Hyppää pääsisältöön

Timo Holttinen: Psykiatrista sairaalahoitoa saaneet nuoret ovat syrjäytymisriskissä – huomio hoitoon arkiympäristössä

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaArvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -sali, Arvo Ylpön katu 34, ja etäyhteys
27.1.2023 10.00–14.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Timo Holttinen
Nuoruusiän mielenterveyshäiriöt vaikuttavat nuorten tulevaisuuteen. LL, erikoislääkäri Timo Holttinen selvitti väitöstutkimuksessaan, minkälainen ennuste on nuorisopsykiatrian sairaalaosastoilla hoidettujen nuorten sairauksissa ja miten nuoret ovat selviytyneet myöhemmin elämässään. Väitöskirja toteaa, että osastoilla hoidetut nuoret ovat melko suuressa syrjäytymisriskissä. Hoito ja tuki tulisi väittelijän mukaan tuoda lähemmäksi nuorten arkiympäristöä, jolloin sairaalahoitojaksot pidetään mahdollisimman lyhyinä.

Suomessa on etenkin 1980-luvulta lähtien rakennettu ainutlaatuista, ikävaiheen huomioivaa nuorisopsykiatrian palvelujärjestelmää, jonka on odotettu parantavan nuoruusiän mielenterveyshäiriöiden ennustetta.

Vakavat mielenterveyshäiriöt vaarantavat normaalia nuoruusiän kehitystä, lisäävät antisosiaalisen kehityksen riskiä ja vaikuttavat tutkimusten mukaan negatiivisesti esimerkiksi kouluttautumiseen. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan laaja-alaisia seurantatutkimuksia.

Holttisen väitöskirja tarkastelee suomalaisia 13–17-vuotiaita nuoria, jotka joutuivat ensimmäistä kertaa psykiatriseen sairaalahoitoon vuosina 1980–2010. Tutkittavia (17 112 henkilöä) seurattiin väitöstutkimuksessa rekisteritutkimuksen menetelmin. Käytössä olivat THL:n, Eläketurvakeskuksen, Kelan sekä Tilastokeskuksen rekisterit, joista sairaalassa hoidettujen elämää tutkittiin vuoden 2014 loppuun saakka.

Artikkeliväitöskirjassa tutkitaan potilaiden myöhempää sairaalahoidon käyttöä, koulutusta, rikollisuutta, kuolleisuutta sekä skitsofrenian esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta.

Väitöskirja osoittaa, että mielenterveyshäiriöissä, jotka vaativat nuorisopsykiatrista osastohoitoa, on melko huono sairauden ennuste.

Sairaalassa hoidetuilla nuorilla on kohonnut varhaisen kuoleman riski, ja he ovat merkittävässä syrjäytymisriskissä muun muassa epäsosiaalisen käytöksen ja matalan koulutason vuoksi. Vain puolet osastolla hoidetuista oli suorittanut peruskoulun jälkeisen koulutuksen, kun muilla samanikäisillä kouluttautumisaste oli 85 prosenttia.

– Vaikka viime vuosikymmeninä nuorisopsykiatrisia palveluita ja muita tukimuotoja on kehitetty aktiivisesti ja niiden saatavuus on parantunut huomattavasti, sairaalahoitoa vaativien mielenterveyshäiriöiden ennuste ei näytä parantuneen merkittävästi, Holttinen toteaa.

Avohoidon lisäys ei ole vähentänyt sairaalahoitoa

Holttinen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että nuorisopsykiatrisen sairaalahoidon määrä on lisääntynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kasvu oli erityisen voimakasta 2000-luvulla, jolloin ikäryhmästään yhä useampaa nuorta hoidettiin sairaalassa. Erityisesti tytöillä kasvu oli huomattavaa. Sairaalahoidon syynä mielialahäiriöiden osuus lisääntyi merkittävästi väitöstutkimuksen ajanjakson aikana.

– Avohoitoa ja muunlaista tukea on lisätty merkittävästi 2000-luvun alussa, mutta siitä huolimatta sairaalahoidon määrä on kasvanut. Tätä ei pystytä selittämään pelkästään epidemiologisin syin vaan todennäköisesti taustalla ovat yhteiskunnan muutokset ja terveyspoliittiset tekijät, Holttinen sanoo.

Vakavien mielenterveyshäiriöiden ennusteet nuorilla eivät ole kohentuneet osastohoidon määrän lisääntyessä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu ennusteiden entisestään huonontuneen eikä lisäävän sairaalaan paluun riskiä, vaikka sairaalahoitojaksot ovat lyhentyneet kestoltaan.

– Koska osastohoidon kestoa lyhentämällä tilanne ei ole sinänsä pahentunut, on tärkeää pitää jatkossakin osastohoito mahdollisimman lyhyenä. Nuoria tulisi hoitaa ja kuntouttaa lähellä heidän arkiympäristöään, eikä osastohoidolla ole tarkoituksenmukaista korvata muuta tukea.

– Näin saavuttaisimme vaikuttavaa osastohoitoa silloin, kun sille on todellista tarvetta, ja tukea tuotaisiin lähemmäs nuoren aitoa sosiaalista ympäristöä. Esimerkiksi tutkimusnäyttöön perustuvaa systeemistä perheterapiaa pidetään lupaavana antisosiaalisen käyttäytymisen hoidossa.

Tutkimustieto auttaa tarkoituksenmukaisen hoidon arvioinnissa

Holttinen korostaa lisätutkimuksen tarvetta kasvaneen sairaalakäytön taustatekijöistä. Sen avulla voitaisiin ajoissa tunnistaa nuoret, joilla on aidosti tarvetta psykiatriselle sairaalahoidolle. Samalla rajalliset terveydenhuollon voimavarat saataisiin kohdennettua tehokkaammin, sillä osastohoito vaatii avohoitoa enemmän resursseja ja on kalliimpaa.

– Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä puhutaan paljon, mutta ongelmana on, ettei esimerkiksi skitsofrenian puhkeamista pystytä kunnolla ennustamaan.

– Osastohoitoa tarvitaan siksi edelleen henkeä ja terveyttä suojaavana. Se on tehokas interventio kaikkein vakavimmissa häiriöissä, joilla on usein huono ennuste ja kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten elämään.

– Osastolla hoidetut nuoret tarvitsevat tukea arkielämään ja järjestelmä resurssien kohdentamista tarkoituksenmukaiseen hoitoon, jotta ennuste olisi mahdollisimman hyvä ja nuoret kiinnittyisivät yhteiskuntaan, Holttinen korostaa.

Timo Holttinen työskentelee nuorisopsykiatrian kliinisenä opettajana Tampereen yliopistossa ja apulaisylilääkärinä Pirkanmaan hyvinvointialueella.

Väitöstilaisuus perjantaina 27. tammikuuta

Lääketieteen lisensiaatti Timo Holttisen nuorisopsykiatrian alaan kuuluva väitöskirja Finnish Adolescents Treated in Psychiatric Impatient Care from 1980 to 2010 and Their Long-term Life Situation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 27.1.2023 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi-salissa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Jyrki Korkeila Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Riittakerttu Kaltiala lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Tutustu väitöskirjaan

Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä


Kuva: Martti Holttinen