Opiskelu ja työ ovat keskeisiä syitä, joiden vuoksi päädymme asumaan tietyille paikkakunnille, asuinalueille ja jopa asuntoihin. Niiden kautta syntyvät monet merkitykselliset sosiaaliset verkostot sekä arjen käytännöt. Työsuhteen tai opiskelun päätyttyä mahdollisuus toimia tai ylläpitää sosiaalisia suhteita koulutuksen tai työn tarjoamissa paikoissa heikkenee tai poistuu kokonaan. Työmarkkinoiden ja työttömyyden rajoilla arjen paikkoihin liittyvien merkitysten muodostuminen tapahtuu tällöin elämän muilla osa-alueilla ja tilanteissa.
– Elämme joka hetki jossain, siis paikassa. Se, millaisena arkemme paikat koemme, kertoo myös siitä, keitä ihmisinä olemme, Sami Lind pohtii.
Väitöskirjassaan Lind tarkastelee työmarkkinamarginaalissa elettyä arkea ihmismaantieteen näkökulmasta, missä paikan käsite on keskeisessä asemassa. Tutkimuksen aineistona ovat työmarkkinamarginaalissa olevien korkeakoulutettujen kerronnalliset teemahaastattelut, piirroskartat ja niihin liittyvät haastattelut sekä haastateltavien arkiympäristössä toteutetut valokuvaushaastattelut. Tutkimus jäsentää arkea paikkojen, koetun päivänkulun sekä kohtaamisten kautta.
– Merkittäviä tilanteita arjessa ovat juuri kohtaamiset ihmisten, asioiden ja ilmiöiden kanssa. Kohtaamisia tapahtuu esimerkiksi harrastuksissa, kadulla kulkiessa, lenkkipolulla tai sosiaalisen median alustoilla. Kohtaamisten kautta kokemus tai tunne kuulumisesta paikkaan joko vahvistuu tai heikentyy.
Joissakin tilanteissa työmarkkinamarginaalissa olemisen tiedostaminen tuottaa voimakkaitakin tunnekokemuksia. Tämä voi liittyä myönteisessä mielessä siihen, miten ilman työaikojen rajaamia ajallisia määreitä arkeaan voi rakentaa omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Esimerkiksi päivänkulkua voi muuttaa vaikkapa työttömänä löydetyn harrastuksen ajankohtien mukaiseksi.
Erilaiset ryhmät tulisi huomioida työvoimapalveluja uudistettaessa
Lindin väitöskirjatutkimuksen haastateltavien kertomuksissa erityisesti kuluttamisen tai työvoimapolitiikan paikkoihin liittyi kuitenkin myös kielteisiä tunteita.
– Joskus työmarkkinamarginaalissa oleminen ilmenee paikkoihin liittyvinä kielteisinä tunteina. Esimerkiksi ostostilanteissa, joissa raha ei riitä ja ostokset pitää jättää hihnalle, koetaan kaupassa käymiseen liittyvää ahdistusta ja noloutta, Lind kuvailee.
Kielteisiä tunteita, kuten surua ja pelkoa, korkeakoulutetuilla liittyy etenkin työvoimapalveluihin. Vaikka työvoimapalvelut ovat monipuolistuneet, niissä on silti katvealueita erilaisten asiakasryhmien kohdalla.
– Erilaiset kohderyhmät tulisi edelleen huomioida tulevissa palvelu-uudistuksissa, kuten esimerkiksi tulevassa TE-palvelujen siirrossa kunnille vuoteen 2025 mennessä, Lind toteaa.
Sami Lind työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa työllisyyden kuntakokeilujen arviointihankkeessa (VN TEAS).
HTM Sami Lindin aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja Paikka, päivänkulku ja kohtaaminen – korkeakoulutettujen arki työmarkkinamarginaalissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 2.12.2022, klo 12 Tampereen yliopiston Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Sirpa Tani Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anna-Kaisa Kuusisto johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Tutustu väitöskirjaan verkossa.
Kuva: Elina Lind