätöksentekoa sosiaalityöntekijän näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin etnografisella tutkimusmenetelmällä havainnoimalla sosiaalityöntekijöiden päätöksentekoa vuoden ajan viidellä sosiaaliasemalla kahdessa kunnassa. Lisäksi Lamponen haastatteli 51 sosiaalityöntekijää.
Tutkimus toi esiin, että tiedon hyödyntäminen päätöksenteon tukena vaatii sen prosessointia – tietotyötä. Tietotyö, eli tiedon analyyttinen järkeily, vaatii sosiaalityöntekijältä sekä analyyttista että intuitiivista tiedonkäsittelyn taitoa.
– Parhaimmillaan nämä tiedonkäsittelyn tavat tukevat toinen toisiaan, ja taito myös kehittyy arviointia ja päätöksentekoa tehdessä. Samankaltaisten tilanteiden toistuessa niistä voi oppia lukemaan erilaisia merkkejä, jotka valottavat tilannetta ja siihen liittyviä riskejä, Lamponen pohtii.
– Tulokset myös osoittavat, että tietotyötä tehdään paitsi yksin, myös yhdessä muiden tilanteessa olevien kanssa.
Tiedon analysoinnin osaaminen on merkittävää arvioinnin ja päätöksenteon läpiviennissä. Päätöksenteko kiireellisissä sijoituksissa näyttäytyykin tutkimuksen perusteella vahvaa ammatillista asiantuntijuutta vaativana tehtävänä.
Lamponen kertoo, että päätöksentekoa voidaan tukea työyhteisön yhteisillä käytännöillä. Arviointia ja päätöksentekoa voidaan myös kehittää sekä henkilökohtaisella että työyhteisön tasolla, kun onnistumisiin ja epäonnistumisiin johtaneita tekijöitä ja prosesseja pohditaan yhdessä.
Sosiaalityöntekijöiden päätöksenteko ja erityisesti virhearvioinnit nousevat usein uutisotsikoihin. Lamponen pitää tärkeänä, että mediakeskustelussa muodostuvan kuvan rinnalle tuodaan myös tutkimukseen perustuvaa tietoa kiireellisen sijoittamisen prosessista.
– Tämä on tarpeen siitäkin syystä, että sosiaalityöntekijöiden ääni jää usein kuulumattomiin julkisessa keskustelussa salassapitovelvollisuuden ja ammattieettisten syiden takia.
Tuuli Lamponen asuu Tampereella ja työskentelee tutkijana ”Lastensuojelu lapsen etuna?” -tutkimushankkeessa (ETU) Tampereen yliopistossa.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Tuuli Lamposen sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Kiireellisen sijoituksen päätöksenteko lastensuojelun sosiaalityöntekijän työnä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 19.8.2022 klo 12 keskustakampuksella, Pinni B -rakennuksen tilassa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Timo Harrikari Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Kustoksena toimii professori Tarja Pösö yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Väitöstä on mahdollista seurata myös etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2509-1.
Kuva: Irina Kolomijets