Hyppää pääsisältöön

Tampereella tutkitaan aivokasvaimia keinonenän avulla

Julkaistu 6.10.2020
Tampereen yliopisto
Kuva: Artur Aldyrkhanov / Unsplash
Kuva: Artur Aldyrkhanov / Unsplash
Tampereen yliopiston tutkija Kristiina Nordfors on saanut apurahan aivokasvainten tutkimiseen keinonenän avulla.

Nordforsin tutkimusryhmä sai 90 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelleen Lastentautien tutkimussäätiön Kansanterveysyhdistyksen rahastosta.

Keinonenä on suomalainen innovaatio, joka avaa mahdollisuudet pienten lasten aivokasvainten hoitomenetelmien parantamiseen.

Keinonenä auttaa kasvaimen tarkemmassa poistossa, sillä sitä kehitetään erottamaan terve aivo kasvainkudoksesta. Tämän ansiosta hoitotulokset paranevat ja leikkauskomplikaatiot sekä uusintaleikkausten tarve vähenevät.

Keinonenä voi mullistaa aivokasvainten hoidon, sillä sen avulla kasvain voidaan diagnosoida hajujäljen perusteella jo laikkauksen aikana. Nykyhoidoilla se ei ole mahdollista. Leikkaus on aivokasvainten ensisijainen ja tehokkain hoitomuoto, jossa neurokirurgi poistaa mikroskooppiavusteisesti kasvainkudosta.

Tutkimuksen keskiössä on suomalainen eNose-differentiaalimobiliteettispektrometri, joka on hoitotuloksiltaan selvästi parempi ja sairaalalle hankintahinnaltaan kymmenin kerroin halvempi laite diagnosointiin kuin nykyinen massaspektrometri.

– Hoidon valitseminen perustuu nykyisin kasvaimen molekyyligeneettisiin ominaisuuksiin, kertoo tutkimusta johtava LT Kristiina Nordfors.

– Tutkimuksen avulla pääsemme taas tuntemaan paremmin lasten aivokasvaimen biologiaa ja esimerkiksi aggressiivisen käyttäytymisen syitä. Tämä edesauttaa toimivien hoitokeinojen löytämistä ja lasten tappavimman kasvainryhmän nujertamista.

Suomalaislapsilla diagnosoidaan noin 50 aivokasvainta vuodessa. Vaikeimman niistä, medulloblastooman, selviytyminen on parantunut 1960-luvun 23 prosentista 2010 luvulla jo 73 prosenttiin.

Lastentautien tutkimussäätiön Kansanterveysyhdistyksen rahasto myönsi apurahoja keinonenän lisäksi myös korvatulehdusantibioottien vähentämiseen ja koronan vaikutusten erojen selvittämiseen lapsilla ja aikuisilla.