Hyppää pääsisältöön

Some johtaa kansanedustajat ongelmien ja ristiriitojen tielle

Julkaistu 14.6.2021
Tampereen yliopisto
Eduskunta ja some
Kaupallisten some-alustojen kuten Twitterin, Facebookin, Instagramin ja Snapchatin omaksuminen poliittiseen viestintään johtaa moniin ongelmiin ja ristiriitaisuuksiin, arvioi tuore 22 kansanedustajan haastatteluraportti.

Raportin mukaan digitaalisiin alustoihin liitetyt demokraattiset hyödyt, kuten edustajien ja kansalaisten välinen vuorovaikutus, saattavat kääntyä päälaelleen.

Kaikista sosiaalisen median käyttäjistä tulee raportin mukaan eräänlaisia influenssereita tai mikrojulkkiksia. Some-alustojen käyttö ei ensisijaisesti pyri takaamaan moniäänistä, tasaveroista demokraattista poliittisen viestinnän areenaa.

Raportin Datan alaiset – Kansanedustajien digitaalinen arki ovat koonneet Tampereen ylipiston tutkijat Julius Hokkanen, Anu Koivunen ja Maiju Turunen. Raporttiin on haastateltu kansanedustajien lisäksi myös kansanedustajien avustajia ja puoluetoimistojen viestintätyöntekijöitä.

Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IDA – Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa -tutkimushanketta (2019–2022), jossa neljän yliopiston voimin tutkitaan datavetoisen kulttuurin vaikutusta sosiaalisiin rooleihin ja suhteisiin sekä niihin liittyviä haavoittuvuuksia.

Nyt julkaistu raportti on osa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan sijoittuvaa työpakettia ”Politisoidut intiimiydet”, joka keskittyy selvittämään dataistumisen ja alustoitumisen merkityksiä julkisten ammattien kannalta.

Raportti esittää, että kansanedustajat toimivat ammatissaan datan alaisina, kun poliittinen kommunikaatio alustoituu. Alustojen digitaalinen arkkitehtuuri antaa mahdollisuuksia mutta se myös ehdollistaa monin tavoin poliitikkojen arkista elämää ja viestintätyötä.

Verkkohäirintä kohdistuu naisiin

Kansanedustajien haastattelut osoittavat aiempien tutkimusten tapaan sen, että verkkohäirintä on sukupuolittunut ilmiö, joka kohdistuu etenkin naisiin.

Häirintä on monelle naisedustajalle arkinen asia, jota kohdataan usein ja jota joudutaan siivoamaan omilta alustoilta pois. Tämä vie aikaa ja resursseja, joka on pois muusta työstä.

Kansanedustajat saavat viestintätyöhön monenlaista apua. Raportti päättelee kuitenkin, että some-maailmassa avustaminen on hankalaa, koska alustat sekä yksilöllistävät käyttäjiään että rytmittävät käyttäjiensä aikatauluja.

Some on politiikan uudenlainen olotila

Some-ajan poliittisessa viestinnässä ei ole kyse vain siitä, että uudet media-alustat olisivat aiempaa toimivampia informaation levittämisen tai keskustelun alustoja. Haastattelujen tulokset osoittavat, että sosiaalinen media merkitsee kansanedustajille sen sijaan uudenlaista poliittista olotilaa, jossa elinehtona on viestiä tekemisistään ulospäin. Muuten oletuksena on, että työtä ei ole tehty lainkaan.

Kansanedustajan voi olla vaikea saada omaa viestiään läpi perinteisessä mediassa. Edustajan on itse vastattava omasta viestinnästään, koska hän ei voi luottaa siihen, että media uutisoisi hänen työstään.

Kansanedustajan on tavoitettava äänestäjänsä, joista keskeinen osa löytyy Facebookista. Hänen on syytä esiintyä myös muilla some-alustoilla täyttääkseen edustuksellisen tehtävänsä.

Haastattelujen perusteella sometyö läpäisee kansanedustajien arkea kokonaisvaltaisemmin myös siksi, että alustat tuottavat omanlaisensa rytmin, tahdin ja rutiinin, jota kansanedustajien on tavalla tai toisella seurattava.

Kokoukset ja sometus menevät päällekkäin

Moni kansanedustaja nosti haastatteluissa kokoustamisen ja samanaikaisen somettamisen esiin joko täysin kielteisenä ilmiönä tai jatkuvana henkilökohtaisena tasapainoiluna.

Sosiaalisessa mediassa aktiivinen kansanedustaja kertoi haastattelussa suoraan, että politiikka on nykyään liikaa viestintää ja että hän tekisi mieluummin enemmän sisältöä kuin viestintää.

Toinen edustaja kuvasi suhdettaan someen ajankäytöllisenä ongelmana. Aikaa ei mene vain omaan päivitystyöhön vaan muiden kommenttien seurantaan.

Perussuomalaisten suosion nuorten keskuudessa katsottiin johtuvan heidän some-aktiivisuudestaan. Yksi kansanedustaja esitti perussuomalaisten kannatuksen syyksi puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-ahon menestyksen TikTokissa.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuvitus: Wikimedia Commons ja Heikki Laurinolli

Julius Hokkanen, Anu Koivunen ja Maiju Turunen: Datan alaiset – Kansanedustajien digitaalinen arki. Tampereen yliopisto 2021.

IDA – Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa