Tietojenkäsittelytieteiden ja tietotekniikan alat kouluttavat asiantuntijoita muuttuvaan maailmaan
Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen tietojenkäsittelyn professori Reino Kurki-Suonio aloitti Tampereen yliopistossa 60 vuotta sitten. Tietotekniikan tutkintokoulutus käynnistyi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa 40 vuotta sitten professori Yrjö Neuvon käynnistämänä.
Tampereen yliopistossa kuultiin syyskuussa 2025 kumpaakin emeritusprofessoria, kun tietotekniikan ja tietojenkäsittelytieteiden koulutukset viettivät juhlaseminaariaan.
Digitalisaatio ja automaatio ovat muovanneet yhteiskuntaamme perusteellisesti, ja teknologiset harppaukset ovat muuttaneet arkemme ja työelämämme.
Tampereen yliopisto on ollut edelläkävijänä kehittämässä uutta tekniikkaa ja tuomassa osaamista ja tuhansia asiantuntijoita tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn aloille.
Tietotekniikan koulutus kattaa alan kokonaisuutena
Tietotekniikka aloitti Tampereella 40 vuotta sitten omana tutkinto-ohjelmanaan. Nykyään tietotekniikan opintoihin valitaan vuosittain 140 uutta kandidaattiopiskelijaa.
Tietotekniikan kandidaattiopinnoissa opiskelijat oppivat, miten tietotekniikan lait toimivat kokonaisuutena ohjelmistosta järjestelmäpiiriin asti.
– Vaikka laitteet ovat nykyään pienempiä ja monimutkaisempia, koulutuksessa on paljon samaa kuin aiemmin, kertoo tietotekniikan tutkinto-ohjelman vastaava, yliopistonlehtori Terhi Kilamo.
Kilamo kertoo, että Tampereen yliopiston vahvuutena on se, että koulutus kattaa aidosti tietotekniikan alan kokonaisuutena.
– Koulutamme ammattilaisia matemaattisesti sivistyneistä diplomi-insinööreistä ohjelmistoalan ammattilaisiin.
Tutkinnon kattavuus valmistaa opiskelijoita muuttuvaan työkenttään.
– Tavoitteenamme on, että opiskelijamme ovat valmiita siihen, että ala muuttuu nopeasti ja ennalta-arvaamattomasti, Kilamo sanoo.
Tietojenkäsittelytieteiden asiantuntijuutta yksilöllistetään sivuaineilla
Tietojenkäsittelytieteiden kandidaattiopinnoissa syvennytään muun muassa ohjelmointiin, tietokantoihin, ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen sekä tietoturvallisuuteen. Vuosittain opintoihin valitaan 125 uutta kandidaattiopiskelijaa.
– Viime aikojen muutoksena datatiede on otettu vahvasti mukaan jo kandidaattiohjelmaan, tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelman vastaava ja professori Hannu-Matti Järvinen kertoo.
Tietojenkäsittelytieteitä voidaan soveltaa lähes kaikkiin ihmisten ja yhteiskunnan toiminnan osa-alueisiin. Opinnoissa vahvan roolin saavatkin sivuaineet, joita mahtuu jopa kolme mukaan kandidaattikoulutukseen.
– Esimerkiksi tekoälyn eettiset ongelmat kaipaavat filosofian soveltamisen osaamista, ja ihmisen käyttäytymisen analysointiin saa osaamista psykologiasta, Järvinen kertoo.
Maisterivaiheessa opiskelija voi erikoistua datatieteeseen, ihmisen ja tekniikan vuorovaikutukseen, ohjelmistoihin tai tietoturvaan.
Tekoäly tuo muutoksia ja epävarmuutta – koulutuksen on vastattava haasteisiin
Sekä tietotekniikka että tietojenkäsittelytieteet ovat kehittyneet aloina hurjaa vauhtia. Syyskuun juhlaseminaarissa tarkasteltiin myös tekoälyn tuomaa murrosta ja ennalta-arvaamattomuutta professori Jyrki Nummenmaan ja tutkijatohtori Jussi Raskun puheenvuoroissa.
Rasku kertoo, että ohjelmistoala oli ensimmäisiä aloja, joihin tekoäly iski lujaa.
Tekoäly on ohittanut ihmisen jo monissa tehtävissä. Rasku esittelee, kuinka tekoäly voi kirjoittaa satoja riviä koodia alle sekunnissa.
– Ala tulee muuttumaan peruuttamattomasti, hän sanoo.
Opiskelijoita hän kannustaa kehittämään ohjelmistotekniikan ja tietotekniikan pehmeitä taitoja.
– Miten saadaan asiakkaalta ymmärrys? Kuinka navigoida ihmisten maailmassa? Rasku avaa esimerkeillä.
Jyrki Nummenmaa laajentaa, että jokaisella alalla tullaan näkemään jonkun asteinen mullistus tekoälyn vuoksi lähivuosina. Jo nyt tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi kasvatustieteissä opetukseen, yhteiskuntatieteissä tekstianalyysiin, kielitieteissä kääntämiseen ja median haasteissa useampaan avustavaan toimitustyön tehtävään.
Vievätkö robotit siis työpaikat?
Nummenmaa korostaa, että koulutuksen pitää vastata haasteeseen. Tekoäly voi tehdä ja viedä niin sanotut sisäänheittohommat.
– Ihmiset osaavat muutakin. Työvoimatarpeen kehittyminen on murrosvaiheessa, koska tarvitsemme uusia taitoja. Tarve muuttuu sekä määrällisesti että laadullisesti. Jatkossa koulutusten tavoitteet muuttuvat tekoälykehityksen vuoksi ja niin myös koulutusmenetelmät, Nummenmaa sanoo.
Tutustu tietotekniikan koulutukseen Tampereen yliopistossa.
Lue lisää tietojenkäsittelytieteiden koulutuksesta Tampereen yliopistossa.
