Väitös

Sivu sivua vasten -liitoksella voidaan vähentää lihaskatoa ääreishermovammojen hoidossa

Henrikki Rönkkö
Vakavat ääreishermovammat voivat johtaa merkittäviin lihasvoima- ja tuntopuutoksiin ja aiheuttaa hermoperäistä kipuilua. Korjaustulokset eivät ole aina tyydyttäviä, vaikka hermon paranemisen fysiologisten tapahtumien tuntemus on lisääntynyt ja mikrokirurgiset korjaustekniikat ovat kehittyneet. Henrikki Rönkön väitöstutkimuksessa selvitettiin sivu sivua vasten -ääreishermoliitoksen mahdollisuuksia parantaa korjaustuloksia.

Ääreishermojen tehtävänä on välittää tietoa keskushermoston ja elimistön välillä. Ääreishermosolut ovat ihmisen elimistön pisimpiä soluja; niiden viejähaarakkeet eli hermosäikeet voivat ulottua selkäytimestä kämmenen lihaksiin saakka.

– Katkenneiden hermosäikeiden kasvu uudelleen pääte-elimeensä voi kestää vammatasosta riippuen jopa kaksi vuotta, Rönkkö kertoo.

– Tänä aikana ilman hermotusta jääneet lihakset voivat ehtiä surkastua. Tämän vuoksi motoristen hermovammojen korjaamisessa on kyse kilpajuoksusta aikaa vastaan.

Sivu sivua vasten -liitoksen ajatus on tuoda lihaksille nopeasti hermotusta terveen hermon kautta. Kaukana pääte-elimestään sijaitseva hermovamma korjataan perinteisellä pää päätä vasten -liitoksella ja samaan aikaan mahdollisimman lähelle lihasta tehdään suojaava sivu sivua vasten -hermoliitos.

Lihas saa hermotusta terveen hermon ja vaurioituneen hermon välisen sivu sivua vasten -liitoksen kautta ja näin lihasmassaa pystytään ylläpitämään. Samalla odotetaan hermosäikeiden kasvua vammatasolta.

– Kokeellisessa tutkimuksessa suojaavan sivu sivua vasten -liitoksen todettiin vähentävän lihaskatoa ja parantavan hermon rakenteellisia ja toiminnallisia tuloksia korkean hermovamman hoidossa, Rönkkö kertoo.

Muissa tutkimuksen osatöissä sivu sivua vasten -korjausta verrattiin pää sivua vasten - ja pää päätä vasten -korjauksiin ja menetelmää muunneltiin tekniikan kehittämiseksi. Lisäksi liitoksen vaikutusta luovuttajahermoon arvioitiin. Tutkimus osoitti, että sivu sivua vasten -liitoksella voidaan saavuttaa hermon paranemista ja korjaustulos on verrattavissa pää sivua vasten -tekniikalla saavutettavaan tulokseen. Pää päätä vasten -korjauksen tuloksia ei kuitenkaan saavutettu.

Mikäli sivu sivua vasten -korjauksessa tehtiin tarkoituksellinen osittainen luovuttajahermon vaurio, korjaustulos parani verrattuna pelkkään sivu sivua vasten -korjaukseen. Tilastollisesti merkittävä haitta luovuttajahermolle todettiin vain niissä sivu sivua vasten -liitoksissa, joissa luovuttajahermoon oli tarkoituksella tehty vaurio.

– Väitöstutkimuksen tulosten perusteella motorisen hermovamman paranemistulos saattaa jäädä riittämättömäksi pelkällä sivu sivua vasten -liitoksella korjattuna, ainakin jos tarkoituksellista osittaista luovuttajahermon vauriota ei käytetä. Sen sijaan suojaavasta sivu sivua vasten -liitoksesta näyttää olevan hyötyä osana korkean hermovamman hoitoa, Rönkkö toteaa.

Lääketieteen lisensiaatti Henrikki Rönkön käsikirurgian alaan kuuluva väitöskirja Side-to-side Neurorrhaphy in Peripheral Nerve Surgery tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 1.11.2019 klo 12.00 alkaen Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Markus Pääkkönen Turun yliopistosta. Kustoksena on apulaisprofessori Ville Mattila Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1252-7