Masennusoireilulla tarkoitetaan depressiolle tyypillisten oireiden, kuten masentuneen mielialan, pitkittyneen surullisuuden, keskittymiskyvyttömyyden, heikentyneen itsetunnon ja arvottomuuden kokemuksen esiintymistä. Lasten masennusoireilulla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Se voi näkyä muun muassa oppimisvaikeuksina ja vaikeuksina sosiaalisissa suhteissa. Masennusoireilu saattaa ilmetä päihteiden käyttönä ja heikompana fyysisenä terveytenä. Se voi altistaa myös psykiatrisille sairauksille.
Terveystieteiden maisteri Tiina Talja tutki, miten 10–12-vuotiaiden lasten kokemat elämäntapahtumat ja perhetekijät olivat yhteydessä lasten masennusoireiluun. Tutkimuksessa käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2017 kouluterveyskyselyn 4. ja 5. luokan oppilaiden ja heidän huoltajiensa vastauksia.
Vuorovaikutus näyttäytyy tutkimuksessa sekä suojaavana että altistavana tekijänä
Taljan tutkimus osoittaa, että lapsen kokemat hyvin tavalliset elämäntapahtumat, sosiodemografiset taustatekijät ja perhetekijät olivat yhteydessä lapsen masennusoireiluun monimutkaisin mekanismein.
Elämäntapahtumista erityisesti lapsen oma sairastuminen, uusperheen muodostuminen, läheisen sairastuminen tai kuolema, vanhempien ero ja elämäntapahtumien kasautuminen olivat yhteydessä lasten masennusoireiluun.
Sosiodemografisista taustatekijöistä lapsen kokemus muusta kuin erittäin hyvästä omasta terveydestä ja ulkomaalainen syntyperä olivat tutkimuksen mukaan yhteydessä lapsen masennusoireiluun. Perhetekijöistä masennusoireiluun olivat yhteydessä vaikeudet lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksessa sekä riittämätön perheen yhteinen aika. Perheen kohtalainen tai sitä huonompi taloudellinen tilanne, muu kuin ydinperherakenne ja vanhemman masennusoireet olivat yhteydessä lapsen masennusoireiluun, kun näiden yhteyksiä tarkasteltiin yksi kerrallaan. Yhteys ei kuitenkaan säilynyt tilastollisesti merkitsevänä, kun tekijöitä tarkasteltiin yhdessä muiden altistavien tekijöiden kanssa.
Talja korostaa, että aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta erilaisin tutkimusasetelmin, jotta lasten masennusoireilun ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden välisiä syy-seuraussuhteita saadaan selvitettyä.
Tutkimuksen mukaan lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen vaikeudet ja riittämätön perheen yhteinen aika toimivat myös välittävänä tekijänä masennusoireilulle altistaville tekijöille. Tällöin altistavan tekijän, kuten perheen kohtalaisen tai sitä huonomman taloudellisen tilanteen, voidaan ajatella vaikuttavan perheen vuorovaikutukseen ja sitä kautta altistavan lasta masennusoireilulle. Tutkimuksen tulosten perusteella lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus on keskeisessä roolissa sekä masennusoireilulle altistavana tekijänä että siltä suojaavana tekijänä.
Tiina Taljan tutkimus syventää ymmärrystä lasten masennusoireilusta ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden monimutkaisista mekanismeista. Tutkimus auttaa tunnistamaan niitä lapsia, joilla on kohonnut riski masennusoireilulle. Lisäksi väitöstutkimuksen tulokset auttavat kehittämään perheisiin kohdentuvia tukimenetelmiä, joilla tuetaan lasten vanhempia vanhemmuudessa ja perheen jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa. Tuloksia voidaan hyödyntää myös palvelurakenteiden kehittämisessä, jotta tuki kohdennetaan oikea-aikaisesti.
Väitöstilaisuus keskiviikkona 21. kesäkuuta
TtM Tiina Taljan terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja Elämäntapahtumat, perhetekijät ja masennusoireilu 10–12-vuotiailla lapsilla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa keskiviikkona 21.6.2023 klo 12, Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpönkatu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Tarja Pölkki Oulun yliopistosta ja kustoksena dosentti Anja Rantanen Tampereen yliopistosta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva:Tiina Vaittinen