Hyppää pääsisältöön
Ajassa | Yhteistyö

Tutkijoiden ja yritysten tiivis yhteistyö vahvistaa liikkuvien koneiden toimialaa Suomessa

Julkaistu 22.1.2025
Tampereen yliopisto
Kaksi puvuntakkeihin pukeutunutta henkilöä, nimeltään Matti Vilkko ja Jarmo Takala,  kävelevät rinta rinnan käytävällä jossa on sininen kokolattiamatto ja lasiseinäisiä toimistoja.
Liikkuvien työkoneiden tutkimuksen parissa pitkän uran tehnyt professori Matti Vilkko ja kumppanuuksista ja verkostoista vastaava vararehtori Jarmo Takala ovat yhtä mieltä siitä, että laajeneva tutkimuksen ja yritysten yhteistyö liikkuvien työkoneiden kehittämisessä voisi avata tietä suurempiin EU-hankkeisiin.Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistossa tehty pitkäjänteisesti liikkuviin työkoneisiin liittyvää tutkimusta. Tutkijoiden ja alan yritysten yhteistyöllä pyritään löytämään ratkaisuja koko koneenrakennustoimialaa mullistavaan digivihreään kaksoissiirtymään sekä varmistamaan osaajien saatavuus tulevaisuudessa. Yhteinen tavoite on tehdä Suomesta paras mahdollinen ympäristö liikkuvien työkoneiden suunnitteluun ja valmistukseen.

Nelisen vuotta sitten perustettiin yritysten aloitteesta liikkuvien työkoneiden klusteri yhdistämään teollisuutta ja tutkimusta. Vauhtia tähän antoivat Business Finlandin Sandvikille myöntämä veturirahoitus sekä digivihreä kaksoissiirtymä, jota on luonnehdittu toimialan historian suurimmaksi murrokseksi. Koneet sähköistyvät, niistä tulee älykkäämpiä ja ne keräävät yhä enemmän hyödyntämiskelpoista dataa.

– Digivihreä teknologiamurros vaikuttaa kaikkiin koneenrakennuksen toimijoihin. Katsoimme, että meidän kannattaa taklata näitä haasteita yhdessä. On paljon asioita, joista voimme tuottaa yhteisvoimin kaikille hyödyllistä tietoa, sanoo Miika Kaski, Sandvikin Commercialization and Networks Lead.

Tieto ja osaajat hyötykäyttöön

Professori Matti Vilkon johtama Tampereen yliopiston Automaatio- ja konetekniikan yksikkö on tehnyt pitkäjänteistä ja yhä strategisempaan suuntaan kehittyvää yhteistyötä esimerkiksi Sandvikin, Ponssen, Valtran ja Kalmarin kanssa. Kumppanuudet ovat kerryttäneet näkemystä alan tarpeista ja kehityssuunnista, joten Vilkko on voinut tuoda kokemuksensa ja kontaktinsa myös klusterin hyödynnettäväksi. Hän on viime vuosina aktiivisesti kehittänyt ja laajentanut liikkuvien työkoneiden tutkimusverkostoa ja -osaamista muun muassa yhteistyössä Business Tampereen kanssa. 

Liikkuvien koneiden tutkimusverkostoon ovat Tampereen yliopiston lisäksi liittyneet omilla vahvuusalueillaan Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto sekä Savonian ja Turun ammattikorkeakoulut. Yliopistojen professorien muodostaman Academic Fellows -ryhmän työpanoksella alan tutkimusosaaminen, -tulokset ja avainhenkilöt on koottu yhteen ja tuotu paremmin yritysten ulottuville. Hakemisto, jota Vilkko kuvaa alan tutkimustiedon keltaisiksi sivuiksi, auttaa yrityksiä löytämään tarvitsemaansa tietoa ja osaamista kehittämisensä tueksi. Tutkijatkin hyötyvät saadessaan näkyvyyttä osaamiselleen ja työlleen.

– Tutkijalle on arvokasta päästä keskustelemaan yritysten kanssa siitä, missä todelliset ongelmat ovat, ja näkemään, miten tutkimustuloksia on sovellettu. Ratkaisujen yhteiskehittäminen on tehokkainta tietämyksen hyödyntämistä, Tampereen yliopiston yhteistyöverkostoista ja kumppanuuksista vastaava vararehtori Jarmo Takala sanoo.

Takala painottaa, että yliopiston kannalta oleellista on tutkitun tiedon ja osaamisen hyödyntäminen. Kun yritykset ja tutkimusosapuolet tapaavat saman pöydän ääressä, molempien ymmärrys yhteistyön mahdollisuuksista karttuu.

Osaajia alalle tarvitaan 

Myös liikkuvien työkoneiden alalla osaajien saatavuus ja alan vetovoima ovat menestymisen edellytys. Suomeen tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa sekä huippututkijoita yliopistoihin että huippuosaajia yrityksiin. 

Yritykset voivat tutustuttaa nuoria alan töihin ja urapolkuihin esimerkiksi tarjoamalla harjoittelupaikkoja opiskelijoille.

–Opintoihin sisältyvä harjoittelu oman alan yrityksessä voi olla valttikorttimme, kun haluamme houkutella parhaita kansainvälisiä opiskelijoita Suomeen. Tekniikan alalla harjoittelupaikka johtaa usein diplomityön tekemiseen samassa yrityksessä ja sen jälkeen työllistymiseen, Jarmo Takala sanoo.

Vuonna 2024 käynnistyneessä kansallisessa pilottihankkeessa yliopistot ja yritykset kehittävät yhdessä tohtorikoulutuksen käytäntöjä ja kouluttavat uusia osaajia yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintoihin. Tampereen yliopiston johdolla liikkuvien koneiden alalle haetut ja viiden yliopiston saamat 31 tohtorikoulutuspaikkaa ovat yhteistyölle merkittävä etappi. 

– Tämäkin yhteistyömuoto kasvattaa alan toimijoiden keskinäistä luottamusta. Se voi mahdollistaa myös uusien rahoituskanavien hyödyntämisen, jolla turvataan alan teollisuuden ja yliopiston tutkijoiden yhteistyön jatko. Toivomme esimerkiksi löytävämme mahdollisuuksia isompien yrityskonsortioiden rakentamiseen ja siten EU-rahoitusten hakemiseen, vararehtori Jarmo Takala sanoo. 

Huippututkimus on yritysten menestyksen tae

Liikkuvien työkoneiden toimiala on Suomen viennille merkittävä. Sillä on huomattavia kasvumahdollisuuksia edellyttäen, että teollisuuden ja tutkimuksen yhteistyön vahvistuminen yhä jatkuu.

– Tutkimus on kansainvälisesti kilpailtua. Sen takia on tärkeää, että pidämme suomalaisesta tutkimus- ja toimintaympäristöstä todella hyvää huolta ja kehitämme sitä jatkuvasti, Sandvikin Commercialization and Networks Lead Miika Kaski sanoo. 

– Toimintamallit, joilla saadaan teollisuudelle ja tutkimukselle yhteistä suuntaa, ovat todella tärkeitä. Huippututkimuksella varmistetaan huippuyritysten tulevaisuus, Kaski summaa.

Tiekartta viitoittaa suuntaa Liikkuvien työkoneiden toimijoille

Liikkuvien työkoneiden klusteri on osa teollisuusvetoista Sustainable Industry X (SIX) aloitetta. Klusterin toimintaa ohjaa yhteinen tiekartta. Tiekartta syntyi, kun toimialan keskeiset yritykset kuvasivat tulevaisuuden työkoneen ominaisuuksia, toiminnallisuuksia ja palveluita. Kuvausten perusteella tutkijat määrittivät, mitä tutkimusta tarvitaan, jotta teollisuuden tavoitekuva voisi toteutua.

Tutustu liikkuvien työkoneiden klusteriin ja tiekarttaan

 

Kirjoittaja: Päivi Stenroos, Marjut Kemiläinen