Tiina Kuuppelomäki keskittyy väitöskirjassaan kahteen merkittävään koulutuksen nivelkohtaan: toiselle asteelle ja yliopistotasolle hakeutumiseen. Nivelkohdat ovat nuorten elämän kannalta merkittäviä, sillä niissä tehdyillä valinnoilla voi olla pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia vaikutuksia. Tyypillisesti tällä ajatellaan menestystä opinnoissa ja työmarkkinoilla, mutta Kuuppelomäki muistuttaa, että vaikutuksia voi löytyä myös muilta elämän osa-alueilta.
— Ottaen huomioon, että nuoret käyttävät suuren osan ajastaan koulutuksessa, voi koulutusvalinnoilla olla suuri merkitys myös esimerkiksi hyvinvointiin, pariutumiseen ja lasten saantiin, Kuuppelomäki toteaa.
Kuuppelomäki löytääkin tutkimuksessaan toiselle asteelle suoraan peruskoulusta pääsyn lisäävän naisten todennäköisyyttä olla naimisissa 35-vuotiaita. Samalla kasvaa myös todennäköisyys, että aviopuoliso on tuolloin korkeasti koulutettu. Tutkimuksessa havaitaan toiselle asteelle suoraan pääsyn myös lisäävän lastensaannin todennäköisyyttä alle 20-vuoden iässä. Tämän yllättävän tuloksen taustalla on Kuuppelomäen mukaan todennäköisesti kouluun pääsyn lykkääntyminen niillä nuorilla, jotka eivät saa paikkaa suoraan peruskoulun jälkeen.
Tietylle koulutusasteelle pääsyn ohella on myös mahdollista, että sisäänpääsykohteiden jotkin piirteet vaikuttavat merkittävästi opiskelijoiden elämään. Näistä piirteistä Kuuppelomäki keskittyy selektiivisyyteen, sillä se vaikuttaa suoraan opiskelijoiden oppimisympäristöön muun muassa vertaisryhmän kautta. Tällä voi Kuuppelomäen mukaan olla moninaisia vaikutuksia sekä opiskelijan työmarkkinatulemiin että henkiseen hyvinvointiin.
— Opiskelijat voivat toisaalta hyötyä kyvykkäämmästä vertaisryhmästä, mutta toisaalta he voivat myös kokea enemmän painetta, etenkin jos sattuvat olemaan lähtökohtaisesti ryhmänsä akateemisesti heikoimpia.
Kuuppelomäen tutkimus selektiivisyyden henkisiä vaikutuksia lukioissa ei kuitenkaan osoita, että selektiivisempään lukioon viimeisten joukossa valituksi tuleminen vaikuttaisi merkittävästi mielenterveyteen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.
Työmarkkinavaikutusten havaitaan niin ikään jäävän melko vähäisiksi, kun asiaa tutkittiin yliopistotasolla. Tutkimuksessa keskityttiin teknillisiin yliopistoon valittuihin, ja vaikka huippuyliopistoon (Aalto) pääsyn havaitaankin nostavan todennäköisyyttä jäädä asumaan yliopiston lähialueelle vielä 8–12 vuotta valituksi tulemisen jälkeen, työmarkkinamenestys ei keskimäärin eroa muihin teknillisiin yliopistoihin valittujen menestyksestä.
Tutkimuksessa myös vertailtiin diplomi-insinöörikoulutukseen 2000-luvun alussa eri tavoin valituksi tulleita. Tulosten perusteella suoraan ylioppilastodistuksella sisään tulleet pärjäsivätkin hyvin opinnoissaan ja myöhemmässä työelämässä, mutta myös valintakokeista havaittiin olevan hyötyä hyvin pärjäävien opiskelijoiden valinnassa. Kokonaisuudessaan todistusvalintakiintiön kasvatusta entisestä ei voida tulosten perusteella suositella.
Väitöstilaisuus perjantaina 28. huhtikuuta
Kauppatieteiden maisteri Tiina Kuuppelomäen taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on the Economics of Education, Fertility and Mental Health tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 28.4.2023 kello 12 Paavo Koli-salissa (Pinni A, Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jutta Viinikainen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii yliopistonlehtori Hannu Laurila Tampereen yliopiston Johtamisen ja talouden tiedekunnasta.