Ståhlin väitöstutkimuksen alkaessa sekä julkisuudessa että tieteellisissä piireissä käytiin keskustelua niin sanotuista diginatiiveista. Keskustelua leimasi yleistävä oletus, että kaikki nk. milleniaalisukupolven edustajat käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) ahkerasti ja myös hallitsevat sen käytön. Esiin nousi kysymyksiä: jos internetluottamus voidaan tunnistaa, mikä on sen mahdollinen yhteys episteemisiin uskomuksiin ja TVT:n käyttöön? Korostuuko internetluottamus oletettujen diginatiivien keskuudessa?
Ståhlin artikkeliväitöskirja perustuu kolmeen tutkimukseen, joiden tulokset nousevat samasta tutkimusaineistosta. Aineisto kerättiin kahtena vuonna ammattikorkeakouluopintonsa juuri aloittaneiden opiskelijoiden keskuudessa kahdella kyselyllä ja TVT-ajokortin tasotestillä.
Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa Ståhl rakensi kolmannen tutkimuksen vaatimat käsitteet, joiden avulla hän käsitteli alkuperäistä kysymystä internetluottamuksen, episteemisten uskomusten ja TVT:n käytön välisestä yhteydestä. Keskeisenä löydöksenä nousi esiin positiivinen korrelaatio internetluottamuksen ja kolmen tietoon liittyvän, episteemisiä uskomuksia kuvaavan ulottuvuuden välillä.
– Löydökseni viittaavat siihen, että voimakkaampi internetluottamus on yhteydessä sellaisten episteemisten uskomusten kanssa, joissa tieto nähdään varmana, absoluuttisena ja muuttumattomana, joissa tieto nähdään yksiselitteisistä, yksinkertaisista palasista koostuvana ja joissa kaikkitietävä auktoriteetti nähdään tiedon alkuperänä, Ståhl kertoo.
Kun pohditaan internetluottamuksen ja kaikkitietävän auktoriteetin ulottuvuuden välistä yhteyttä, kuvaan alkaa hahmottua uusi käsite, algoritminen auktoriteetti. Algoritmisesti tuotetun, esimerkiksi hakukoneiden generoiman, sisällön käyttö lisääntyy jatkuvasti. Ståhlin mukaan luottamus algoritmisiin auktoriteetteihin nostaa esille tietolukutaidon merkityksen.
– Nykyajassa tieto on kaikkiallista eli ubiikkia ja koostuu sekä todennetusta että todentamattomasta tiedosta, myös disinformaatiosta. Tämä nostaa esille tarpeen tutkia, missä määrin käyttäjät tunnistavat eron toisen ihmisen ilmaiseman informaation ja algoritmisesti tuotetun informaation välillä. Tämän lisäksi olisi tutkittava, miten käyttäjät, riippuen tietolähteestä, oikeuttavat informaation osaksi henkilökohtaista tietämystään. Nojautuvatko he auktoriteettiin, useampaan lähteeseen vaiko itsenäiseen järkeilyyn? hän pohtii.
Ståhlin mukaan tietämyksen oikeuttaminen esimerkiksi auktoriteettiin nojautuen voi johtaa hakoteille, mikäli käyttäjä ei ymmärrä, että myös auktoriteetti voi kertoa valheita.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. huhtikuuta
KM Tore Ståhlin kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja Exploring connections between epistemic beliefs, internet reliance and ICT practices – a study among first-year university students tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 26.4.2024 klo. 12 Pinni B -rakennuksen salissa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere).
Vastaväittäjänä toimii professori Christian Brandmo Oslon yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Vesa Korhonen Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.