Terveydenhuollon henkilöstövajeella yhteys ikääntyneiden lääkehoitoon, jonka riskit ylittävät hyödyt
Sairausvakuutuksesta korvattavien vältettävien lääkkeiden käytön yleisyys vaihtelee suomalaisilla ikääntyneillä eri sairaanhoitopiirien välillä. Vuosien 2017–2019 aikana käytön yleisyys oli 16,4–24,8 prosenttia. Vältettävällä lääkkeellä tarkoitetaan lääkettä, jonka haittariski ylittää tyypillisesti siitä saatavan kliinisen hyödyn.
Vältettäviä lääkkeitä käytettiin eniten Kymenlaakson sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä. Sen sijaan käyttö oli vähäisempää Länsi-Pohjan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä.
Vältettävien lääkkeiden käyttö on yleisintä niissä sairaanhoitopiireissä, joiden 75 vuotta täyttäneissä on suurempi osuus yksinasuvia, kymmentä tai useampaa lääkettä käyttäviä ja RAI-arvioituja. RAI (Resident Assessment Instrument) on iäkkäiden palvelujen tai kehitysvammapalvelujen asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen käytettävä standardoitu järjestelmä.
Vältettävien lääkkeiden suurempaan käyttöön olivat myös yhteydessä terveyskeskusten lääkärivaje ja se, että kotihoidon henkilöstön määrä on iäkkäiden palveluiden kokonaishenkilöstömäärään nähden vähäinen.
Huomio kiinnitettävä vältettävien lääkkeiden käytön taustatekijöihin
Lääkärivaje ja kotihoidon henkilöstön vähäinen määrä kytkeytyvät terveydenhuollossa tunnistettuun resurssipulaan. Lääkärivaje voi johtaa kiireiseen työympäristöön, jossa ammattilaisilla ei ole riittävästi aikaa perehtyä lääkkeen valintaan. Lisäksi avointen lääkäri- ja hoitajavakanssien paikkaaminen sijaisuuksilla kasvattaa henkilöstön määrää, mutta ei tuo hoitoon jatkuvuutta.
– Tämänkaltainen hoitosuhde on erityisen ongelmallista monisairaille ja -lääkityille iäkkäille, koska muutokset pitkäaikaissairauksissa ja hoidon tarpeissa jäävät huomaamatta. Lääkitysturvallisuuden parantaminen edellyttää, että ymmärrämme tutkimuksessa havaittujen tekijöiden taustalla olevat syy-seuraussuhteet. Niiden selvittäminen onkin perusteltu jatkotutkimuksen aihe, kertoo tutkija Jasmin Paulamäki.
Hoitoon pääsyn odotusajalla, väestön sairastavuudella tai heikentyneellä toimintakyvyllä ei havaittu olevan yhteyksiä vältettävien lääkkeiden käyttöön.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ja Tampereen yliopiston tutkimus perustuu Kanta-reseptirekisteriin, johon apteekeista toimitetut lääkeostot kirjautuvat. Tutkimuksessa tarkasteltiin sairausvakuutuksesta korvattavia reseptilääkeostoja. Vältettävät lääkkeet määriteltiin Fimean Lääke75+ -tietokannan avulla. Tutkimusta on tuettu valtion tutkimusrahoituksella Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella.
Lue lisää tutkimuksesta Regional variation of potentially inappropriate medication use and associated factors among older adults: A nationwide register study, Research in Social and Administrative Pharmacy.
Lisätietoja
Jasmin Paulamäki
Proviisori
Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Tutkija, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
jasmin.paulamaki [at] tuni.fi (jasmin[dot]paulamaki[at]tuni[dot]fi)
029 522 3604
